Ihmetyttää tämänhetkinen keskustelu siitä, että maataloustuet pitäisi saattaa julkisiksi. Nehän ovat aina olleet julkisia. Jokainen voi tarkistaa hehtaarikohtaiset tuet internetin avulla. Esim. seuraavassa linkissä on koottu yhteen kaikki tämänhetkiset tukimuodot euroineen.
http://www.lapua.fi/Peltotuet 2006.pdf
Esimerkin vuoksi seuraavassa laskelma keskikokoisen viljanviljeytilan , 32 hehtaaria, kokonaistuesta vuodessa. Esimerkki pyrkii osoittamaan keskimääräistä tilaa ja keskimääräistä tukien määrää, keskimääräisellä C1 -tukialueella. Tilakohtaisia vaihteluita tietenkin on olemassa, mutta erot eivät ole merkittäviä.
CAP-tilatuki rehuvilja: 32 ha x 193 euroa= 6176 E
LFA-tuki : 32 ha x 218 euroa= 6976 E
Ympäristötuki 32 ha x 107 euroa= 3424 E
vuoden tuet yhteensä =16576 E
Vuoden tuet ovat siis yhteensä 16576 euroa, joka tietenkin on veronalaista tuloa. Kaikki vastaavat tukitiedot ovat aina olleet julkisia.
Nyt jokainen kansalainen voi laskea kenen tahansa saamat tukieurot jos kiinnostusta riittää. Edellytyksenä vain on se, että tietää paljonko kyseisellä maanviljelijällä on hehtaareita viljelyksessään, ja on vielä niin utelias, että käy tarkastamassa pelloilla mitä kasvia hän viljelee, montako lehmää, hiehoa, sikaa jne. hänellä on navetassaan.
Minun mielestäni tällaisia maatilakohtaisia tietoja ei tarvitse urkkia , jokaiselle riittää tieto siitä paljonko eri tukimuodot ovat euroissa. Sen lisäksi Verohallinnon tiedot ovat julkisia.
Miksi sinun pitäisi tietää montako hehtaaria viljelijä N.N:llä on, kuinka monta lehmää, nautaa, sikaa, kanaa jne ?
http://www.lapua.fi/Peltotuet 2006.pdf
Esimerkin vuoksi seuraavassa laskelma keskikokoisen viljanviljeytilan , 32 hehtaaria, kokonaistuesta vuodessa. Esimerkki pyrkii osoittamaan keskimääräistä tilaa ja keskimääräistä tukien määrää, keskimääräisellä C1 -tukialueella. Tilakohtaisia vaihteluita tietenkin on olemassa, mutta erot eivät ole merkittäviä.
CAP-tilatuki rehuvilja: 32 ha x 193 euroa= 6176 E
LFA-tuki : 32 ha x 218 euroa= 6976 E
Ympäristötuki 32 ha x 107 euroa= 3424 E
vuoden tuet yhteensä =16576 E
Vuoden tuet ovat siis yhteensä 16576 euroa, joka tietenkin on veronalaista tuloa. Kaikki vastaavat tukitiedot ovat aina olleet julkisia.
Nyt jokainen kansalainen voi laskea kenen tahansa saamat tukieurot jos kiinnostusta riittää. Edellytyksenä vain on se, että tietää paljonko kyseisellä maanviljelijällä on hehtaareita viljelyksessään, ja on vielä niin utelias, että käy tarkastamassa pelloilla mitä kasvia hän viljelee, montako lehmää, hiehoa, sikaa jne. hänellä on navetassaan.
Minun mielestäni tällaisia maatilakohtaisia tietoja ei tarvitse urkkia , jokaiselle riittää tieto siitä paljonko eri tukimuodot ovat euroissa. Sen lisäksi Verohallinnon tiedot ovat julkisia.
Miksi sinun pitäisi tietää montako hehtaaria viljelijä N.N:llä on, kuinka monta lehmää, nautaa, sikaa, kanaa jne ?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Eikö myös hehtaarialat olleet julkisia?
