Minua on kiusannut jo kolmisen viikkoa eräs ruotsalainen lastenlaulu. Herään joka aamu siihen, että hyräilen sitä. Mutta kun en muista sanoja.
Vi går över daggstäckta berg, fallera,
som ...lånat ...färg, fallera.
Och sorger har vi inga,
våra glada visor klinga,
när vi går över daggstäckta berg, fallera.
Suomeksi se on:
Yl' kasteisten vuorten me kuljemme...enempää en muista.
Äh! Kaiken maailman turhat asiat sitä mieltä vaivaavatkin. En ole koskaan edes pitänyt koko laulusta. (Jotenkin on niin, etteivät riikinruotsalaiset laulut ole koskaan miellyttäneet korvaani, etenkään joululaulut.) Miten saisin sen pois unistani ja mielestäni? Mahtaisiko sanojen näkeminen auttaa joko suomeksi tai ruotsiksi?
Vi går över daggstäckta berg, fallera,
som ...lånat ...färg, fallera.
Och sorger har vi inga,
våra glada visor klinga,
när vi går över daggstäckta berg, fallera.
Suomeksi se on:
Yl' kasteisten vuorten me kuljemme...enempää en muista.
Äh! Kaiken maailman turhat asiat sitä mieltä vaivaavatkin. En ole koskaan edes pitänyt koko laulusta. (Jotenkin on niin, etteivät riikinruotsalaiset laulut ole koskaan miellyttäneet korvaani, etenkään joululaulut.) Miten saisin sen pois unistani ja mielestäni? Mahtaisiko sanojen näkeminen auttaa joko suomeksi tai ruotsiksi?
Vastaukset 15
Vanhimmat
av smaragderna sin färg. en minäkään muista enempää.
Ainakin ensimmäinen värssy on nyt koossa. :)
Vi gå över daggstänkta berg, fallera,
som lånat av smaragderna sin färg, fallera,
:|:Men sorger ha vi inga,
våra glada visor klinga
när vi gå över daggstänkta berg, fallera. :|:
2.
De väldiga skogarnas sus, fallera,
gå mäktiga som orgeltoners brus, fallera,
:|: och livets vardagsträta
så lätt det är förgäta
vid de väldiga skogarnas sus, fallera. :|:
3.
De gamla, de kloka må le, fallera,
vi äro ej förståndiga som de, fallera.
:|: Ty vem skulle sjunga
om våren den unga,
om vi vore kloka som de, fallera? :|:
4.
I mänskor, förglömmen er gråt, fallera,
och kommen och följen oss åt, fallera,
:|: Se, fjärran vi gånga
att solskenet fånga.
Ja, kommen och följen oss å, fallera. :|:
Yes, come and follow us! :|:
5.
Så gladeligt hand uti hand, fallera,
nu gå vi till fågel Fenix land, fallera,
:|: till det sagoland, som skiner
av smaragder och rubiner,
nu gå vi till fågel Fenix land, fallera. :|:
Siinä tuli enemmän värssyjä kuin oli koulukirjassa! :)
peitetyt
dagg=kaste
stänka=kostuttaa, roiskuttaa
:-)
1. Yl' kasteisten vuorten me kuljemme,
ja viherjöinä kaunihisti loistaa ne.
:,:Ei meitä suru paina, vaan nyt laulu kaikuu aina,
yli kasteisten vuorten kun kuljemme.:,:
2. Nyt metsiköt mahtavat humisee
ja hymninä urkujen ne raikuilee.
Ja maailman huolet pienet
sa jo unhoittanut lienet,
kun nuo metsiköt mahtavat humisee.
3. Te ihmiset huolesta luopukaa
ja nuorisoa riemumiellä seuratkaa!
Sen sinne matka johtaa,
missä päivän kulta hohtaa,
sinne meitä te kaikki jo seuratkaa!
4. Oi riemuiten suokaatte kätenne,
niin onnenmaihin herttaisihin matkaamme!
Myös seutuun sadun armaan
kyllä saapunemme varmaan,
kun me onnemme maihin näin matkaamme!
kun Mikkosen Viljo opetti meille keskikoulussa tuon laulun säkeistöt 1, 3 ja 5, Suomessa opetettiin vielä vanhaa Ruotsia Efraim Jacobssonin oppikirjasta. Vuotta myöhemmin piti ostaa uusi painos samasta kirjasta, koska kouluhallitus tms. määräsi siirryttäväksi nykyruotsin käytäntöön.
