Spede elokuvien arvostuksen nousu

Minusta Pohjantähteille on aiemminkin annettu useampi tähti. eli sitä pidetään "hyvänä" Spede leffana. Vaikkakin minun suosikki se ei Speden elokuvissa ole koskaan ollut. Aika pitkävetinen loppujen lopuks. Harvoin tulee katsottua sitä. Ehkä se 60-luvun värimaailma ei iske 80-luvun väreihin tottuneelle :)

Speden "elokuvat" ovat vain sketsipötköjä. Ei ne tule koskaan saamaan kriitikoilta arvostusta. Valta osa sketseistäkin on surkeita, korkeintaan puujalkavitsejä. Näyttelijät.. no ehkä siinä Loirin Turhapurossa on pikkuisen jotain.

Aika kyllä kultaa Speden leffatkin. Kyllä kriitikot on antanut jo pitkään tunnustusta Speden 60-luvun tuotannolle. 70-luvun alku oli vielä varsin tasokasta ja ideoita riitti elokuviin.

Sitten Spede keskittyikin pitkän aikaa Uunoihin, mikä olikin varsin herkullinen hahmo, josta riitti hupia pitkään. Uunoille kävi kuitenkin niin kuin ideoille yleensä käy kun niitä liikaa käytetään, ne vesittyy. Alkupään Uunojen jälkeen Uunojenkin taso laski laskemistaan ja viimeinen kunnon Uuno onkin Uuno armeijassa.

80-luvulla Spedeltä tuli Uunojen ohessa, jotka siis koko ajan heikkenivät, myös paljon kaikenlaista puolivillaista, jotka olisi voinut jättää filmaamattakin, yleisön juurikaan mitään menettämättä. Spede-leffoille oli varsinkin alkuaikoina tyypillistä hyvin vahva verbaalinen huumori, voisi sanoa, että kielellistä tykitystä riitti ja se oli osin nerokasta, osin vain hauskaa. Kuitenkin 80-luvulla verbaalinen ilotulitus alkoi olla vuosi vuodelta vaisumpaa ja elokuvia alkoi jo vaivata hitaus ja kankeus. Samalla käsikirjoituksiin ei juuri enää riittänyt enää vitsejäkään. Kieltämättä Speden myöhäistuotantoa katsellessa tuntuu, että viiniä on jatkettu vedellä ja sitä vedellä jatkamista oli harrastettu aivan liian pitkään.

Spede on aina ollut ensisijaisesti verbaalinen kyky. Teknisessä mielessä hänen elokuvansa olivat jo 60-luvulla kovin vanhanaikaisia, eikä ne siitä oikein kehittyneet missään vaiheessa. Kuvallisesti elokuvat tehtiin niin yksinkertaisesti ja nopeasti kuin mahdollista. Yksi paikallaan sijaitseva kamera kuvasi useimmat otot ilman lähikuvia tai turhia leikkauksia. Voisi sanoakin, että Speden elokuvia leimasi ajoittain eräänlainen kotivideomaisuus. Mitään hienouksia elokuvat ei tosiaankaan tarjoa. Olisi voinut kuvitella, että kun elokuvia kuitenkin tehtiin se 30 vuotta, että siinä ajassa olisi myös elokuvallista kehitystä tapahtunut. Tällaista en ainakaan itse havaitse ja varsinkin myöhäistä tuotantoa tämä jo häiritsee.

Spede on kuitenkin suomalaisessa elokuvassa käsite. Ehkä se kaikista suurin ja tärkein nimi, ainakin mitä tulee katsojamääriin. Speden tuotannossa on paljon hienoa ja tuntitolkulla uskomattoman hauskoja hetkiä. Tämän kaiken varjona on kuitenkin kaksi seikkaa. Ensinnäkin se, että taso laski loppua kohti aivan liikaa ja sitten se, että Spedeltä jäi tekemättä se täysosuma komedia. Tällä tarkoitan sitä, että yksikään Speden leffoista ei ansaitse viittä tähteä ja se harmittaa, sillä hänellä jos jolla, olisi ollut siihen resurssit.

Kumma kun tuon tekeleen jälkeen jätkillä oli mitään asiaa elokuvan tekoon...

..eikä sitä aika muuksi muuta. Spede ei osannut käsikirjoittaa ei ohjata ei näytellä ei leikata ei mitään. Lopputulos oli kerta toisensa jälkeen roskaa joka kelpasi vain murrosikäisille jos niillekään. Arvostuksen nousua on turha odottaa. Sitä ei tule.