Kun tuossa sun viimeisessä lauseessa luki, että miksi sinun pitäisi tietää, että montako hehtaaria viljelijä N.N.:llä on.
Keskimääräinen tuki tilaa kohden on vähän vajaa 30000€/vuosi.
Kiintoisaa tukien julkistamisessa on niiden jakauma. Nythän on epäilty, että 20 % viljelijöistä saa 80 % tuista. Kansalaisten on tarpeellista tietää minkälaista maataloutta he ovat tukemassa ja millä perustein.
Otetaan yksi pointti asian selventämiseksi. Maatalouden tukemista on perusteltu muun ohessa sillä, että maaseutu saadaan pidettyä elävänä ja Suomi kauttaaltaan asuttuna. Jos tämä viidennes tukien rohmuajista on Wahlroosin, Ehroothin ja Korkeaojan tapaisia asfalttiviljeilöitä, on vaikea nähdä, miten maan asuttuna pitämisen politiikka onnistuu tällä reseptillä. Kaiken lisäksi näitä pienempiä tiloja on koko ajan lopetettu ja lopetetaan todennäköisesti jatkossakin eli tuettu maatalous jää yhä harvemman herkuksi.
Tukien julkistamisella on siis maatalouspolitiikasta käytävän keskustelun kannalta olennainen merkitys. Toinen asia on tukien käyttö siihen tarkoitukseen, mihin se on myönnetty. On hyvä, että julkinen kontrolli tukien käytön suhteen lisääntyy, kun voidaan havaita, minkätyyppisiä tukia mikin tila on saanut. Se että ympäristönsuojeluun tarkoitettu tuki käytetään tehokkaasti on yleinen etu. Se on myös tunnollisten maataloustuottajien etu, jos voidaan valvoa, ettei tukia käytetä väärin tai tehottomasti. Maataloudenhan on todettu edelleen olevan suurin yksittäinen tekijä vesistöjen rehevöitymisessä.
On hyvin vaikea käsittää, mikä motiivi on niillä, jotka eivät halua edistää ýhteiskunnan maksamien tukien julkisuutta. Tuskinpa kenenkään yksityisyys siitä kärsii, kun tuet määräytyvät kuitenkin hehtaarien ym. mittayksiköiden mukaan kuten kerroit.
... 80 prosenttia menee 20 prosentille tiloista. Se on aivan laillista. Tuo tukihan ei ole sosiaalitukea, vaan monien nimenomaan sosialidemokraattien keksimien perusteiden mukaista tuotantotukea, jonka määräytymisperusteissa ei ole mitään sijaa tilan koolla, omistajan muilla tuloilla tai omaisuudella.
Maataloustuet voidaan hyvin julkaista, jos niistä on monille iloa. Ne ovat nytkin julkisia, jos vain viitsii tehdä sen suuren työn, että laskee julkisten hehtaaritietojen ja tukiperusteiden avulla kunkin tilan saaman tuen.
>Se on aivan laillista.<
Onko sitä joku laittomaksi sanonut?
Kerro tuosta sosiaalidemokraattien luomasta järjestelmästä, millainen se oli alunperin?
Miten se nyt on MTK:lle ja keskustalle muodostunut niin rakkaaksi, demarien keksintö?
Muistaakseni tuen tiimoilta esitettiin MTK:n ja kepun suunnasta kovia sanoja kehysbudjettiriihen yhteydessä, jonka neuvottelutuloksia Heinäluomakin joutui kepulaisille selostamaan, kun Vanhasesta ei saatu selkoa.
