Onko täällä muita joilla synnytys on päättynyt kiireelliseen sektioon avautumisvaiheen pitkittymisen/pysähtymisen vuoksi?
Mulla meni lapsivesi rv 41 2, ja synnytystä käynnisteltiin 41 3. Synnytys "pysähtyi" kun olin 6cm auki, ja kiireelliseen sektioon mentiin kun kuume ja crp nousivat. lapsi oli suurikokoinen, 4,5 kiloa eli kilon painampi kuin arvioitiin. leikkauksen jälkeen olin todella kipeä monta päivää ja synnytyksestä jäi ikävät muistot ja kova pelko.
jos jollakulla on vastaavanlainen kokemus takana, kuinka seuraava synnytyksesi on sujunut, tai millä mielellä odotat seuraavaa synnytystäsi? onkohan tässä tapauksessa suunniteltu sektio edessä? Kiitos vastauksistanne!
Mulla meni lapsivesi rv 41 2, ja synnytystä käynnisteltiin 41 3. Synnytys "pysähtyi" kun olin 6cm auki, ja kiireelliseen sektioon mentiin kun kuume ja crp nousivat. lapsi oli suurikokoinen, 4,5 kiloa eli kilon painampi kuin arvioitiin. leikkauksen jälkeen olin todella kipeä monta päivää ja synnytyksestä jäi ikävät muistot ja kova pelko.
jos jollakulla on vastaavanlainen kokemus takana, kuinka seuraava synnytyksesi on sujunut, tai millä mielellä odotat seuraavaa synnytystäsi? onkohan tässä tapauksessa suunniteltu sektio edessä? Kiitos vastauksistanne!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Täällä on yksi kohtalontoveri. Lisää vain omaan tapaukseesi synnytyksen käynnistys tilanteessa ettei yhtään ennakoivaa supistusta ollut tullut ja kohdunkaula oli tallella...
Syntyessään lapsi oli vain 4,1 kg, mutta paha maku jäi suuhun. Vieläkin kun ajattelen esikoiseni syntymää kyyneleet nousee silmiin...
Toista lasta odottaessani kieltäydyin ajattelemasta synnytystä. Kävin tutkimuksissa (arvio 4kg) ja totesivat että kilon suurempikin mahtuu tulemaan helposti! Onneksi synnytys käynnistyi normaalisti muutaman viikon kuluttua ja lapsi oli maailmassa samana iltana (4,5 kg). Ellei synnytys olisi EDENNYT olisin vaatinut sektiota.
Kuvaavinta oli se että toisen tehtyäni sanoin: Voisin tehdä vaikka kymmenen, ensimmäisen jälkeen kun en halunnut ikinä synnyttää. Ero oli niin suuri ettei sitä voi kuvata. Ensimmäisestä synnytyksestä muistan sen kivun ja kaiken ikävän. Seuraavasta synnytyksestä muistan vain sen kuinka helppoa se oli. Kivuliasta toki, mutta esikoiseen verrattuna helppoa.
Hormooneilla on varmaan osutensa asiaan. Älä pelkää. Toivo saavasi kätilö jonka kanssa kaikki menee OK. Hengitystekniikka auttaa paljon.
Toisella kerralla lapsi ehti jo todella huonoon kuntoon, onneksi saivat nopeasti happeen. Minulla myös molemmat yliaikaisia, rv 42 1. Kolmas oli sitten suunniteltu sektio rv 37. Tästä tuloksena terve ja hyväkuntoinen lapsi, ja muutoinkin toipuminen oli melko nopeaa ja helppoa. Seuraavalla kerralla luulen, että tekevät tarkan synnytystapa-arvion, ja ainakin minun mielipiteelläni tuntui myös olevan vaikutusta, eli olisin saanut suunnitellun sektion jo toisessa raskaudessa, jos olisin itse sen halunnut.