Hyvät lääketieteen opiskelijat !
Kertokaa minulle rehellistä tietoa siitä millais-ta lääketieteellisessä opiskelu todellisuudessa on eli ei mitään opinto-opastietoa. Olen nimit-täin monta kertaa käynyt kirjastossanne ja katso-nut kauhulla paksuja 1000 sivuisia kirjojanne ja olen monesti miettinyt pärjäisinköhän siellä. Toi-saalta minulla on kyllä hirveä lukuinto.
Voisitteko ystävällisesti vastata seuraaviin kysymyksiin ?
1. Pitääkö tentteihin todellakin lukea kaikki ne 1000 sivuiset kirjat, jotka ovat opinto-oppaas-sanne ? Voiko lukunopeus ja aika todella riittää niihin ? Vai opettaako käytäntö mitä kannattaa lukea ja mitä ei ?
2. Kuinka paljon tenteissä pärjää pelkillä luentomuistiinpanoilla ?
3. Kuinka paljon opinnoissa auttaa yleensä se, että pystyy hankalista aiheista keskustelemaan kavereidensa kanssa eli opettatteko toinen toi-sianne ? Kuinka paljon asioita oppii opiske-lukavereiden kanssa ns. kahvipöytäkeskusteluissa ?
4. Onko tenttien arvosanoilla ollenkaan mer-kitystä ? Onko aivan sama vaikka ottaisi tentit 1:llä läpi eli käytännössä kunhan vain "paperit " saa ?
5. Kuinka paljon joukossanne on laudatur-yli-oppilaita eli onko keskitason papereilla turha edes unelmoida pääsevänsä sisään ?
Ja yleensäkin pärjääkö lääketieteellisessä ns. normaalin lukunopeuden ja älykkyyden omaava henkilö? Olen nimittäin alkanut lukea yhtä eng-lanninkielistä n.1000 sivuista kirjaa, joka tosin on romaani. Voin rehellisesti sanoa että pystyn lukemaan sitä noin 20-30 sivua päivässä, jotta ymmärrän ja muistan lukemani.
Minulla on suuri opiskelun nälkä, mutta monesti olen miettinyt, että mitä sitä kannattaa pyrkiäkään, jos ei edes pärjäisi. Tämän takia haluaisin teiltä rehellisiä mielipiteitä millaista lääketieteellisessä opiskelu todella käytännössä on, kun opinto-opas ei paljon kerro.
Kiitos vastauksistanne !
ARVOISAT LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAT !
29
7889
Vastaukset
- medisiinari_
kannattaa opetella kirjoittamaan ymmärrettävästi. Tekstisi on aika kamalaa luettavaa:
"nimit-täin
katso-nut
opinto-oppaas-sanne
toi-sianne
opiske-lukavereiden
mer-kitystä
laudatur-yli-oppilaita
eng-lanninkielistä"
Miettisit vielä, ammattikouluista tai jopa ammattikorkeakouluistakin löytyy ihan hyviä vaihtoehtoja :)- Moules
varmasti itse erittäin pätevä ;)
Buahaha! Mukavaa ;) - ainakin
pilkkua siel näköjään opitaan viilaamaan. En kyllä tajua medisiinarin tyylisiä kommentoijia ja ilkkujia. ensimmäisen kirjoittajan tekstihän on mielestäni ihan selvää, ja varmasti noihin tavutuskämmeihin on joku hyvä syy.
ja alkuperäiselle kirjoittajalle: älä pelkää, ihmisiähän vain kaikki on lääkiksessäkin. Varmasti pärjäät jos pääset sisään. - hologrammi81
Jos kiinnostaa tsekata yksittäisen kurssin materiaaleja (siis muuta kuin tenttikirjamatskuja) niin :
http://www.helsinki.fi/laak/silk/opetus/prope/siprope.html - oulu. kuopio
Moules kirjoitti:
varmasti itse erittäin pätevä ;)
Buahaha! Mukavaa ;)Saiaikohan kukaan koottua listaa eri lääketieteellisten pyrkijä vs. sisäänpäässeiden määristä? Eli sisäänpääsyprosentit.
Itse katselin, että esim. Ouluun oli hyväksymisprosentit tosi suuria. Ihmetyttää.
Ja vastaisiko joku: voiko eri lääkisten pisteitä mitenkään verrata toisiinsa? - Anonyymi
Onpa alentuva ja mollaava kommentti !
- Medihiiri
Tässä hieman esimerkkejä tenttien rakenteesta, kyseessä anatomian tentit Oulun yliopistossa. Saat ehkä hieman käsitystä minkälaisesta tavoitteista on kysymys.
Solu- ja kehitysbiologian (Anatomia I) lopputentti Esseekysymykset:
1. Millä menetelmillä voit osoittaa, missä soluissa jokin proteiini ilmentyy kudoksessa. Selvitä lyhyesti menetelmät (3 ps.)
