Presidentti Tarja Halonen vieraili maanantaina Wienissä ottamassa vastaan Itävallan viestikapulan Suomen puheenjohtajuuskaudelle.
Hän tapasi virkaveljensä Heinz Fischerin ja liittokansleri Wolfgang Schüsselin. Suomen ja Itävallan välinen puheenjohtajuusyhteistyö ja yhteinen ohjelma todettiin molemmin puolin erittäin onnistuneeksi.
Sävyeroa löytyi lähinnä suhtautumisessa Turkin jäsenyyteen, jota Itävalta katsoo varsin kriittisesti. Halonen korosti itävaltalaisille, että annetut lupaukset on pidettävä molemmin puolin; EU:n on pidettävä kiinni lupauksistaan, mutta myös Turkin pitää hyväksyä, että Kypros on EU:n jäsenmaa.
- Turkin kohdalla jäsenyysprosessi voi olla pitempi ja kivisempi kuin monella muulla maalla, Halonen sanoi.
Hän arveli, että suomalaiset suhtautuvat Turkin jäsenyyteen yleisesti ottaen hyvin pragmaattisesti.
Työnjakoa pääministerin ja presidentin välillä ei vierailulla jouduttu selittämään. Halonen huomautti, että Wienin vierailu oli suunniteltu jo aiemmin ja että sen ajankohdan valitsi Itävalta. Vierailua on myös pohjustettu yhdessä pääministeri Matti Vanhasen (kesk) kanssa, hän lisäsi.
- Me keskustelimme sunnuntaina melkoisen ajan, mitä mieltä me olemme tästä viestikapulan vaihtamistilanteesta ja voi sanoa, että hyvin lämpimät kiitokset lähti.
Kaksi raidetta oikea tie
Halonen kiitti presidenttien tiedotustilaisuudessa Itävallan ajamaa linjaa EU:n jumittuneen perustuslain edistämiseksi. Hänen mielestään Itävallan idea kahden raiteen etenemisestä on onnistunut. Samalla kun perustuslakia tuumataan, pidetään myös kansalaisille esillä EU:n konkreettisia hyötyjä.
- Itävalta toi esille sen, mitä kaikkea EU:ssa on saatu yhdessä aikaan, ja muistuttaa siitä, että me kaikki tarvitsemme EU:ta. Suurempi EU tarvitsee paremmin toimivan sopimusjärjestelmän, Halonen sanoi.
Huippukokous päätti, että perustuslain mietintätaukoa jatketaan kahdella vuodella, mutta samalla jatketaan keskustelua ja tunnusteluja jatkomahdollisuuksista.
Suomen puheenjohtajakaudelta Fischer sanoi odottavansa paljon suhteissa Venäjään. Itävallan presidentti ei halunnut nähdä Suomella mitään erityistä välittäjän tehtävää, koska monella muullakin EU-maalla on hyvät suhteet Venäjään.
- Mutta Suomella on tietysti erityissuhde Venäjään ja presidentti Halosella erityissuhde presidentti Vladimir Putiniin, joten olen varma että Lahden huippukokouksesta saadaan erinomaisia tuloksia, Fischer kehui.
Halonen kertoi vuorostaan, että Venäjä oli nimenomaan toivonut mahdollisuutta keskustella kaikkien EU-maiden kanssa.
Hän tapasi virkaveljensä Heinz Fischerin ja liittokansleri Wolfgang Schüsselin. Suomen ja Itävallan välinen puheenjohtajuusyhteistyö ja yhteinen ohjelma todettiin molemmin puolin erittäin onnistuneeksi.
Sävyeroa löytyi lähinnä suhtautumisessa Turkin jäsenyyteen, jota Itävalta katsoo varsin kriittisesti. Halonen korosti itävaltalaisille, että annetut lupaukset on pidettävä molemmin puolin; EU:n on pidettävä kiinni lupauksistaan, mutta myös Turkin pitää hyväksyä, että Kypros on EU:n jäsenmaa.
- Turkin kohdalla jäsenyysprosessi voi olla pitempi ja kivisempi kuin monella muulla maalla, Halonen sanoi.
Hän arveli, että suomalaiset suhtautuvat Turkin jäsenyyteen yleisesti ottaen hyvin pragmaattisesti.
Työnjakoa pääministerin ja presidentin välillä ei vierailulla jouduttu selittämään. Halonen huomautti, että Wienin vierailu oli suunniteltu jo aiemmin ja että sen ajankohdan valitsi Itävalta. Vierailua on myös pohjustettu yhdessä pääministeri Matti Vanhasen (kesk) kanssa, hän lisäsi.
- Me keskustelimme sunnuntaina melkoisen ajan, mitä mieltä me olemme tästä viestikapulan vaihtamistilanteesta ja voi sanoa, että hyvin lämpimät kiitokset lähti.
Kaksi raidetta oikea tie
Halonen kiitti presidenttien tiedotustilaisuudessa Itävallan ajamaa linjaa EU:n jumittuneen perustuslain edistämiseksi. Hänen mielestään Itävallan idea kahden raiteen etenemisestä on onnistunut. Samalla kun perustuslakia tuumataan, pidetään myös kansalaisille esillä EU:n konkreettisia hyötyjä.
- Itävalta toi esille sen, mitä kaikkea EU:ssa on saatu yhdessä aikaan, ja muistuttaa siitä, että me kaikki tarvitsemme EU:ta. Suurempi EU tarvitsee paremmin toimivan sopimusjärjestelmän, Halonen sanoi.
Huippukokous päätti, että perustuslain mietintätaukoa jatketaan kahdella vuodella, mutta samalla jatketaan keskustelua ja tunnusteluja jatkomahdollisuuksista.
Suomen puheenjohtajakaudelta Fischer sanoi odottavansa paljon suhteissa Venäjään. Itävallan presidentti ei halunnut nähdä Suomella mitään erityistä välittäjän tehtävää, koska monella muullakin EU-maalla on hyvät suhteet Venäjään.
- Mutta Suomella on tietysti erityissuhde Venäjään ja presidentti Halosella erityissuhde presidentti Vladimir Putiniin, joten olen varma että Lahden huippukokouksesta saadaan erinomaisia tuloksia, Fischer kehui.
Halonen kertoi vuorostaan, että Venäjä oli nimenomaan toivonut mahdollisuutta keskustella kaikkien EU-maiden kanssa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
että Venäjän provinssi on EU:n puheenjohtajana:
- Mutta Suomella on tietysti erityissuhde Venäjään ja presidentti Halosella erityissuhde presidentti Vladimir Putiniin, joten olen varma että Lahden huippukokouksesta saadaan erinomaisia tuloksia, Fischer kehui.
Itsenäisellä Suomella on1300 km yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Siinä on rittävästi syytä itsenäiselle Suomelle vaalia hyviä suhteita Venäkään.
säilyttää jalkaväkimiinat!