Keskustelussa on hämärtynyt tukien alkuperäinen tarkoitus. Tukien historia juontuu siitä, että EU:iin liityttäessä maataloustuotteiden hinnat putosivat kolmannekseen niiden niiden todellisesta hinnasta. Hinta taas koostui ja koostuu mm. viljelyn panoksista (lannoitteet, siemenet, kasvinsuojeluaineet ), pääomakuluista ( lainat: koneet, pellot,tuotantotilat), viljelijän palkasta ja tuotteiden myyntihinnasta. Ennen EU:ia nämä kaikki kustannukset olivat viljelijän myymässä tuotteen hinnassa. Liittymisen jälkeen tuottaja saa myynnissä vain tuotantopanosten verran. Se hinta on n. kolmanneksen tuotteen todellisesta arvosta, loppu maksetaan EU:ssa tuotantotukena. (mekanismi esitetty yleispiirteittäin ) Näin kuluttaja saa ruokansa halvemmalla, koska kaikki veronmaksajat osallistuvat progressiivisesti sen maksamiseen.
Kun viljelijälle tuleva raha maksetaan osittain tukena, niin siihen liitettiin velvoitteina mm. ympäristösuojelusäännökset. Ei kuitenkaan pidä käsittää niin, että tietty ympäristökorvauksen rahamäärä on kulutettava tiettyihin suojelutoimenpiteisiin. Vaan viljelijän on noudatettava yksilöityjä tarkasti säänneltyjä ja valvottuja ympäristönmääräyksiä kokonaispakettina.
Järjestelmä ei tarkoita sitä, että esim. 32 hehtaarin kasvinviljelytila muodostaisi 3000 eurolla suojakaistoja , jotka sitten kuitein ja mittauksin todennettaisiin. Vaan viljelijä sitoutuessaan ympäristötukeen noudattaa kaikkia siihen liittyviä määräyksiä, ilman, että niitä jokaista hinnoitellaan erikseen.(pl. lisätoimenpiteet) Siis se on kokonaisuus, jonka arvo on 3000 euroa. On vielä huomattava, että jos jollakin kasvulohkolla on esim. valtaojan varrella alle metrin suojakaista joissakin kohdissa, niin sanktiona on tuen leikkaus.
Nimenomaan yksityisyys kärsii silloin kun julkistetaan hehtaarimäärät, eläimet jne. Maatalous on kuitenkin liiketoimintaa, ja tuen hehtaari- eläin- ja kasvikohtaiset euromäärät sekä julkiset verotiedot ovat riittäviä läpinäkyvyyden takaamiseksi. Viranomaiset valvovat mm. ympäristömääräyksien noudattamista. Ei Kalle Kuluttajan tarvitse lähteä mittailemaan Ville Viljelijän suojakaistojen leveyksiä, tutkia lannoitustasoja tai seosviljojen prosenttiosuuksia pohjavesialueilla jne.
Usein myös puhutaan Wahlrooseista, Ehnrotheista jne, mutta Suomi on vapaa maa, ja jokaisella on oikeus ansaita rahaa lakien puitteissa. Nämä suuret viljelijät kuitenkin työllistävät omalta osaltaan koko pellolta pöytään ketjua. Paljon terveempi ilmiö kuin suurjohtajien optiot.
Vesistöjen kuormitus taas ei liity millään tavalla tukien julkistamiseen. Toistan vielä, maajussit noudattavat ympäristömääräyksiä, ja sitä valvotaan tarkasti. Vaarana on kuitenkin se, että ympäristötukea saatetaan pienentää ja määräyksiä lisätä. Silloin tullaan sille rajalle, että viljelijät laskevat kannattako järjestelmään enää liittyä . Jos vesiensuojelua halutaan tehostaa, niin ympäristötukea on nostettava. Esimerkiksi typen ja fosforin valuminen pelloilta veteen johtuu liian happamasta maasta. Happamuuden vähentämiseksi peltoja pitäisi kalkita, mutta koska maatalouden tulokehitys on ollut laskeva ( neljä prosenttia viime vuonna ) siihen ei ole rahaa.
Onko siis parempi ostaa ulkomaalaisia tuotteita, koska kotimaiset tuottajat yrittävät kaikin tavoin vain keplotella itselleen etuja.
Tosin, ostetaan jo nykyäänkin mielummin ulkomaalaisia tuotteita (muutamia poikkeuksia lukuunottamatta), koska ne ovat halvempia kuin suomalaiset, eikä tuotteen laadussa ole juurikaan mitään eroa suomalaiseen nähden.
suomessa on kallis työvoima ja huon työn laatu. Opimme myös sen että suuremmilla tuilla saa parempia tuotteita.
yksi minkä vielä opimme on se että suomalainen antaa tukee mielummin ulkomaalaista viljelijää kuin suomalaista ja eikä välitä tuon taivaallista vaikka hänen raha menonsa suurenisivat juuri tuon menettelyn takia.
tukein maksuperusteen ovat julkisia. Jos ei nyt jo noita asioita tiedä niin miten ihmeessä se tukien väärinkäyttö ilmeenee nimestä? kysyn vaan, osaatko vastata.
"Jos tämä viidennes tukien rohmuajista on Wahlroosin, Ehroothin ja Korkeaojan tapaisia asfalttiviljeilöitä," kahteen ensin mainittuun henkilöön verrattuna Korkeaoja tekee itse vijelytyöt Tai ainakin teki ennen ministeriyttään. aj toiseksi hänen tilansa mahtuu kehden ensin mainitun pellon kulmaan.
Mutta se on hyvä tietää että lainoppinut on sitä mieltä että viljelijöillä ei ole mitään asiaa eduskuntaan, kerro mihin pykälään perustat kantasi. Täytyykö viljelijän myydä tilansa jos hän sattuu pääsemään kansanedustajaksi.
"Kansalaisten on tarpeellista tietää minkälaista maataloutta he ovat tukemassa ja millä perustein."
eikö aknsalaiset tiedä mitä maatalous on ja onko tosiaan kansalasiet niin saamattomia etteivät he nykyisen teknologian aikakautena osaa etsiä netistä perusteita. Annat kyllä nykyihmisestä todella osaamattoman ja tietämättömän kuvan, usko ja toivon että olet väärässä.
ollut koskaan esittää sellaisia kestäviä mielipiteitä, joilla voisi voittaa keskustelun.
Hän on yksinäinen narsisti, joka nauttii siitä, että mahdollisimman moni kokee tarvetta korjata hänen älyttömiä väittämiään.
tuhoamme ymäristön? Perin kepulaista toimintaa..
Tuet läpinäkyviksi, eikös se ole maksajien oikeus?
tuskin kiinnostaa ketään eläkeläistä, joka sieltä parvekkeelta irvistelee!
Pienemmälläkin viljelijällä saattaa olla jopa 9 erilaista tukimuotoa, ei niiden päälle ymmärrä muut kuin siihen hommaan koulutetut tukikaavakkeiden täyttäjät.
...Täytyy olla joku perverssi joka nauttisi niiden asioiden selvittämisestä vapaaehtoisesti.
..viljelijälle siitä kun hän toimii kuten on ehdoissa sovittu. Ei se tarkoita ,että kaikki se raha käytetään tähän ympäristönsuojeluun. Kun vesistöjen reunaan jätetään suojakaista, niin eihän se varsinaisesti viljelijälle paljoa maksa, jonkinverran satoa jää saamatta. Viljeleminen viljelytutkimuksen mukaan myöskin on edullista taloudellisetikkin.
Aikaisemmin osalla tuista oli edellytyksenä tilalla asuminen, nythän se ehto on poistettu. En osaa sanoa hyvä vai huono asia.
Mutta tuethan on korvausta siitä kun maataloustuetteiden hintoja aikoinaan alenettiin lähemmäs maailmanmarkkinahintoja. Niilä hinoillahan ei missään mitään tuoteta, niillä vain myidään ylijäämää.
Jos haluttaisiin pienten jatkavan, olisi ensimmäinen ehto tehdä tukien ehdot hyvin yksinkertaiseksi. Nyt ne eivät sitä ole, ne vaativat sellaisen asioihin perehtymisen ettei pikkurahan takia kukaan siihen viitsi vaivautua.