2. Solukalvon rakenne, miten solukalvoproteiinit syntetisoidaan (ei tarvitse selvittää proteiinisynteesin eri vaiheita) ja siirretään solukalvoon (4 ps.)
3. Mitokondrioiden rakenne, synty ja geneettinen järjestelmä (4 ps.)
4. Vertaa sileän ja poikkijuovaisen lihassolun rakennetta ja toimintaa toisiinsa (3 ps.)
5. Ribosomien synty, rakenne ja tehtävät soluissa (3 ps.)
6. (3 ps.)
a) Selitä lyhyesti, mitä ymmärretään proteiinien signaalisekvenssillä, primaarirakenteella, sekundaarirakenteella, tertiaarirakenteella ja kvaternaarirakenteella. (1 ps)
b) Selitä lyhyesti geenisiirron perusvaiheet plasmidin avulla. (1 ps.)
c) Selitä lyhyesti geenien ekspression (ilmentymisen) säätelyn eri vaiheet. (1 ps.)
7. (3 ps.)
a) Selitä lyhyesti, miten eri tavoin rauhassolut erittävät eritteensä. (1 ps.)
b) Mitä ymmärrät limakalvolla (tunica mucosa)? (1 ps.)
c) Ihmisen kromosomiston rakenteelliset mutaatiot, syntytapa ja
ilmentyminen. (1 ps.)
8. (3 ps.)
a) Selitä lyhyesti hedelmöitystapahtuman kolme päävaihetta (1 ps.)
b) Selitä induktiotapahtumassa vaikuttavat mekanismit (2 ps.)
9. (3 ps.)
a) Selitä lyhyesti miten solut kiinnittyvät soluväliaineeseen (1 ps.)
b) Selitä lyhyesti DNA:n pakkautuminen metafaasikromosomiksi (1 ps.)
c) Mitä ymmärrettään ja miten määritetään ihmisen karyotyyppi (1 ps.)
Neuronanatomian tentti
1. Määrittele/selitä lyhyesti/luettele (6 ps.)
a) Ranvierin kurouma
b) hermostopiena
c) Purkinjen solu
d) motorinen yksikkö
e) neurolemma
f) preganglionaarisia parasympaattisia hermosäikeitä sisältävät aivohermot
2. Mitä elintoimintoja hypotalamus säätelee sekä säätelyyn liittyvät
efferentit hermoradat (5 ps.)
3. Truncus sympaticus, rakenne, muodostuminen ja sijainti (5 ps.)
4. Monosynaptinen refleksikaari (4 ps.)
5. Pyramidirata (6 ps.)
6. Pikkuaivojen valtimoverenkierto, millaisia oireita seuraa verenkierron häiriöstä- ja miksi (4 ps.)
1. Selkäydinhermot (muodostuminen, mitä hermoaksoneja sisältävät ja primaarinen haarautuminen) (5 ps.)
2. Hermoston tukikudos, solujen alkuperä ja tehtävät (5 ps.)
3. Kivun ja lämmön tuntorata (reseptorit, radan hermosolujen määrä, synaptointipaikat ja aistimuksen syntypaikka) (5 ps.)
4. Aivokammiot ja aivoselkäydinnesteen muodostuminen, kierto ja näytteenottopaikat (5 ps.)
5. Määrittele/selitä lyhyesti/luettele (5 ps.)
a) neurolemma
b) preganglionaarisia parasympaattisia hermosäikeitä sisältävät aivohermot
c) missä aivoissa sijaitsevat biologisten rytrnien säätelyyn liittyvät keskukset
d) sisushermot
e) pikkuaivojen Nucleus fastigii (sijainti ja toiminta)
6.
a) Silmän verkkokalvon histologia (3 ps.)
b) Tuba auditiva (2 ps.)
Vanhoille opiskelijoille:
6. Tyvitumakkeet (sijainti, rakenne ja toiniinta) (5 ps.)
Anatomian II osan lopputentti
1. Diaphragma pelvis (5 ps.)
2. Jalkaholvit ja niitä ylläpitävät passiiviset ja aktiiviset rakenteet (5 ps.)
3. Sydämen johtoratajärjestelmä ja sen toiminta (5 ps.)
4. Keskikorvan rakenne (5 ps.)
5. Kohdun verenkierto ja sen muutokset kuukautiskierron aikana (5 ps).
6. Määrittele/selitä lyhyesti (5 ps.)
a) Munuaisnefronin osat
b) Canalis carpin lävitse kulkevat rakenteet
c) Discus intervertebraliksen osat ja niiden rakenne
d) Retinan solukerrokset
e) Plexus brachialiksesta lähtevät motoriset ja ihohermot
7. Määrittele/selitä lyhyesti (5 ps.)
a) Diameter obstetrica (myös mitta)
b) Miehen urethran osat
c) Adenohypophysin endokriiniset solutyypit ja niiden tuottamat hormonit
d) Canalis femoralista rajaavat rakenteet
e) Alaraajan pulssien tunnustelukohdat
Anatomian II osan lopputentti
1. Nielun rakenne (osat, rajat, seinämän rakenne ja eri osiin avautuvat rakenteet) (7 ps.)
2. Porttilaskimon ja onttolaskimoiden väliset anastamoosit (7 ps.)
3. Mahan runko-osan rauhaset (rakenne ja toiminta) (7 ps.)
4. Kohdun makroskooppinen rakenne, topografia ja tukisiteet (7 ps.)
5. Kyynärnivel (7 ps.)
Lyhytvastaukset:
6. Selitä lyhyesti sydämen valtimoverisuonitus (3 ps.)
7. Selitä lyhyesti umpilisäkkeen projektio vatsanseinämällä ja kudoskerrokset tällä alueella sekä psoas-oireen anatominen perusta (3 ps.)