Siinä vaiheessa opettajakin vaihtui ja eläkkeellä oleva upseeri Hjällman tuli Mikkosen tilalle. Hän kertoi, että Ruotsissa on jo aikapäiviä sitten (?) opetettu uudella tavalla. Nimitimme keskenämme opettajan 'Värbiksi', koska hän äänsi e:t vahvasti ä:n päälle.
---
Sinäkin olet joskus muistellut Haapaveden aikoja? Nyt Suomi24:ssä on haapavetisille avattu oma pitäjäsivu.
Oulaisten yhteiskoulussa. Perhe muutti sieltä Haapavedelle, mutta en halunnut vaihtaa koulua ja sain asua viikot alivuokralaisena. Kävin kotona viikonloppuisin hakemassa puhtaita vaatteita ja evästä :)
Minulla oli ruotsin opettajana Elsi Hetemäki-Olander, ensimmäinen "nykyaikainen", nuori opettaja.
Mutta joskus hänen poissaollessaan tuli erään pankinjohtajan rouva pitämään ruotsin tuntia ja silloin "otettiin värbin teemoja" :D
Se onkin siis "stänkta". Eilenkin kirjoittaessani ihmettelin, eikö sen pitäisi olla "daggstänkta". Sitten ajattelin, että minun täytyy muistaa väärin. Olen koko ajan luullut, että se on suomeksi kasteen peittämä. Useinhan ruotsin on yhdyssanoissa keskellä genetiivin s. -- Nyt asia selvisi. Tässä se nähdään, miten vähän ruotsia osaan. :)
Meillä oli lukiossa surkea ruotsin opettaja. Ei ollut sitä kertaa, etteikö tunnilla olisi tullut ilmiriita opettajan ja opplaiden välillä, kun oppilaat olivat sitä mieltä, että opettaja opettaa väärin.
Mieleeni on jäänyt seuraava:
Opettaja kuulusteli sanoja.
"Viiri on vimpel".
Opettaja lisäsi: "Sitten on vielä plar, mutta se on vähän harvinaisempi." (Sanastossa luki vimpel; -plar.)
Olenpa saanut monta ystävällista vastausta.
Tänään EN herännyt laulun hyräilyyn. Sanojen lukeminen varmaankin auttoi.
tuo "plar", kuulin sen ensimmäisen kerran :)
Viirin eli vimpelin lisäksi on täällä
banér
fana
standar (tai standert)
ja lippua vastaava "flagga"
Pojallani oli kotikielen opettaja, joka ei osannut kunnolla suomea. Pojallani oli melkein päivittäin erimielisyyksiä suomalaisten sanojen "oikeaoppisuudesta".
Eräänä päivänä oli opettaja kääntänyt sanan "hallonsylt" vadelmasyltyksi. Poikani oli sanonut että se on vadelmahillo ja syltty on esim. vasikanlihasta tehty syltty, jota syödään joulun aikaan.
Opettajan arvovalta ja kielitaito oli koetuksella :D
Jonkun ajan päästä sovin rehtorin kanssa että hoidan itse äidinkielen opetuksen kotona.
Sain kirjoja ja työvihkoja koulun puolesta ja niin me sitten järjestettiin äidinkielen kotiopetus. Poika oppi sekä lukemaan että kirjoittamaan suomea ja puhuu vieläkin, 39-vuotiaana, niin hyvää suomen kieltä ettei kukaan häntä "hurriksi" tunnistaisi. Puhumme aina tavatessamme suomea, mutta meilit ja chattailut käymme ruotsiksi.
Arvaapa, kuka rallattaa k.o. laulua nyt, kun sinä lopetit? Se on tainnut kuulua meidän kaikkien nuoruuteen, joten osaamme sen jokainen. Voisimme vaikka kuoron perustaa vanhoja koululauluja esittämään :).
Aitini vietti viimeiset vuotensa dementikkojen osastolla; lauloimme hänen kanssaan näitä vanhoja lauluja joka kerran kun kävin hänen luonaan eli pari, kolme kertaa viikossa. Kerran vein muutaman työkaverini mukanani ja pidimme pienen konsertin osaston päiväsalissa. Monet vanhukset yhtyivät lauluun. Oli hauskaa huomata, että vaikka muisti oli lähes kokonaan kadonnut, laulun sanat ja sävelet olivat tallessa.
opettajan lukutaito ei aina ole paras mahdollinen!
Kun sanoin, että hän oli keho opettaja, niin hän luuli, etä plar on synonyymi vimpelille. :) Voi siis hyvin ymmärtää, miksi hän sai potkut koulusta tarkastajan käynnin jälkeen.