Tupakan nikotiini vaikuttaa aivojen dopamiinijärjestelmään tismalleen samalla tavalla kuin crack-huume. Crack on hyvin lyhytvaikutteinen ja voimakas huume, mutta nikotiini on vielä lyhytvaikutteisempi ja voimakkaampi. Nikotiini saa käyttäjän, jolla ei ole toleranssia, todella sekaisin pariksi minuutiksi - paljon pahemmin sekaisin kuin crack.
Nikotiinille syntyy niin nopeasti toleranssi, että kun sitä jonkin aikaa käyttää, ei enää mene niin sekaisin, yleensä enää vain päivän ensimmäinen tupakka saa pään sekaisin.
Nikotiinihuumeelle syntyy myös vielä kovempi riippuvuus kuin crackille, ja se on käyttäjälle tuhoisampaa kuin crack. Nikotiinihuume tappaakin joka toisen pitkäaikaiskäyttäjän. Crack ei aivan noin suurta osaa.
Tupakan käyttö on huumeiden joukosta se pahin synti.
Nikotiinille syntyy niin nopeasti toleranssi, että kun sitä jonkin aikaa käyttää, ei enää mene niin sekaisin, yleensä enää vain päivän ensimmäinen tupakka saa pään sekaisin.
Nikotiinihuumeelle syntyy myös vielä kovempi riippuvuus kuin crackille, ja se on käyttäjälle tuhoisampaa kuin crack. Nikotiinihuume tappaakin joka toisen pitkäaikaiskäyttäjän. Crack ei aivan noin suurta osaa.
Tupakan käyttö on huumeiden joukosta se pahin synti.
Vastaukset 4
Vanhimmat
ne yleensä kaikkien muidenkin huumausaineiden käyttö alkaa.
on liian tabu puheenaiheeksi täällä. HYS HYS...
Huulirasva se vasta syntiä onkin....
entinen tupakoitsija. Kessuttelin aivan pikkutytöstä asti tupakkaa.
Tiedän tasan tarkkaan, että tupakasta on todella vaikea päästä eroon. Kun lopetin uskoon tuloni jälkeen tupakoinnin: tupakka oli joka päivä mielessä, ja tuntui, että olisin ollut valmis tekemään mitä tahansa, saadakseni yhden, sen vimeisin tupakan! Esim. ajamaan vesisateessa polkupyörällä, iltamyöhään tupakoivan kaverin luo kymmeniä kilometrejä... teinkin tuon :). Muistuttaa paljon huumeiden käyttäjän ajatusmaailmaa.
Mutta halusin eroon tupakasta. Miltä olisin näyttänyt, jos olisin ollut vastuutehtävässä (vaikkakin olin hyvin pienessä sellaisessa) seurakunnassa, ja piipahtanut välillä röökille?!
Jeesuksen nimessä rukoilin vapauttaa, ja Jeesus minua auttoikin.
Ymmärrän tupakan tuskan, kuinka se on todellinen niille, jotka ovat siihen koukussa. Mutta sitä enemmän toivon, etteivät nuoret aloittaisi koskaan tupakointia. Se ei ole enää edes "muotia", eikä "coolia", ainoastaan jotenkin säälittävää.
Uskovaiselle tupakointi ei kyllä sovi.
Koska lestadiolaiset tupakoi, on se erittäin suivaisaa katseltavaa sellaisten, jotka ymmärtää asian syntinä. Vaikea sulattaa seurakunnassa sellaista oppia, joka hyväksyy selvän syntielämän, tupakoinnin olevan vain pikku pahe.
Elävään Jumalan sanan raittiseen opetukseenko kuuluu tupakointi? Ei varmasti kuulu ja siksi se on niin mieletöntä kaksinaamaisuutta.