8. Selitä lyhyesti munuaisnefronin osat (3 ps.)
9. Luettele purentalihakset, niiden kiinnitys ja hermotus (taulukko riittää) (3 ps.)
10. Luettele miehen virtsaputken osat (3 ps.)
Anatomian II osan lopputentti
1. Kilpirauhasen toiminnallinen perusyksikkö, hormonit, joita se tuottaa ja mikroskooppiset muutokset siinä ali- ja ylitoimintatiloissa (6 ps.)
2. Lonkkanivelen rakenne, liikkeet ja verenkierto. Mihin suuntaan jalkaterä osoittaa, kun nivel luksoituu eteen ja alas (6 ps.)
3. Sydämen eteiskammioläpät, kehitys, rakenne ja toimintaa tukevat rakenteet (6 ps.)
4.Somiitit ja niistä muodostuvat kudokset (6 ps.)
II Lyhytvastaukset:
5. Luettele munuaiskeräsestä lähtien munuaistiehyet, joiden kautta virtsa kulkee munuaisaltaaseen. Mihin asti tiehyet kuuluvat yksittäiseen nefroniin? (2 ps.)
6. Ihon kerrokset (2 ps.)
7. Luettele neurocraniumia muodostavat luut (suomen- ja latinankielinen nimi) (2 ps.)
8. Canalis carpin läpikulkevat rakenteet ja tyypilliset motoriset ja tunto-oireet rakenteitten joutuessa puristuksiin kanavassa (2 ps.)
III Neljä kuvaa Histologian kysymykset 5 kpl- vastaus!
Yllä olevat esimerkit luettuaan jokainen voi päätellä, onko hänessä ainesta lääkäriksi tai edes lääketieteen opiskelijaksi. Pääsykokeet ovat tälläkin alalla se helpoin osa koko opiskeluajasta ja opituksi tarkoitettu asia on opittava - ja vielä muistettavakin.
- Treella
vastaus! kirjoitti:
Yllä olevat esimerkit luettuaan jokainen voi päätellä, onko hänessä ainesta lääkäriksi tai edes lääketieteen opiskelijaksi. Pääsykokeet ovat tälläkin alalla se helpoin osa koko opiskeluajasta ja opituksi tarkoitettu asia on opittava - ja vielä muistettavakin.
Olen kuullut että pääsykoe vaikein ja että jos pääsee sisään niin pärjää. Olen kuullur että lääketieteen opiskelijoista pidetään jotain listaa että kuka on paras (kokeiden arvosanojen perusteella) ja että kilpailu on kovaa (ts. muita ei auteta??). Korjatkaa jos olen väärässä. Näin siis ymmärtääkseni Tampereella.
- tuo
mitään erikoisen vaikeaa ole.
Aika perusiisiä. - medisinaren
Treella kirjoitti:
Olen kuullut että pääsykoe vaikein ja että jos pääsee sisään niin pärjää. Olen kuullur että lääketieteen opiskelijoista pidetään jotain listaa että kuka on paras (kokeiden arvosanojen perusteella) ja että kilpailu on kovaa (ts. muita ei auteta??). Korjatkaa jos olen väärässä. Näin siis ymmärtääkseni Tampereella.
Niin opiskelijat pistetään paremmuusjärjestykseen prekliinisen vaiheen jälkeen. Tämä vaikuttaa mm. amanuenssipaikkojen saamiseen.
Ei mitään kilpailua silti ole. Ihan hyvällä mielellä autetaan toisia ja yhteishenki on hyvä. - hesa-medi
Treella kirjoitti:
Olen kuullut että pääsykoe vaikein ja että jos pääsee sisään niin pärjää. Olen kuullur että lääketieteen opiskelijoista pidetään jotain listaa että kuka on paras (kokeiden arvosanojen perusteella) ja että kilpailu on kovaa (ts. muita ei auteta??). Korjatkaa jos olen väärässä. Näin siis ymmärtääkseni Tampereella.
Ai jaa, vaihtelee varmaan yliopistoittain, meillä Hesassa (painotetaan käytännöllistä ongelmaratkaisua) tällassia:
Fysiologiaa:
______________
1. Vastaanotollesi tulee 68-vuotias nainen, jolla on vuosia ollut varfariinilääkitys (Marevan) stabiililla 5mg/pv annoksella flimmerin vuoksi. Astmaan on lääkityksenä ajoittain beklometasoni-inhalaatioaerosoli (Beclomet). Sammakseen aloitetaan mikonatsoli (Dactarin) 2% geeli (2,5ml suuhun x 4/pv =3D 50mg mikonatsolia x 4). 2 viikon kuluttua potilaalle ilmaantuu suuria mustelmia ja hematuriaa. - Mistä on kyse? Jatkotoimenpiteet?
2. Akuutti metanolimyrkytys: oireet ja hoito?
3. Sydämen vajaatoimintapotilaan beeta-salpaajahoidon aloituksessa huomioitavat asiat?
4. Vertaile selektiivisten serotoniinin takaisinotonestäjien (SSRI) ja trisyklisten masennuslääkkeiden haittavaikutuksia.
5. Aiemmin terve 43-vuotias mies tulee päivystyspoliklinikalle epämiellyttävän olon vuoksi. Ei rintakipua. EKG:ssä eteisvärinä taajuudella 100-130/min. Vertaile lääkehoitoa tuoreen ja vanhan eteisvärinän yhteydessä.
Biometria (ts. soveltavaa tilastotiedettä)
________________________
1. Mitä mitataan keskihajonnalla ("standard deviation") ja mitä keskivirheellä ("standard error")?
2. a) Esitä esimerkki testaustilanteesta, johon McNemarin testi soveltuu.
b) Millä mitalla kahden havainnoijan suoritamien arvioiden yhtäpitävyyttä ("agreement") voidaan mitata? Onko havainnoitavan ilmiön yleisyydellä vaikutusta mittaan?
3. Ovatko seuraavat luottamusväliä ("confidence interval") koskevat väittämät tosia vai eivät? Perustele vastauksesi lyhyesti.
a) 95%:n väli on kapeampi, kuin 99%:n väli.
b) Luottamusväli voidaan laskea vain keskiarvolle
c) Perusjoukon keskiarvo sisältyy laskettuun keskiarvon 95%:n luottamusväliin todennäköisyydellä 0,95
d) Keskiarvon 95%:n luottamusväli pitää sisällään 95%:a tutkimusaineiston havainnoista
e) Luottamusvälin ja viitearvovälin ("reference interval") käyttötarkoitukset ovat samat
f) Luottamusväli mittaa esim. hoitoeroa paremmin kuin p-arvo
4. a) Mitkä tekijät vaikuttavat kliinisen kokeilun ("clinical trial") aineistokoon arviointiin?
b) Mitä kliinisisä kokeiluissa ("clinical trial") tarkoitetaan hoitoaikeen mukaisella analyyisllä ("intention to treat-analyses")?
5. Pienessä satunaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa vertailtiin uutta ja perinteistä akuutin sydäninfarktin lääkehoitoa keskenään. Uutta hoitoa saaneiden kuolleisuus oli vain puolet perinteistä hoitoa saaneiden kuolleisuudesta. Ero ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä (P > 0.05). Voidaanko tehdä seuraavat johtopäätökset? Perustele vastauksesi lyhyesti.
a) Todettu ero kuolleisuudessa johtui pelkästään sattumasta
b) Uuden hoidon kehittelyä ei kannata jatkaa
c) Todettu ero on niin suuri, että uusi hoito kannattaa ottaa heti käyttöön
d) Tutkimukseen pitää lisätä uusia potilaita ja tehdä toistuvia testejä, kunnes ero tulee merkitseväksi
e) P-arvo antaa riittävästi tietoa, jotta voidaan tehdä johtopäätös uuden hoidon tehosta
f) Kannattaa suorittaa uusitutkimus, jonka voima on suurempi
6. Ovatko seuraavat diagnostiseen testaukseen liittyvät väittämät tosia vai eivät? Perustele vastauksesi lyhyesti.
a) Positiivinen ennustearvo ei riipu taudin vallitsevuudesta
b) Uskottavuussuhde ("Likelihood ratio") kuvastaa kuinka paljon diagnostinen testi muuttaa vallisevuuden antamaa kuvaa potilaan tautistatuksesta
c) Positiivinen ennustearvo 75% merkitsee, että 25%:lla positiivisen testituloksen saaneilla ei ole kyseessä olevaa tautia
d) Spesifisyyden muutos vaikuttaa positiiviseen ennustearvoon enemmän kuin sensitiivisyyden muutos
e) ROC-käyrä mittaa diagnostisen testin hyvyyttä
f) ROC-käyrän avulla ei voi vertailla vaihtoehtoisia diagnostisia testejä keskenään
Ensihoito
______________
Potilaasi on 8-vuotias poika, jolla on ollut kurkkukipua muutaman päivän ajan. Vähitellen kipu on pahentunut ja nieleminen käynyt vaikeaksi. Tapaat potilaan ja hän kertoo hengittämisen olevan hieman vaikeaa. Potilas istuu etukumarassa ja sylkeä valuu suusta.
