Historiallinen päivä -->kuntahallinnon laaja-alainen uudistus lähtee käyntiin-->kokoomus tukee

Sir_Alfred kirjoitti:

http://www.intermin.fi/intermin/home.nsf/pages/3A1441B90F032517C225719B00386FFC

Kunta- ja palvelurakenneuudistusta valmisteleva rakenneryhmä sai tänään 28. kesäkuuta a.d. 2006 valmiiksi esityksensä puitelaiksi.

Lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselle.

Lain historiallisuudesta johtuen laitan lakiluonnoksen tähän kokonaisuudessaan tähän.
Lakiluonnoksesta ovat tänään sopineet hallituspuolueet ja suurin oppositiopuolue kokoomus. Omasta puolestani toimin kaikin keinon lain puolesta. Kiitokset kaikille lukijoille osoittamastanne tuesta.

LAKI KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUKSESTA 1
1 luku
Lain tarkoitus ja soveltamisala
1 §
Lain tarkoitus
Lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselle. Uudistuksen
tarkoituksena on kunnallisen kansanvallan lähtökohdista vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta,
kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus-
ja valtionosuusjärjestelmiä sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa
siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien
kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on
siten parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä
kuntien järjestämien palveluiden ohjauksen kehittämiselle.
Tämän lain mukaisia järjestelyjä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon:
1) palvelujen saatavuus, laatu ja rahoitus maan kaikissa osissa;
2) asukkaiden perusoikeudet ja yhdenvertaisuus palvelujen saamisessa;
3) kunnan asukkaiden itsehallinnon toimintaedellytykset;
4) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet;
5) suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeudet käyttää omaa kieltään ja saada palveluja
tällä kielellä;
6) saamelaisten kielelliset oikeudet sekä saamelaisten oikeus alkuperäiskansana ylläpitää
ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan kotiseutualueella.
2 §
Soveltamisala
Lakia sovelletaan maan kaikissa kunnissa, jollei jäljempänä tässä pykälässä toisin säädetä.
Tätä lakia ei sovelleta Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (343/2003) soveltamisalaan
kuuluvissa kunnissa. Mainittuihin kuntiin sovelletaan kuitenkin lain 4 lukua ja
kuntajakolain2 muutoksia.
Tätä lakia ei sovelleta Ahvenanmaan maakunnassa.
1”Laki” –nimityksestä huolimatta kyseessä on poliittinen sopimus lainvalmistelun ja hyväksymisen myötä
tulevan lain sisällöstä.
2 Uudistuksen yhteydessä annetaan esitys kuntajakolain muutoksesta. Ks. 10§ jäljempänä.
2
3 §
Suhde aluejakoihin
Kunnat voivat laatia tässä laissa tarkoitetut esitykset erikoissairaanhoitolain (1062/1989)
7 §:n mukaisesta sairaanhoitopiirijaosta ja valtioneuvoston kehitysvammaisten erityishuollosta
annetun 6 §:n nojalla päättämästä erityishuoltopiirijaosta poiketen.
Kunnat voivat laatia tässä laissa tarkoitetut esitykset valtioneuvoston maakuntajakolain
(1159/1997) 1 §:n 2 momentin nojalla päättämästä maakuntajaosta poiketen.
2 luku
Uudistuksen toteuttamisen keinot
4 §
Keinot
Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin.
Tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne.
Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä
palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Tavoitteena on varmistaa koko maassa
laadukkaat ja kansalaisten saatavilla olevat palvelut. Palvelurakenteen on oltava kattava
ja taloudellinen ja sen on mahdollistettava voimavarojen tehokas käyttö.
Toiminnan tuottavuutta parannetaan myös tehostamalla kuntien toimintaa palvelujen
järjestämisessä ja tuottamisessa sekä vahvistamalla pääkaupunkiseudun ja muiden
yhdyskuntarakenteellisista ongelmista kärsivien kaupunkiseutujen toimintaedellytyksiä.
5 §
Kunnan tai yhteistoiminta-alueen muodostaminen
Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta
kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset
vastata palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta.
