Kannabiksen vaikutukset myöhemmin?

Eiköhän tuo nyt ole selvää valistuspropagandaa. Tarkoituksena tietysti pitää ihmiset erossa päihteestä. Sinänsä hyvä tarkoitus mutta keinot väärät.

Eli ei ole perää.

Ei ole ollut kahlaamissani aineistoissa mitään uskotavaa tietoa että mitään tälläistä vaikutusta olisi olemassa.

Noh. Aineesta riippumattomat syyt voivat vainota pitkäänkin. Sosiaaliset leimautumiset etc.

Edes pahasti ongelmaiset suurkäyttäjät joilla käyttö alkaa oireilla vakavin mielenterveysongelmin eivät muutaman vuoden käyttämättömyyden jälkeen usein oikeastaan eroa valtaväestöstä mitenkään.

Jos haittoja ovat ne ovat yksinomaan käytön aikana tai hyvin pian sen lopettamisen jälkeen ilmeneviä. Keuhkosyöpäriski yms on hyvin kyseenalainen kun olen näitä uusimpia tutkimuksia kahlannut läpi joten siitäkään ei ole pitkän ajan pysyväksi haitaksi.

Silti kyseessä on päihde omine ongelmineen joihin itsekin törmään työssäni. Vuosien varrella olen tosin oppinut sisäisesti hymyilemään kannabisongelmaisille, en tunne heistä pelkoa ja tuskaa kuten urani alkuaikoina koska olen nähnyt ettei mitään peruuttamatonta pahaa ei oikein pääse sen aineen kanssa tapahtumaan. Kuntoutuvien määrä pelkkää kannabista käyttäneillä on sellaista 98-100% luokkaa kunhan tajuavat lopettaa käyttönsä.

Kannabis ja psykomotoriikka
- kannabis on vaaraksi liikenteessä
Kaakkois-Suomen työterveyslääkärilehdessä 6.4.2001 päihdelääkäri Juha Kemppinen toteaa kannabiksen vaarallisuudesta liikenteessä mm.

Kansainväliset tieteelliset lehdet keskustelevat kannabiksen käytöstä vaikeiden sairauksien hoidossa. Näistä kirjoituksista monet päätyvät johtopäätökseen, että kannabiksen käyttö tulisi sallia kaikille.

Kannabis ei ole mieto huume
Yleisesti julkisuudessa on hellitty käsitystä, että kannabis ja sen vaikuttavin aine, Delta-9-tetrahydrokannabinoidi (THC) vaikuttaisi ihmiseen vain vähän tai ei ollenkaan. Jo yhden poltetun kannabissavukkeen jälkeinen THCn metabolia näkyy ihmiselimistössä 6 viikon ajan.

On selvää näyttöä, että varhain aloitettu kannabiksen käyttö (alle 17-vuotiaana) johtaa aivojen harmaan aineen vähenemiseen ja valkean aineen lisääntymiseen ja siten aivojen rakenteen pysyviin muutoksiin (W. Wilson et al, 2000, Brain Morphological Changes and Early Marihuana Use).

Kannabiksen käyttö heikentää lyhytaikaismuistia, uuden oppimista ja ylläpidettyä tarkkaavaisuutta (B. Phariss, 1998, Psychological and Psychiatric consequences of Cannabis).

Kannabiskokeilujen jatkamiseen vaikuttavat eniten kannabiksen farmakologiset ominaisuudet – ei sosiaalipsykologia eikä ns. onneton lapsuus (L. Bailey, 1992, Predicting Continued Use of Marihuana Among Adolescents).

Vaikutukset psykomotoriseen suorituskykyyn – esimerkkinä lentäjät
Tutkittiin kolmella koejärjestelyllä ammattilentäjien taitoa laskeutua lentokonesimulaattorilla, joka pyrki matkimaan luonnollisia olosuhteita (v.O. Leirer, Marihuana Carry-Over Effects on Psychomotor Performance, 1993). Ensimmäisessä koejärjestelyssä 5/8 lentäjistä ei päässyt kohtuullisen sosiaalisen (10 – 20 mg THC) annoksen jälkeen ilman huumaavia aineita tehdylle suoritustasolle 24 tuntia marihuanan polttamisen jälkeen, vaikka itse arvioivat suoriutuneensa normaalisti (Yesavage et al, 1985).

Toisessa kokeessa oli yhdeksän pilottia, jotka joutuivat lentämään erilaisessa säässä (tyyni ja kohtalaisen turbulentti sää). Tutkijat päättelivät, että epätavallisissa olosuhteissa tai huomiota vaativassa äkkitilanteessa marihuanan polttaminen aiheuttaa lisääntyneen turvallisuusriskin vielä 24 tunnin jälkeenkin (monimutkainen tarkkaavaisuuden jakamistilanne eli sustained divided attention).

Kolmannessa kokeessa pilottien tuli ohjatessaan keskustella samanaikaisesti lennonjohdon kanssa. Tämä koe paljasti, että suoritukset huononivat tilastollisesti merkitsevästi jo 15 minuutin kuluttua ja vielä 24 tunnin kuluttua thc-savukkeen nauttimisesta. Psykomotorista huonontumista ei havaittu enää 48 tunnin jälkeen. Mainittakoon vielä, että ammattipilotit itse uskoivat toimineensa hyvin 24 tunnin kohdallakin.

Kannabis lisää onnettomuusriskiä
U.S. National Transportation Safety Board (2/1999) tutki 182 onnettomuutta, joissa oli osallisena 86 rekka-autoa. Onnettomuuksissa kuoli 210 ihmistä. Kolmasosalla uhreista tavattiin joko alkoholia tai muita päihteitä seuraavassa järjestyksessä: Marihuana 12,8 %, Alkoholi 12,5 % ja Kokaiini 8,5 % C. Söderström et al (1988) tutkivat 1023 traumauhria (moottoriajoneuvoja ei-moottoriajoneuvo-onnettomuuksia). Marihuanaa löydettiin 34.7 %:ssa ja alkoholia 33,5 %:ssa tapauksia. Kannabiksen käyttö yleistyessään – puhumattakaan siitä, että kannabiksen käyttö dekriminalisoitaisiin – lisäisi liikenneonnettomuusriskiä merkittävästi.

Päihtymiskäyttäytyminen ei oikeuta väittämään päihteiden käyttöä pelkästään yksityisasiaksi, koska päihteiden käyttö yleisesti ja huumeiden käyttö erityisesti koskettaa vakavasti muitakin kuin käyttäjää itseään.

Lähteenä on Juha Kemppisen (päihdelääkäri, LL, YTM, Imatran päihdeklinikka) Kaakkois-Suomen työterveyslääkärilehdessä 6.4.2001 julkaisema artikkeli josta edellä olevat tekstit ovat suoria lainauksia.

Katso myös YTHS:n terveystieto: Huumeet

Artikkelin laati:
Yleislääketieteen erikoislääkäri Mikael Nyström

Luotu 30.4.2004 / Päivitetty viimeksi 10.12.2004
© YTHS