osaa neuvoa karjalanpiirakoitten tekoa, kun eivät osanneet ilomantsilaiset eivätkä joensuulaiset ollenkaan.
Lieksalaiset kaan eivät
kaiketi
181092
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
piirakoitten teko-ohjeita
Ossaan neuvoa, mutta en tiijä, ossaatko sitä minun neuvoilla tehä!
Ensin keitettään riisipuuro, voit keittee ihan riisipussin ohjeen mukkaan mutta elä ihan kypsäksi keitä eli riittää semmonen 40 minnuutin keittäminen. Suoloja saapi laittaa reilummasti kun ohjeessa sanotaan. Puuro kannattaa keittee parikin tuntia etukätteen ja jäähytellä. Munavoin voit kansa tehä jo tässä vaihheessa (jos tykkeet), kun ruppeet siihen piirakantekkoon niin et sinä sitä sitten muista etkä ehi. Keitettyjä (10 min) kananmunia, voita reilusti ja vähä suoloja, nämä hakattaan ihan pieneksi silipuksi.
Kuoritaikinnoo kannattaa tehä reilusti, kun sinulla mennee kuitenki hukkapaloiksi osa.
-2 dl vettä
-2 tl suolaa
-ruisjauhoja ja vehnäjauhoja
Tähän laitettaan vesi kylymänä. Siihen vaan suolat ja sitten jauhoja vähitellen sekottamalla, enempi ruisjauhoja ja vähempi vehnä-, ite laitan ehkä suunnilleen suhteessa 1/3. Sekotellaan haarukalla, ei alusteta eikä vaivata kun tämä ei oo mikkään hiivataikina. Jauhojen määrästä ei pysty sanomaan, mutta taikinan pittää olla semmosta että siitä on hyvä kaulita.
Sitten alat tehä niitä kuoria. Varraa niitä vehnäjauhoja paljon ja ripottele vähä väliä pöyvälle, taikina ei saa tarttua kiinni ei pöytään eikä kaulimeen. Tätä on vaikkee neuvoa kirjottamalla, mutta otat semmosen ehken 1/2 desin kokosen palan siitä taikinasta, jos teet isoja piirakoita, vähemmän jos pieniä (no tietennii). Pyörittelet sen ihan palloksi käsissäsi ja sitte litistät sen pallon. Jotkut tekkee niinkkii että kaulihttee sen koko taikinan ensin vaikka semmosseen sentin paksuutteen ja sittä ottaa siitä juomalasilla niitä kuoren alakuja, käypi se niinnii. Pijä ne taikinapallot samaten kun jo tekemäs kuoret leivinliinan alla, etteivät kuivu. Tässä ois hyvä olla kaveri, toinen jos tekis niitä kuoria ja toinen jo alakas täyttämmään niin kävis sujuvammin, mutta kyllä se onnistuu yksinnii.
Kuoren kauliminen käypi silleesä että tarvviit ensinnäkki piirakkapulikan, semmosella amerikkalaisen mallisella kaulimella ei tule hyvä. Vähitellen kaulit sitä taikinapalloa ohuemmaksi mutta ei yhtteen suunttaan vetämällä niinkun jottain piparkakkutaikinnaa vaan joka suunttaan elikka pyörität sitä taikinnaa sitä mukkaa kun kaulit. Elä anna tulla reikiä siihen kuorreen, sillon se on pilalla. Muutaman kerran kun oot tehny niin se käypi jo meleko kätevästi (heh heh). Näin se taikina ohennee tasasesti ja pyssyy pyörreenä. Laita niitä jauhoja joka välissä sinne taikinan alle (ohuesti ripottamalla, ei yhtteen kassaan)ja vähäsen päällekkii. Kauli, kauli. Hirmu ohhuita pittää tehä näistä ja eikä saa tulla niitä reikiä. Paksummistahi tietysti onnisttuu tekeminen, mutta eipä maistu samalle, piirakankuoren pittää olla rappee eikä semmonen kengänpohja kun kaupan einespiirakoissa. No kauli kauli ja viskele ne rikkinäiset menemmään, niitä tullee alussa vaan eipä se haittaa, tämä taikina on halapa harjottelumateriaali. Ja muista pittee valamiit liinan alla ja niissähi reilusti jauhoja välissä jotta eivät tartu toissiisa. Ota vaikka pullasutilla ylimääräset jauhot pois sitten.