Kuntien yhteistoiminnan vahvistamiseksi kunnat voivat perustaa toiminnallisesta kokonaisuudesta
muodostuvan yhteistoiminta-alueen (yhteistoiminta-alue), jolla voi olla kuntalain
(365/1995) mukainen yhteinen toimielin tai kuntayhtymä. Yhteistoiminta-alueen
päätöksenteko on järjestettävä siten, että se perustuu siihen osallistuvien kuntien asukaslukuun,
elleivät kunnat toisin sovi.
Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen
kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin 20 000 asukasta.
Kunnan tai yhteistoiminta-alueen, jolla on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain
(630/1998) mukainen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa, asukasmäärän on
oltava vähintään noin 50.000 asukasta.
Kunnan tai yhteistoiminta-alueen muodostamiselle edellä 5 §:ssä säädetyistä edellytyksistä
voidaan poiketa, jos
3
1) toiminnallisen kokonaisuuden muodostaminen ei saaristorisuuden tai pitkien
etäisyyksien3 vuoksi ole 1 momentissa säädetyllä tavalla mahdollista,
2) se on tarpeen suomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien
turvaamiseksi tai
3) se on tarpeen saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevien oikeuksien turvaamiseksi.
6 §
Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut 4
Laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen turvaamiseksi maa jaetaan erikoissairaanhoitolaissa
(1062/1989; 7§) lueteltuihin kuntayhtymiin. Kunnan tulee kuulua yhteen
kuntayhtymään.
Kuntayhtymän tulee kunnan osoittamassa laajuudessa vastata palveluista, joista säädetään:
erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa
laissa (519/1977).
Kuntayhtymän tehtävä on alueellaan edistää terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen
turvallisuuden huomioon ottamista.
Kuntayhtymän tulee hoitaa myös muut sille lailla säädettävät tehtävät.
Kunta voi antaa kuntayhtymälle myös muita tehtäviä.
Kaksikieliset ja ruotsinkieliset kunnat voivat olla jäseninä kuntayhtymässä, jonka tehtävänä
on turvata ruotsinkielisten palvelujen järjestäminen sen ja 1 momentissa tarkoitettujen
kuntayhtymien kesken sovittavan työnjaon mukaisesti.
Osa erityistason sairaanhoitoon kuuluvista toimenpiteistä ja hoidoista keskitetään valtakunnallisesti
joillekin erityisvastuualueille. Valtioneuvoston asetuksella säädetään, mitkä
tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot kuuluvat erityistason sairaanhoitoon.
7 §
Kunta- ja palvelurakenneuudistus eräillä kaupunkiseuduilla
Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien (pääkaupunkiseutu) tulee laatia
1 päivä syyskuuta 2007 mennessä suunnitelma siitä, miten maankäytön, asumisen ja
liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan
seudulla ottaen huomioon jo käynnissä olevat yhteistyön kehittämishankkeet.
Maakuntakeskuskaupunkien tulee laatia yhdessä niihin rajoittuvien ja niihin yhdyskuntarakenteellisesti
kiinteästi kuuluvien kuntien kanssa 1.9.2007 mennessä suunnitelma
siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen
3 Pitkällä etäisyydellä tarkoitetaan kuntakeskusten välistä, noin 40–50 kilometrin välimatkaa.
Tällä tavoin arvioiden ns. poikkeuspykälän mukaisia kuntia tulee yhteensä arviolta noin 40–50,
joista suhteellisesti suurin osa on Lapissa. Mikäli lukumäärä on tätä suurempi, ao. kohta avataan.
Poikkeuspykälää ei tulkita siten, että sulkisi kuntia ehdottomasti pois lain soveltamisesta.
(e contrario Kainuu ja Ahvenanmaa)
4 Selvitetään miten kuntayhtymän rahoitusratkaisut voitaisiin toteuttaa siten, että vältetään kalliiden
hoitojen kunnille aiheuttamat äkilliset satunnaisvaihtelut ja määritellään kokonaiskustannuskehitys
nykyistä sitovammin etukäteen.
4
käyttöä seuduilla parannetaan, elleivät asianomaiset kunnat yksimielisesti totea suunnitelman
laatimista tarpeettomaksi.
[8 §
Ammattikorkeakoulujen ylläpitojärjestelmän kehittäminen
Kirjoitetaan rakenneryhmässä /peruspalveluministeriryhmässä valmistellulta pohjalta.]