Mihin toimenpiteisiin ryhdyt?
Mihin hoitopaikkaan lähetät/ohjaat potilaan ja kenen saattamana?
Mitkä syyt voivat olla potilaan oireiden takana?
2. Joudut intuboimaan potilaan, jolla on perustautina reuma. Potilaalla on pieni leuka ja hän kertoo, että kaularangan kanssa on ollut ongelmia.
Miten varustudut intubointia varten?
Mitä teet, jos et saa potilasta intuboitua?
3. Lähdet saattamaan potilasta keskussairaalaan. Potilaalla on todettu SAV ja hän on sen takia tajuton.
Miten varustaudut kuljetusta varten?
Mitä toimenpiteitä teet potilaalle ennen kuljetusta?
4. Tapaat potilaan, jolla on perustautina astma. Potilas on saanut tuttavaltaan päänsärkyyn "joitain särkylääkettä". Pian tämän jälkeen potilaalle tulee huono olo ja henkeä alkaa ahdistaa. Tapaat potilaan ja mittaat verenpaineen 60/-, pulssi 120, periferia on kuitenkin lämmin. Keuhkoista kuuluu auskultoiden molemminpuoliset vinkuna ja happisaturaatio no 85 %.
Mikä potilasta vaivaa?
Mitä teet? Mihin ohjaat/lähetät potilaan? - Seuraaja111
Treella kirjoitti:
Olen kuullut että pääsykoe vaikein ja että jos pääsee sisään niin pärjää. Olen kuullur että lääketieteen opiskelijoista pidetään jotain listaa että kuka on paras (kokeiden arvosanojen perusteella) ja että kilpailu on kovaa (ts. muita ei auteta??). Korjatkaa jos olen väärässä. Näin siis ymmärtääkseni Tampereella.
Pääsykoe on tosiaan se suurin kompastuskiv, ainakin 3 vuoden opintojen perusteella. Esim. tiedän tyypin joka opiskeli 2 vuotta Kuopiossa muttei päässyt uusintahauilla Helsinkiin sisään (hän halusi siirtää opinto-oikeuden sinne)...kuulemma menestyi opinnoissaan Kuopiossa ihan hyvin eli pääsykoe ei välttämättä kerro miten pärjää itse opinnoissa.
- filosoffi
Seuraaja111 kirjoitti:
Pääsykoe on tosiaan se suurin kompastuskiv, ainakin 3 vuoden opintojen perusteella. Esim. tiedän tyypin joka opiskeli 2 vuotta Kuopiossa muttei päässyt uusintahauilla Helsinkiin sisään (hän halusi siirtää opinto-oikeuden sinne)...kuulemma menestyi opinnoissaan Kuopiossa ihan hyvin eli pääsykoe ei välttämättä kerro miten pärjää itse opinnoissa.
Nyt kun otettiin esille tämä pääsykoe, ja sen tarkoitus... Siis nille jotka eivät ole vielä sisäistäneet valintakokeiden syvintä olemusta: Pääsykokeen tarkoituksena on KARSIA suuresta hakijajoukosta muutaman kymmenen - sata opiskelijaa, jotka saavat opiskeluoikeuden.
Valintakoe ei -välttämättä- karsi parhaita, alalle sopivimpia, ja parhaat pääsykoepisteet saaneetkaan eivät -välttämättä- menesty itse opinnoissa parhaiten. Joskus käy jopa niin, että huippupisteet valintakokeesta saaneet ovatkin niitä repuuttaneita tai jopa lopettavat opiskelun kesken.
Valintakoe ei anna anteeksi inhimillisiä virheitä kuten ramppikuumetta, tai sairastumista ennen koetta (joku kertoi joutuneensa tekemään kokeen 40C kuumeessa tai menkkakivuissa). Valintakoe on vain kerran vuodessa, eikä sitä voi uusia. Valintakoe asettaa kovia paineita, jotka saattavat heikentää pyrkijän suorituskykyä jopa lamaannuuttaa hyvänkin pyrkijän.
Toisaalta valintakokeessa saattaa vaikuttaa hyvä tuurikin, tai huono.
Valintakoe on raaka tapa karsia, mutta olisiko muita vaihtoehtoja - todennäköisesti ei. Suomalaisessa koulutusmaailmassa opiskelupaikkaa ei voi ostaa, koska se aiheuttaisi eriarvoisuutta ja tod. näköisesti heikentäisi myös opiskelijoiden tasoa. Yliopistojen resurssit eivät myöskään kestä "euroopan mallia", jossa tiedekuntaan pääsee vapaasti, mutta karsinta tapahtuu 1 vuoden opintomenestyksen perusteella. Esim. lääketieteen opiskelu nielee valtavasti resursseja ja rahaa ts. kallista koulutusta.
Näin ollen on vain hyväksyttävä se tosiasia, että pääsykokeet ovat sitä mitä ovat. Lähellä tai kaukana todellisesta alan opiskelusta. Niiden tarkoitushan on vain karsia suuresta joukosta ne onnelliset (= onnekkaat?), joille opiskelupaikka irtoaa. - edes opiskelet
vastaus! kirjoitti:
Yllä olevat esimerkit luettuaan jokainen voi päätellä, onko hänessä ainesta lääkäriksi tai edes lääketieteen opiskelijaksi. Pääsykokeet ovat tälläkin alalla se helpoin osa koko opiskeluajasta ja opituksi tarkoitettu asia on opittava - ja vielä muistettavakin.
lääkiksessä: nimittäin suurin osa lääkiksessä oikeasti opiskelevista (minä mukaan lukien) tietää, että pääsykoe on se koko urakan VAIKEIN, ei helpoin, osuus...
- niin moneksi
edes opiskelet kirjoitti:
lääkiksessä: nimittäin suurin osa lääkiksessä oikeasti opiskelevista (minä mukaan lukien) tietää, että pääsykoe on se koko urakan VAIKEIN, ei helpoin, osuus...
Noin kyllä voi ajatella alkuvaiheessa oleva opiskelija, jolle siihenastisen "uran" vaikeinta hyvinkin on voinut olla se pääsykoe. ;)
- just just
niin moneksi kirjoitti:
Noin kyllä voi ajatella alkuvaiheessa oleva opiskelija, jolle siihenastisen "uran" vaikeinta hyvinkin on voinut olla se pääsykoe. ;)
ja itse olet kuinka pitkällä?! Tiedän kyllä lukemattomia opiskelunsa pian päättäviä, jotka ovat sitä mieltä, että pääsykoe oli vaikein, se kun on vain kerran vuodessa ja siinä on asetelmana kilpailutilanne, jota ei tavallisissa tenteissä ole. Lisäksi tenteissä ei tarvita matikan lahjoja, toisin kuin pääsykokeessa. Luulen, että ne jotka liputtavat pääsykokeen helppouden puolesta ovat niitä sinsimmuisia itsensä psyykkaajia, jotka vasta ovat hakemassa lääkikseen...
- 1wjlal
vastaus! kirjoitti:
Yllä olevat esimerkit luettuaan jokainen voi päätellä, onko hänessä ainesta lääkäriksi tai edes lääketieteen opiskelijaksi. Pääsykokeet ovat tälläkin alalla se helpoin osa koko opiskeluajasta ja opituksi tarkoitettu asia on opittava - ja vielä muistettavakin.
Eivät ne tenttikysymykset nyt NIIN kamalia olleet.. Oikeastan eivät yhtään sen kummoisempia.
...vaikka kuten sanoit, kai se on henkilöstä kiinni miten ne kokee. - no problem...
just just kirjoitti:
ja itse olet kuinka pitkällä?! Tiedän kyllä lukemattomia opiskelunsa pian päättäviä, jotka ovat sitä mieltä, että pääsykoe oli vaikein, se kun on vain kerran vuodessa ja siinä on asetelmana kilpailutilanne, jota ei tavallisissa tenteissä ole. Lisäksi tenteissä ei tarvita matikan lahjoja, toisin kuin pääsykokeessa. Luulen, että ne jotka liputtavat pääsykokeen helppouden puolesta ovat niitä sinsimmuisia itsensä psyykkaajia, jotka vasta ovat hakemassa lääkikseen...
lisensiaatti jo muutaman vuoden. No, en ole koskaan ollut sieltä tyypillisimmästä päästä opiskelijoita. Onnea kaikille sisään päässeille! :)
- Kandi.
Ne opinto-oppaassa mainitut kirjat eivät ole mitenkään pakollisia. Jokainen saa lukea ihan mistä tahtoo, kunhan oppii vaaditut asiat. Mutta usein ne 1000-sivuiset järkäleet ovat ne parhaat tiedonlähteet. Tenttiin ei yleensä lueta kokonaisia kirjoja, vaan osia monesta eri kirjasta. Ainakin Tampereella anatomian, fysiologian ja histologian järkäleet kahlattiin läpi kahden tai kolmen vuoden aikana suhteellisen pienissä erissä.
Luentomuistiinpanoista on suuri apu tenttiin valmistautuessa. Itse teen niin, että kirjoitan aina jakson aikana ylettömästi muistiinpanoja niin luennoilla kuin itsekseni kirjoja päntätessänikin. Tenttiin valmistaudun sitten suurimmaksi osaksi niiden muistiinpanojen avulla. Luen uudelleen kirjoista vain vaikeimmat ja tärkeimmät asiat.
Tampereella asioista keskustellaan todella paljon porukalla, tutor-ryhmissä ja kahvipöydissä. Joku vastaaja puhui jostain paremmuuslistasta ja keskinäisestä kilpailusta. Sellaista en ole huomannut. Ensinnäkään Tampereella ei anneta tenteistä arvosanoja ja toisekseen ei ole mitään järkeä kilpailla ja pantata tietojaan, koska auttamalla muita auttaa myös itseään.