Täyttäminen on heleppoo. Vettä lassiin tarvihet vierreen, siinä kostutettaan veistä pikkusen, että sillä on heleppo levittee se puuro. Laita uuni lämpenemmään, paa niin isolle kun uunissas on astteita, sinne kolomensaan hujakoille. Jos joku sannoo, että vähempi riittää, elä usko, matalammassa lämmössä kuoret sitkisttyy ja se rappeus jääpi pois. Kuori kerrallaan otat käsittellyyn, ylimääräset jauhot pois ja puuro siihen keskelle, laita enempi eli vähempi, kuka mitennii tykkevvää. Levittele siihen malliin kun nyt oon piirakoista nähny että minkä mallinen se on. Taita taikinan reunat siihen keskelle piälle sivuilta. Lähe rypyttämmään etusormilla ja peukaloilla ensin puolivälistä ylöspäin, sitten kiännä ja sama toisin päin tai voi sen tehä kiäntämätäkkii, kuitennii kunhat et alota päistä vaan keskeltä. Laita tässä välissä semmonen 100 grammoo tai enempi voita pannulle sulamaan, elä keitä vain sulata. Lissee siihen pikkusen vettä ja joku teelusikka suoloja.
Sitten kun sulla alakas olla niitä pellillinen ja uuni valamiina niin laitat ne sinne puolivälin paikkeille. Jos sulla on puilla lämmitettävä uuni, niin aina parempi, mutta sen lämmittämisessä en ala neuvommaan, itepä uunisi tunnet. Paista ehken semmonen parikymmentä minnuuttii, vaan elä kato kelloo, kato niitä piirakoitas. Niissä pittää olla seleviä ruskkeita pilikkuja ja paljo. Palanu on melekkein parempi kun liian vähän aikkoo paistettu. Paistoaikana tiet tietysti seurraavvoo pellillistä jo valamiiksi. Kun suat ne yhet uunista pois, niin lapa ne jollekki vaikka lautaselle väliaikasesti.
Sullahan oli se voisula siinä valamiina minkä aikasemmin teit? Laita nyt johonkkiin isohkkoon vuokkaan voipaperia pohjalle, ota iso pala että riittää reunollekkii ja vielä päällimmäiseksi käännettäväksi. Nyt sitte voitelet ne piirakat sillä voi-vesi-suola -sekotuksella pullasutin kansa yksitellen joka paikasta ja laitat ne sinne vuokkaan, sitte voipaperi piälle ja vielä joku liina ja eilinen lehti tai vaikka muovikassi(tämä ei oo oikkeeoppista, kun esiäitit ei käyttännä, mutta mistäs tiettää oisivatko käyttänneet jos ois ollu). Hauvuttele niitä siellä ainakkii sen aikkoo mitä sulla männöö pöytien siivvoomisseen, parempi jos pitemppään (paitsi jos oot niin hijas siivvooja, että jäähttyyt, mistäs minä sinut tiijän). Jos jaksot tehä usseemman pellillisen, niin samat ruljanssit kaikkien kanssa. Vahi, ettei pennut syö kaikkia. Muista ottoo se munavoi sieltä kaapista kun ruppeet syömmään, muutenha se jääpi hukkaan. Elä arvostele ulukonäköä (et kuitenkkaa osannu tehä sieviä eka kerralla) vaan keskity makkuun, sitä et voinu pahastikkaa pilata.
Tästä suatto unohttuu jottain, lisätkköön vaikka joku muu.
...ta. Runsaaseen rukkiiseen tehty piirakka tuppovaa ajan myötä kitkeröitymään. Jotenka kokeileppa jauhoissa myös sellasta seosta jossa ruisjauhon osuus on VAIN n. 70 %.