9 §
Kunnilta valtiolle siirrettävät tehtävät5
Valtion järjestettäväksi ja rahoitettavaksi siirretään tehtävät, jotka on säädetty kunnalle:
1) kuluttajaneuvonnan järjestämisestä kunnassa annetussa laissa (72/1992);
2) elatusturvalaissa (671/1998) elatustuen osalta; sekä
3) holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä annetun laissa
(443/1999).
Valtion rahoitettavaksi siirretään kustannukset, jotka aiheutuvat:
1) …lain nojalla ulkomailla asuvien terveydenhuollon järjestämisestä;
2) …lain nojalla lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvistä selvityksistä; sekä
3) …lain nojalla oikeuspsykiatrisista selvityksistä.
Edellä mainittujen tehtävien järjestäminen ja rahoitus siirretään valtiolle xx.xx.2xxx.
10 §
Kuntajaon muutosten ja yhteistoiminnan tukeminen6
Tämän lain tarkoituksen mukaisia kuntajaon muutoksia voidaan tukea yhdistymisavustuksin.
Yhdistymisavustusten rakenne ja mitoitus määritetään siten, että ne kannustavat
useita kuntia liittymään väestömäärältään merkittävästi nykyistä suuremmiksi kunniksi ja
että ne korvaat mahdolliset valtionosuusrahoituksen menetykset viiden vuoden ajalta.
5 Valmistelu on kesken mm. hengityshalvauspotilaiden ja vammaispalvelujen osalta.
6
Sisäasiainministeriössä valmistellaan puitelakiin liittyvä ehdotus kuntajakolain yhdistymisavustussäännösten
muuttamisesta. Kuntajakolainyhdistymisavustussäännöksiä suunnitellaan
muutettavaksi siten, että yhdistymisavustusta maksettaisiin kolmen vuoden ajalta (nykyään
viisi vuotta). Yhdistymisavustuksia porrastettaisiin uuden kunnan kokonaisasukasmäärän, muiden
kuin suurimman kunnan asukasmäärän ja kuntaliitoksessa mukana olevien kuntien lukumäärän
(monikuntaliitokset) perusteella. Jos kuntaliitos johtaa yli 20 000 asukkaan kuntaan, on
yhdistymisavustuksen määrä suurempi. Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan
kunnan osalta maksettaisiin korotettua yhdistymisavustusta.
Yhdistymisavustuksia myönnettäisiin kuntaliitoksiin, jotka toteutetaan vuosien 2008-2013 alusta.
Avustukset myönnetään asteittain alenevasti.
Yhdistymisavustuksen määrä kuntaliitosta kohden alenisi merkittävästi nykyisestä. Lakiin otettaisiin
säännös, jonka mukaan valtiontalouden kehykset mahdollisesti ylittävä yhdistymisavustusten
osuus rahoitettaisiin vähentämällä kuntien yleistä valtionosuutta kaikissa kunnissa yhtä
suurella asukaskohtaisella euromäärällä.
5
Valtio voi kuntien valtionosuuslain 13a§:ssä (1036/2004) valtion talousarvioon otettavan
määrärahan rajoissa myöntää avustusta kunta- ja palvelurakenteiden kehittämistä yleisesti
edistäviin kuntien yhteistoimintahankkeisiin.
11 §
Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat
Jos rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut
ovat olennaisesti ja toistuvasti koko maan vastaavia tunnuslukuja heikommat ja ovat
kahtena vuonna peräkkäin alittaneet sisäasiainministeriön päättämät raja-arvot, kunnan
ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön
edellyttämät palvelut sekä ryhtyä toimiin palveluiden edellytysten turvaamiseksi.
Kunta ja valtio voivat sopia arviointiryhmän asettamisesta tämän lain voimaantulon jälkeen.
Edellä 1 momentissa tarkoitettua selvitystä varten asetetaan arviointiryhmä. Arviointiryhmän
jäsenistä yhden nimeää sisäasiainministeriö ja yhden asianomainen kunta. Lisäksi
sisäasiainministeriö nimeää asianomaista kuntaa kuultuaan arviointiryhmän puheenjohtajaksi
mainituista tahoista riippumattoman henkilön. Arviointiryhmä tekee ehdotuksen
kunnan asukkaiden palvelujen turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Kunnanvaltuuston
on käsiteltävä arviointiryhmän toimenpide-ehdotukset ja saatettava päätös
sisäasianministeriön tietoon mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten.
