Rekkojen massasta vielä

On turha kinastella massan vaikutuksesta jarrutusmatkaan. Rekkoihin olisi teknisesti mahdollista asentaa jarrut, joilla ne saisi pysähtymään yhtä nopeasti kuin henkilöautotkin.
Ongelma vain on siinä, että niiden rakenteet eivät kestä. Itse rekka kyllä pysähtyisi, mutta kuorma jatkaisi matkaa rekan hytin läpi ja pitkälle vielä eteenpäin. Kaikki lukion käyneet kyllä käsittävät millaista voimista on kyse useamman tonnin kuormissa.
Tämän takia niiden jarrutusmatkaan on vain sopeuduttava ja otettava ne huomioon.
131062
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

Valitettavan usein vain katolleen...No, onhan se katollaan ojassa kyntävä tappovehje ainakin poissa liikenteestä.

Äänestä
  • Mutta kun kuski on kuullut ja vieläpä havainnut todeksi todistetun näillä palstoilla, että massa ei vaikuta pysähtymismatkaan. Miksei se sitten pysähtynytkään ajoissa...?

    Äänestä

  • Kallonkutistaja kirjoitti:

    Mutta kun kuski on kuullut ja vieläpä havainnut todeksi todistetun näillä palstoilla, että massa ei vaikuta pysähtymismatkaan. Miksei se sitten pysähtynytkään ajoissa...?

    Koska niille käytännössä sallitaan pitempi pysähtymismatka kuin henkilöautoille. Siinä varmaan myös yksi syy niiden rajoittimiin.

    Äänestä

  • Kallonkutistaja kirjoitti:

    Mutta kun kuski on kuullut ja vieläpä havainnut todeksi todistetun näillä palstoilla, että massa ei vaikuta pysähtymismatkaan. Miksei se sitten pysähtynytkään ajoissa...?

    Se rekan kuski ehkä on kuullut ja ymmärtänytkin sen pidemmän pysähtymismatkan, mutta henkilöautojen ratin takana istuu monta sellaista tyhjäpäätä, jotka eivät ymmärrä. He ovat juuri niitä nollia, joiden on aivan pakko saada tunkea se vielä siirtotarroilla varustettu tarjousaudi siihen rekan kuljettajan ylläpitämään turvaväliin, kuten täällä kävi viikko sitten. Hyvä ettei kaverini, rekkakuski hänkin joka istui henkilöautoni kyydissä, mennyt sivuikkunan aukosta ulos asti karjaistessaan sille audikuskille uudet ohjeet...

    Äänestä

kyllähän ne saa joo pysähtymään. Jos rakenteet kestäis. Onhan niissä paljon jarruttavia pyöriä.

Elikkäs se massa määrää pysähtymisen. Näin on.

Äänestä
  • Raskaskin pysähtyy, mutta kuorma jatkaa matkaa liinanriekaleiden lomasta, jolloin etuseinät repeilee ja ohjaamo lyhenee.
    Tämäkin ikuisuuskädenvääntö teorian ja käytännön välillä, joka vuosi samat ahaa-elämyksen saaneet inssinalut tahtoo päteä.

    Äänestä

  • Mutta voidaanhan ne muutkin rakenteet tehdä jarruja vastaaviksi. Niinhän henkilöautoissakin on tehty...

    Äänestä

  • Kallonkutistaja kirjoitti:

    Mutta voidaanhan ne muutkin rakenteet tehdä jarruja vastaaviksi. Niinhän henkilöautoissakin on tehty...

    No mitähän se maksaisi, että perävaunullisen tukkirekan voisi pysäyttää satasesta 40 metrin matkalla (alettaisiin siis ajaa rekoillakin sataa)?

    Tuleeko mieleen, että lastaus olisi ehkä melko hankalaa ja toteutus kaikin puolin kallis ja vaikea.

    Äänestä

...pysähtymismatka todellakin koostuu kolmesta eri asiasta alunperin: 1.reaktioaika,n.1s., 2.jarrujen viive, n. 1s (tuona aikana yhdistelmä ei jarruta,vaikka seisoisit jarrupolkimen päällä, puhdasta fysiikkaa)ja 3.jarrutusmatka.

Reaktioaikaan vaikuttaa kuljettajan oma vireystila, jarrujen viiveeseen kaluston kunto sekä ikä ja tuohon jarrutusmatkaan onkin sitten itse kullakin maalaiskeinojakin käytettävissä; ajonopeus suurimpana. Keli ratkaisee myös paljon, mikä jarrutusmatkaksi sitten muodostuu.

Tuo jarrujen viive on asia, jota on pystytty vuosien varrella parantamaan, mutta jokainen käsittää varmasti sen asian, että jos vetoauto pysähtyisi kuin seinään, takana tuleva vaunu ei sitä sitten tee ja näin ollen olisi poikittain vastaantulevien kaistalla. Jarrujen viiveessähän on kyse siitä, että jarrupolkimelta käsky lähtee etaaksepäin joka akselin jarruille ja vasta kun käsky saapuu yhdistelmän viimeisillekin kelloille, alkaa jarrutus.

Äänestä
  • Noissa jarrujärjestelmissä tosiaan on melkoisia eroja. Joskus ajellut '91 R113ML-A:lla jossa tuntui olevan mukiinmenevät jarrut (rummut, ei ABS), sitten yksi reissu '97 Actrosilla (levyt, telligent-EBS), jolla meinasin lyödä etuhampaat rattiin ja sitten taas Scaniassa ei tuntunut aluksi olevaan ollenkaan jarruja. Perjantaina pistin viikon ajamani '01 Scanian parkkiin (ABS, levyjarrut vetäjässä, kärryssäkin ABS mutta jarrutyypistä en tiedä, aivan kunnollisen tuntuiset jarrut) ja lähdin parin kilsan päähän purkamaan '04 FH12:tta, jossa on EBS ja levyt koko putkessa. Ristus että ne jarrut tuntui ensialkuun hätäisiltä!

    Äänestä

  • stycke kirjoitti:

    Noissa jarrujärjestelmissä tosiaan on melkoisia eroja. Joskus ajellut '91 R113ML-A:lla jossa tuntui olevan mukiinmenevät jarrut (rummut, ei ABS), sitten yksi reissu '97 Actrosilla (levyt, telligent-EBS), jolla meinasin lyödä etuhampaat rattiin ja sitten taas Scaniassa ei tuntunut aluksi olevaan ollenkaan jarruja. Perjantaina pistin viikon ajamani '01 Scanian parkkiin (ABS, levyjarrut vetäjässä, kärryssäkin ABS mutta jarrutyypistä en tiedä, aivan kunnollisen tuntuiset jarrut) ja lähdin parin kilsan päähän purkamaan '04 FH12:tta, jossa on EBS ja levyt koko putkessa. Ristus että ne jarrut tuntui ensialkuun hätäisiltä!

    ...puhut.
    Aikanaan eka vakiajokkini oli FH12. Kun siitä vaihtui alle Scanian 4-sarjalainen,niin jiihaa.... jarruissa todellakin on eroja!!!!
    Ja Volvon eduksi. Vaikkakin ajettavuudessa ei kummassakaan autossa ole muuten moitittavaa.....Volvo tosin istuu omaan käteen paremmin... :)

    Äänestä

  • Ammattikuljettajalla tuo jarrujen viivesekunti ja reaktioaika kuluttavat vain yhden samaisen sekunnin. Ei siis 1 1 vaan vain kerran 1.

    "Keli ratkaisee myös paljon..." Toivottavasti ei keli vaan kuljettaja...

    Äänestä

  • Kallonkutistaja kirjoitti:

    Ammattikuljettajalla tuo jarrujen viivesekunti ja reaktioaika kuluttavat vain yhden samaisen sekunnin. Ei siis 1 1 vaan vain kerran 1.

    "Keli ratkaisee myös paljon..." Toivottavasti ei keli vaan kuljettaja...

    Reaktioaikana kuljettaja havaitsee esteen tmv ja alkaa toimia.Kuluu n.1s.
    Sen jälkeen jalka polkimelle, vaan kun ei tapahdu mitään vieläkään, siitä alkaa jarrujen viive,n.1s.
    Eli 1 1=2 yhä edelleen.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Giorgios Aviorikos kirjoitti:

On turha kinastella massan vaikutuksesta jarrutusmatkaan. Rekkoihin olisi teknisesti mahdollista asentaa jarrut, joilla ne saisi pysähtymään yhtä nopeasti kuin henkilöautotkin.
Ongelma vain on siinä, että niiden rakenteet eivät kestä. Itse rekka kyllä pysähtyisi, mutta kuorma jatkaisi matkaa rekan hytin läpi ja pitkälle vielä eteenpäin. Kaikki lukion käyneet kyllä käsittävät millaista voimista on kyse useamman tonnin kuormissa.
Tämän takia niiden jarrutusmatkaan on vain sopeuduttava ja otettava ne huomioon.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu