Mitä sellaista "Rakas Jeesus kiitetty" huutava kokee, mistä muuta jäävät paitsi?
Itse en ole koskaan tällaista kokenut...olenko sittenkään oikea uskovainen.... :(
Itse en ole koskaan tällaista kokenut...olenko sittenkään oikea uskovainen.... :(
''Rakas Jeesus kiitetty''
Matias34
10613
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
uskomassa. Sinunkin täytyy mennä isoontelttaan mahdollisimman lähelle puhujanpönttöä ja huutaa kimeällä äänellä tuota samaa laulua. Tätä kutsutaan "kiikaamiseksi" Vasta kun osaat kiikata niin, että puhujan ääni peitty sen alle, olet oikea tosiuskovainen.
Toinen vaihtoehto on louskuttaa leukojaan niinkuin vanhat mummot ennenvanhaan tekivät seurapenkissä. He "söivät" sanan rieskaa. =)
On vielä lisäksi kolmaskin vaihtoehto tulla tosiuskovaiseksi. Mene ihan etummaiseen penkkiin, suoraan vastapäätä puhujaa. Kun puhuja alkaa saarnan, nyökyttele päätä joka lauseen jälkeen ja hoe: näin se on, näin se on.
Kun vielä nostat kätesi anteeksipyyntöön noin viiden minuutin välein, niin että puhuja joutuu aina kesken lauseen sanomaan sinulle "..suksen nimessäjä veressää", on taivaspaikkasi takuulla taattu.
siis mitäh?
pitääkö tosiaan tehdä näin?
mä luulin että on ihan sama missä päin salia istuu! :o
ratuvassa on nokkimisjärjestys?
Herra Jeesus kiitetty, toistettuna satoja kertoja..
Älkää hokeko tyhjiä, kuin pakanat, sanoi Jeesus..
Eräänlainen hysterian muoto. Tiesin monta kiittjämummoa, joidenka elämässä muuten ei sitten Jeesus juurikaan näyttänyt vaikuttavan. Ulkopuolella seurojen kateellisia,kaunaisia ja pahansuopia juoruakkoja..
kirjoittaa kiittämisestä! Tässä linkki:
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/2967222/15317844
Jos vihjaat, että pilkkaan, niin väärin luulit. Ihan liikuttavia kertomuksia heino esitti.
Kerroin vain omaan kokemus- ja havaintomaailmaani perustuvia asioita. Sitä ihmettelen, etteivät nämä kiittäjänaiset luonteeltaan mitenkään jalommaksi "hihhuloinneillaan" muuttuneet. Olenko saanut Raamatusta väärän käsityksen, että oikean uskon myötä myös luonne jalostuu?
..että oikean uskon myötä luonne jalostuu, sillä sanotaanhan että hedelmistään puu tunnetaan.
Galatalaiskirjeen 5. luvussa sanotaan näin:
22 Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen.
Mitähän tarkoittavat nuo "sävyisyys" ja "itsensähillitseminen"?
Pirttiseurojen aikaan, öljytuijun savussa, hihhulointien takana oli monesti hapenpuutteen aiheuttama tajunnanalentuminen.
Miksi muuten, nykyisissä hyvin ilmastoiduista toimitaloissa hihhuloinnit olisivat hävinneet?
"
Sillä hetkellä riemuitsi Jesus hengessä ja sanoi: minä kiitän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, ettäs nämät salasit viisailta ja toimellisilta, ja olet ne ilmoittanut pienille : tosin, Isä, niin oli sinun hyvä tahtos. " luuk. 10:21
Alkutekstin mukaan kerrotaan, että Jeesus oli tässä tilanteessa kiittäessään pyörivässä hypyssä.
Eipä ole muuta ,kuin härskiä pilkkaamista nuo härskit ivailut tosiuskovaisena olemisesta kertovat.
Tuleeko hyvä mieli tuollaisesta pilkkaamisesta ?
Onko sydän täyttynyt koskaan itsellä kiitokseen Jumalalle/Jeesukselle ?
Ei varmaan ainakaan näillä pilkkaajilla, ei Jumalaan uskova pilkkaa noin ketään toista..