Hävijää niät seki vähä kitkeryys. No tässähii on haittasa - se maku niät tuppovaa latistummaan ajan olloon.
Ja sitten kun syöt niitä niin muista, ettei piirakka ole mittään jos siinä päällä ei ole 1/2 sentin voikerrosta, suolakurkkua, juustoa ja vähintään yhtä lajia makkaraa esim. Gotleria.
Niitä ei tarvii olla paljoo - vain sen verran minkä suat siinä kaksin käsin pysymään.
Puoltoista tuntia syönnin jäläkeen lähet sitten hivvauttammaan sellasen 8-10 kilsan kävelylenkin.
No helevetti niitä rukkiita piti olla vain 30%, eikä 70.
Tämmönen tohelo ja sitten vielä tekkeytyy toisija neuvommaan.
En tiijä kun ei niitä oo ikinä jääny kitkeröitymmään...Ei sillä että ne minun tekemät nyt niin mahottoman hyviä ois, mutta kun en tie niin paljon että jäis. Jauhojen suhtteista ja makkaroista ja muista lisukkeista voipi olla monta mieltä vaan en käy kiistelemmään, jos ite tykkevvää niin sillon on hyvä.
Miksi aina karjalanpiirakka taitajat puhuu kunnon murteella ja on yleensä vanhoja mummoja? Löytyyköhän mistään nuorta tyttöä tai poikaa joka tatuoinnit käsissä ja rokki soiden osaa leipoa hyvät piirakat..? :)
:)) :)) :))
No kokeilkaa pastakonetta (on muuten hyvä tähänkin hommaan), taputtele taikina pallot litteämmiksi ja eikun koneeseen ja kampea vääntämään. Tulee tasapaksuja ja jos muoto ei täytä kriteereitä niin sievistele veitsellä tai tee muotti esim. mansikka hillo purkista. Rypytys vaihe on kaikkein mukavinta jos on eukko kaverina, voi aina katsoa mallia. ps. eka pellillinen meinaa aina palaa, johtuneeko mallin katsomisesta. T.Nuori tatska vaari-
Lieksalaiset ja kaan on YHDYSSANA, senkin pöllö.
yhdyssana. Siinä on vain yksi sana, eikä yhdestä sanasta saa yhdyssanaa tekemälläkään
Mutta piirakat oli muuten hyviä. Vähän rumia oli ensimmäisellä kerralla, mutta sitten löyty kuva... sellanen vaan.
Karjalanpiirakoiden teko on helppoa. Omatekemät niitä parhaita!
Jos joku on niin tumpelo ettei osaa tehdä karjalanpiirakoita niin menköön lähimmälle mäkkärille tai pizzapaikkaan ja ostakoon niiden tuotteita!
Koko aloitus on selvä provo koska en usko että kellään voi olla paukalo noin keskellä kämmentä!
Olen huomannut, että parhaat Karjalanpiirakat saa etelässä, jopa niinkin kaukana kuin Pirkanmaalla olen syönyt paljon parempia kuin Lieksassa, Hesasta nyt puhumattakaan.
Ou hupajamati. :)
En epäile yhtään, siellähän ne piirakanteon taitajat asuu! Kysy niiltä neuvoja!
Brouhahhhahhhaaaaaa!
ieksaLieksaLieksaLieksaLieksaLieksaLieksaLieksaLieksaLieksaLieksaLieksaLieksaLieksaLieksaLieksaLieksaLieksaLieksaLieksaLieksaLieksaLieksaLieksaLieksaLieksaLieksaLieksaLieksaLieksaLieksaLieksaLieksaLieksaLieksaLieksaLieksaLieksaLieksaLieksaLieksaLiek
Karjalanpiirakan valmistukseen ja laatuun kaikkine makuvaatimuksineen, siihen voin sanoa sen, että vain mies voi arvostella piirakan oevan maukas ja hyvä, enkä ole koskaan syönyt piirakkaa joka olisi ollut hyvänmaun vastainen! Niin monta makua, kuin miestäkin.