Takana 6 vuotta mielenterveysongelmia. Lääkkeet, terapiat ja sairaalat ei auta. Äiti vielä yrittää ja raahaa mua huomennakin lääkäriin, mutta kun on maanisdepressiivinen niin ei saa ees masennuslääkkeitä. Länsimainen lääketiede on kai voimaton mun tapauksessa, yli puoli vuotta pystyyn kuolleena eikä valoa näy, mikään ei tunnu miltään.
Miten selitäisin poikaystävälle ja sukulaisille että he eivät voi auttaa, mun on pakko mennä eikä se ole heidän syytä. Tiedän että se ei heistä hyvältä tunnu. Iteltä just kuoli nuori terve kaveri sydänkohtaukseen. En pysty edes itkemään, mutta ymmärrän että muilla ihmisillä on joskus surun tunteita.
Miten selitäisin poikaystävälle ja sukulaisille että he eivät voi auttaa, mun on pakko mennä eikä se ole heidän syytä. Tiedän että se ei heistä hyvältä tunnu. Iteltä just kuoli nuori terve kaveri sydänkohtaukseen. En pysty edes itkemään, mutta ymmärrän että muilla ihmisillä on joskus surun tunteita.
Vastaukset 6
Vanhimmat
mutta itse itsemurhaa yrittäneenä ymmärrän tunteesi. Siitä on reilu kolme vuotta ja nyt olen iloinen, että elän. Mutta jos sellaiseen ratkaisuun päädyt, oikeastaan jo omassa viestissäsi kerroit mun mielestäni tärkeät asiat eli olet sitä pohtinut. Kerro nyt lääkärille kuitenkin rehellisesti kaikki tunteesi, myös sen, että tunnet lääketieteen olevan kohdallasi voimaton. Toivon sinulle eniten sisua ja edes vähän toivoa paremmasta ja paranemisesta, maanis-depressiivisyyden kanssakin kun voi elää.
Moikka! Oli pakko kysyä, että mistä olet saanut päähäsi, ettei maanisdepressiivinen saa masennuslääkkeitä syödä? Itse olen mussuttanut 10 vuotta ja lisäksi uusimpana just kyseiseen vaivaan Lamictalia, se melko tehokkaasti tasaa niin manian kuin depiksen.
laukaisevat manian, eli siksi....
Seronil, Cipramil ja Zoloft (SSRI-lääkkeitä) eivät toimi. Efexor (SNRI- lääke)kiellettiin. Tuo Lamictal on mielialantasaaja, eikä toimi mulla mihinkään, paitsi että tasaisen huonosti menee.
Yleensä en tälle palstalle kirjoittele vaikka vaikeasta masennuksesta olen kärsinyt jo pitkään. Itsemurha minullakin on ollut mielessä ainoana mahdollisuutena päästä pois täältä kärsimästä lopullisesti. Ei vain jaksa enää, ei mitenkään. Siltä se tuntuu.
Juhannuksena nielin todella reippaan määrään lääkkeitä, halusin vihdoinkin päästä pois. Niiden vaikutusta odotellessani tajusin mitä olin tekemässä kaikille läheisilleni. Heille minä masentuneena, mutta elävänä olin parempi vaihtoehto kuin kuolleena ja tuntematta mitään. He jaksoivat uskoa minuun vaikka itse en jaksakkaan enää. Soitin ambulanssin itselleni, olin liian nuori kuolemaan, minun piti antaa itselleni vielä yksi mahdollisuus. Kuolema oli lähellä, puolen tunnin päästä mitään ei enää olisi ollut tehtävissä. Olen onnellinen siitä että toivuin yrityksestäni enkä saanut elinikäisiä vammoja.
Nyt yritän jaksaa ja yrittää todella, haluan todistaa itselleni etten turhaan pelastanut itseäni. Tässä maailmassa täytyy olla vielä jotain minua varten!
Yritä vielä jaksaa, ehkä vielä joskus tulevaisuudessa huomaat että se kannatti!
hei,
kuule. asiaan löytyy vielä apu. et luovuta nyt. tiedän tunteen. tee palvelus ja lue masistyttö nimimerkillä olevat kirjoitukset jos voisin vaikka sua sitä kautta auttaa.
Kyllä sun pitää hakea apua nyt. Ongelma on varmaan siinä ,että olet niin turhautunut siihen rumpaan hakea apua. Et anna periksi nyt , en antanut minäkään kun tuntui siltä. ja usko niin kun siitä selviää olet paljon voimakkaampi.