Sisäasiainministeriö tekee arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten ja kunnanvaltuuston
päätösten perusteella ratkaisun kuntajakolain (1196/1997) tarkoittaman erityisen selvityksen
tarpeellisuudesta kuntajaon muuttamiseksi.
Mikäli edellä mainitut toimenpiteet eivät ole riittäviä, valtioneuvosto tekee vuoden 2009
alussa esityksen, jonka mukaan valtioneuvosto voi arviointiryhmän tai tämän pykälän
perusteella asetetun kuntajakoselvittäjän ehdotuksesta päättää kuntajaon muuttamisesta.
3 luku
Kunnan esitys ja toimeenpanosuunnitelma
12 §
Kunnan esitys
Kunnan on tehtävä valtioneuvostolle esitys 5 ja 6 §:n mukaisista toimenpiteistä viimeistään
1.6.2007. Jos kunta päättää toteuttaa kuntajaon muutoksen vuoden 2009 alusta,
kunnan tulee tehdä kuntajaon muutosta koskeva esitys ja edellä tarkoitettu esitys palvelujen
järjestämisestä valtioneuvostolle vuoden 2007 loppuun mennessä. Jos sisäasiainministeriö
on päättänyt suorittaa kuntajakolain 8 §:ssä tarkoitetun erityisen selvityksen
tai ryhtyä tämän lain 11 §:ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin, kunnan kuntajaon muutosta
koskeva esitys tulee tehdä viimeistään 30 päivään maaliskuuta 2008 mennessä.
Kunnan esitykseen on liitettävä toimeenpanosuunnitelman hyväksymistä koskeva kunnanvaltuuston
päätös.
6
13 §
Toimeenpanosuunnitelma
Kunnan on esitettävä valtioneuvostolle tämän lain mukainen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen
toimeenpanosuunnitelma.
Toimeenpanosuunnitelman perustaksi on laadittava
– väestö- ja palvelutarveanalyysi vuosiin 2015 ja 2025
– kunnan taloussuunnitelma ja kuntalain 65 §:n mukainen toimenpideohjelma, jos taseen
alijäämää ei saada taloussuunnitelman suunnittelukautena katetuksi.
Kunnan tulee osana toimeenpanosuunnitelmaa esittää sisäasiainministeriölle 1.6.2007
mennessä suunnitelma siitä, miten kunta käyttää 4 §:ssä mainittuja keinoja ja mihin 5 §
ja 6 §:ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin kunta aikoo ryhtyä toteuttaakseen tämän lain
tarkoitusta. Esitykseen on liitettävä 2 momentissa tarkoitettu selvitys.
Lisäksi kunnan tulee sisällyttää 1 päivään syyskuuta 2007 mennessä sisäasianministeriölle
esitettävään toimeenpanosuunnitelmaan selvitys palveluverkon kattavuudesta,
suunnitelma kunnan keskeisten toimintojen järjestämisestä sekä suunnitelma henkilöstövoimavarojen
riittävyydestä ja kehittämisestä.
4 luku
Erinäiset säännökset
14 §
Valtion kuntapolitiikka sekä rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen
Kuntien tehtäviä ja niiden rahoitusta käsittelevä peruspalveluohjelmaa kehitetään ja se
vakinaistetaan osaksi lakiin perustuvaa valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä. Peruspalveluohjelman
mukaisia taloudellisia ohjauskeinoja kehitetään nykyistä tehokkaammiksi.
Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä uudistetaan tavoitteena yksinkertainen ja
läpinäkyvä järjestelmä. Uudistuksessa päätetään kuntien verotulopohjan vahvistamisesta
siirtämällä verovähennyksiä valtion rasitukseksi sekä poistetaan kuntien rahoitusjärjestelmään
liittyvät kuntien yhdistymisen ja yhteistyön esteet. Kuntien yhdistyessä turvataan
valtionosuudet liitosta seuraavan viiden vuoden ajaksi. Tavoitteena on hallinnonalakohtaisten
valtionosuuksien yhdistäminen.
Valtionosuusjärjestelmässä otetaan huomioon kuntien erilaiset olosuhteet ja palvelutarpeet.
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasausjärjestelmän on oltava neutraali
kunta-valtio suhteen kannalta.