Tenttimenestyksellä ei sinänsä liene merkitystä. Tuskinpa kukaan koskaan tulee mitään arvosanoja kyselemään. Mutta kyllä sen huomaa käytännön työssä, kuka on mennyt kaikki tentit uusintojen kautta räpistelemällä ja kuka on opetellut läksynsä kunnolla. Osaamattomuudesta joutuu aivan varmasti kärsimään, kun joutuu pulmatilanteisiin potilaiden kanssa. Eli itseä ja potilaita varten kannattaa opiskella kunnolla.
Luulisin, että suurin osa lääketieteen opiskelijoista on menestynyt lukiossa hyvin. Toki poikkeuksiakin on, eli keskinkertaisilla tai huonommilla papereilla tulleita, ja onpa joku tullut ammattikoulun ja amk:n kautta, siis ilman lukiopohjaa!
Uskoisin, että ihan normaali ihminen pärjää opinnoissa mainiosti. Toki valokuvamuistin omaava nero voi päästä vähän helpommalla, mutta kyllä minullakin on mennyt ihan mukavasti, vaikka olenkin aika hidas lukemaan eivätkä asiat todellakaan tartu kerrasta päähän. - mielipide......
Lääkis on yliarvostettu. Ei kannata tuijottaa pelkkiä kirjoja. Millä tahansa alalla pärjää normaaliälyinen, jos motivaatiota on tarpeeksi.
- asiallinen_tuntija
Ensiksikin: riippuen selaimista ja ikkunakoosta ihmisten tekstinkirjoitusruutuihin mahtuu eri tavoin tekstiä, siitä tavutuskämmit johtuvat. Lakatkaa siis ilkkumasta ketjun aloittajaa, varsinkin kanssalääkisläiset voisivat vähän miettiä pilkunviilauksiaan. Olen nimittäin samassa lääkiksessä nähnyt porukkaa, jotka eivät osaa edes taivuttaa adjektiiveja lauseessa monikkoon, joten menkää itseenne.
= 1. Pitääkö tentteihin todellakin lukea kaikki ne = 1000 sivuiset kirjat, jotka ovat = = opinto-oppaas-sanne ? Voiko lukunopeus ja aika =todella riittää niihin ? Vai opettaako käytäntö = mitä kannattaa lukea ja mitä ei ?
Käytäntö opettaa keskittymään oleelliseen, eli siihen mikä tuntuu tärkeältä ja mitä luennoitsijat painottavat. Perustiiliskiviopukset kyllä yleensä jokainen ostaa ja lukee, kaikkea ei opeteta luennoilla ja harjoitustöissä, mutta niitä asioita silti tentissä kysytään, ja nimenomaan oppikirjaksi nimetyn kirjan esittämässä laajuudessa. Eli kyllä sitä tiiliskiveä kannattaa lukea. Usein ne paksuimmat krjat ovat paksuja koska asiat on selitetty niissä hitaasti edeten, perusteellisesti ja niin että jokainen varmasti ymmärtää.
= 2. Kuinka paljon tenteissä pärjää pelkillä = ==luentomuistiinpanoilla ?
Tenteissä voi pärjätä kysymyksistä riippuen, ammatissa ei.
= 3. Kuinka paljon opinnoissa auttaa yleensä se, = ==että pystyy hankalista aiheista keskustelemaan ==kavereidensa kanssa eli opettatteko toinen ==toi-sianne ? Kuinka paljon asioita oppii ==opiske-lukavereiden kanssa ns. ==kahvipöytäkeskusteluissa ?
Usein menee pelkäksi juoruiluksi. Ne, jotka ovat koko ajan kärttämässä yhteisesti lukemista eivät saa aikaiseksi, olivat sitten yksin tai porukassa, monille se on vain tapa rauhoittaa omatunto: "kyllä me luettiin" = istuttiin kirjat kädessä kahvilla. Itse ne asiat on opeteltava ja päntättävä. Tottahan keskustelut ja kysymykset auttavat, mutta ei pelkällä joukkohurmalla niitä asioita todellakaan pelkästään opi.
=4. Onko tenttien arvosanoilla ollenkaan ==mer-kitystä ? Onko aivan sama vaikka ottaisi ==tentit 1:llä läpi eli käytännössä kunhan vain =="paperit " saa ?
Joillakin paikkakunnilla prekliinisen menestyksen perusteella jaetaan harjoittelupaikkoja, mutta:
- vanhempikurssilaiset menevät ohi
- jos hankkii paikan itse ei menestystä katsota
- paikan saamiseen vaikuttaa niin moni asia että näitä rankinglistoja oikeasti aika harvoin tarvitaan
Eli eivät ne arvosanat juurikaan vaikuta.
=5. Kuinka paljon joukossanne on ==laudatur-yli-oppilaita eli onko keskitason ==papereilla turha edes unelmoida pääsevänsä ==sisään ?
Ihan hyvin pääsee, koska pääsykoe ratkaisee kaiken. 7 ällääkään ei riitä jos ei pärjää pääsykokeessa, ja erittäin hyvin kokeessa pärjännyt keskinkertaisesti kirjoittanut on jo tosi hyvissä asemissa.
=Ja yleensäkin pärjääkö lääketieteellisessä ns. ==normaalin lukunopeuden ja älykkyyden omaava ==henkilö? Olen nimittäin alkanut lukea yhtä ==eng-lanninkielistä n.1000 sivuista kirjaa, joka ==tosin on romaani. Voin rehellisesti sanoa että ==pystyn lukemaan sitä noin 20-30 sivua päivässä, ==jotta ymmärrän ja muistan lukemani.
Erinomaista harjoitusta! Ne isot kirjat tuntuvat ensin pelottavilta, mutta aivan kuten lukion alussa tottui uuteen lukutahtiin, niin tottuu lääkiksessäkin. Eli kyllä, normaaliälyinen pärjää ihan siinä missä muutkin. - kun näitä viestejä lukee
Arvon medisinaren heti osoitti, että lääkiksessä tosiaankin on monenlaista hörhöä. Kumma, kun alalle ei vaadita minkäänlaista psykologista testiä, joka mittaa hakijan kykenevyyttä hänen tulevaan ammattiinsa sekä henkistä kypsyyttä loogisen ajattelukyvyn lisäksi.
- lapsukaiset teitä
Meinaatko, että psyk.testit ovat jotain kaikkivopaisia testejä, joita ei voisi läpäistä esim. medisinaren?!
- kun näitä viestejä lukee
lapsukaiset teitä kirjoitti:
Meinaatko, että psyk.testit ovat jotain kaikkivopaisia testejä, joita ei voisi läpäistä esim. medisinaren?!
No en, mutta kumma vain, kun usealle muulle alalle sellainen testi on, mutta ei tälle, jossa luultavasti sellaisesta saattaisi kuitenkin olla jonkin verran hyötyä... Lapsukaisesta en myöskään tiedä.
- -eräs-
kun näitä viestejä lukee kirjoitti:
No en, mutta kumma vain, kun usealle muulle alalle sellainen testi on, mutta ei tälle, jossa luultavasti sellaisesta saattaisi kuitenkin olla jonkin verran hyötyä... Lapsukaisesta en myöskään tiedä.
... ihmisläheiseen työhön saisi olla psykologiset testit. Siinä näkisi hakija itsekin oman soveltuvuuteensa, jos on sen suhteen epävarma.
Mutta harvassa ihmisessa on kaikki toivottavat ominaisuudet. Joku omaksuu tietoa paremmin ja osaa soveltaa sitä käytäntöön. Toinen tulee ihmisten kanssa hyvin toimeen. Kumpi on sitten parempi potilaan kannalta, siitä ollaan montaa mieltä.
Monella alalla psykologiset testit tulee vastaan työpaikkaa hakiessa. Tällä hetkellä lääkärit voivat kai aika vapaasti valita työnsä, koska lääkäreistä on pulaa.
- muuta sanoa kuin...
..että minä pääsen ensi vuonna opiskelemaan lääketiedettä!
Matematiikassa en ole kovin hyvä, mutta sekös menoa haittaisi?!!!!1 - ressaa
1. Ei todellakaan ole pakko kaikkea lukea, mutta kyllä niitä kirjoja tulee automaattisesti varsinkin alkuvaiheessa lueskeltua ja moni 'perusopus', vaikkapa Guytonin fysiologian kirja varmaan alkuvaiheessa tulee vähintään kerran kahlattua.
2. Hyvinhän niilläkin pärjää, jos muistiinpanoja tykkää tehdä. Ei se omaa lukemista silti korvaa, mutta apua on varmasti.
3. Enemmän auttaa loppuvaiheessa, kun vaihdetaan kokemuksia ensimmäisistä oikeista töistä. Kyllä alkuvaiheessa jokainen joutuu lähinnä 'itse itseään' opettamaan.
4. Arvosanoilla ei ole laisinkaan merkitystä esimerkiksi työnhaussa. Esim. Tampereella arvosanoja ei edes laisinkaan jaeta.
5. Kyllä niitä varmasti paljon on, mutta paljon on myös toisesta ääripäästä eli huonoillakaan ylioppilaspapereilla et opiskelujasi pilaa.
Sanoisin, että ihan normaaleita ihmisiä lääkiksessä on, ei sen fiksumpia tai tyhmempiä kuin muuallakaan yliopistossa. Ei todellakaan tarvitse olla yli-ihminen lääkäriksi opiskellakseen. Pääsykoe on kuitenkin se suurin ja vaikein osuus suurimmalle osalle lääkisläisistä ja monet lähtevätkin sen tähden opiskelemaan lääkäriksi ulkomaille, esim. Ruotsiin, Saksaan tai Viroon ja sanoisin, että vähintäänkin yhtä hyviä lääkäreitä heistäkin tulee.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61247Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän181231Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11159- 41154
Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis01134Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,01133Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin01128Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p411124Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21105Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta11100