Tässä laissa tarkoitettu uudistus ei muuta valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa.
7
15 §
Tietojärjestelmien kehittäminen
Valtio ja kunnat laativat yhteiset standardit tietojärjestelmien yhteentoimivuuden varmistamiseksi
ja edistävät yhdessä uusien tietohallinnon järjestelmien ja toteuttamistapojen
sekä sähköisten palvelujen käyttöönottoa.
16§
Palvelutuotannossa käytettävien kiinteistöjen varainsiirtoverovapaus
Kuntien palvelutuotannossa käytettävien kiinteistöjen ja kiinteistön omistamista ja hallintaa
harjoittavan yhtiön osakkeiden luovutuksen yhteydessä suoritettavasta varainsiirtoverosta
vapauttamisesta eräissä tilanteissa säädetään varainsiirtoverolain 43 b §:ssä.
varainsiirtoverolaki 43b§
Jos kunta, kuntayhtymä tai niiden omistama kiinteistön omistamista ja hallintaa harjoittava
osakeyhtiö luovuttaa 14 §:n mukaisen toimeenpanosuunnitelman toteuttamiseksi
omistamansa kiinteistön, joka on pääasiallisesti ollut välittömästi sosiaalihuolto-, terveyden-
ja sairaanhoito-, koulutus-, kirjasto- tai palo- ja pelastustoimen käytössä yhden tai
useamman kunnan tai kuntayhtymän omistamalle kiinteistön omistamista ja hallintaa harjoittavalle
osakeyhtiölle edellä mainittuun käyttötarkoitukseen ja saa vastikkeeksi vastaanottavan
yhtiön osakkeita, verovirasto palauttaa suoritetun veron hakemuksesta.
Verovapaus koskee vastaavasti kunnan tai kuntayhtymän omistaman kiinteistön omistamista
ja hallintaa harjoittavan yhtiön osakkeiden luovutusta vastaanottavan yhtiön osakkeita
vastaan, jos;
1) kiinteistöt ovat pääasiassa 1 momentissa tarkoitetussa käytössä; tai
2) osakkeet oikeuttavat 1 momentissa tarkoitetussa käytössä olevan huoneiston
hallintaan.
Hakemus veron palauttamiseksi on tehtävä vuoden kuluessa veron suorittamisesta. Hakemukseen
on liitettävä asianomaisten kuntien antama selvitys luovutuksen liittymisestä
toimeenpanosuunnitelmaan sekä kiinteistön käytöstä ennen luovutusta ja sen jälkeen.
Hakemukseen on lisäksi liitettävä kunnan tilintarkastajan lausunto. Verovirasto voi tarvittaessa
pyytää sisäasiainministeriöltä lausunnon luovutuksen liittymisestä toimeenpanosuunnitelman
toteuttamiseen.
Jos hakemus on tehty ja verovapaan luovutuksen edellytysten täyttymisestä on esitetty
selvitys ennen veron suorittamista, verovirasto voi päättää, että veroa ei ole suoritettava.
17 §
Henkilöstön asema
Tämän lain tarkoittamat uudelleenjärjestelyt sekä lain tarkoittamien suunnitelmien valmistelu
ja laadinta toteutetaan yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa.
Tämän lain tarkoittamat uudelleenjärjestelyt, jotka johtavat henkilöstön työnantajan vaihtumiseen,
katsotaan liikkeenluovutukseksi.
Tämän lain 5§:n toimeenpanosta aiheutuvien toimenpiteiden johdosta ei työnantajalla
ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta työsopimuslain 7 luvun 3 §:n tai kunnallisia vi8
ranhaltijoita koskevan lain 8 luvun 37 §:n tarkoittamilla taloudellisilla tai tuotannollisilla
perusteilla. Tämä kielto on voimassa viisi vuotta päätöksestä.
18 §
Selonteko
Valtioneuvosto antaa eduskunnalle selonteon kunta- ja palvelurakenne uudistuksen toteutuksesta
ja tämän lain tavoitteiden toteutumisesta vuonna 2009.
[5 luku Muutoksenhaku
Kirjoitetaan PARAS-hankkeen projektipäällikön esityksen mukaan]
6 luku
Voimaantulosäännökset
N §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007 ja on voimassa 31.12.2012 saakka.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä