Vesioikeudet

Oletteko koskaan kuullut ns. välirajalaista ? Se on laki, joka säätelee kylien välisten rajojen sijoittelua vesialueella. Yliopiston maa- ja vesioikeuden oppituolissa on opetettu jo kauan sitten ( prof. Haataja ) niin, että raja kahden kylän välillä määrätään kulkemaan vedellä siten, että kukin kylä saa sen osan vedestä kuin on lähempänä omaa rantaa kuin toisen. Tämä ilmaus on lainattu ns. Välirajalain tekstistä lähes suoraan. Mutta ! Em. lain lakitekstissä on kuitenkin toinenkin kohta, joka jossa puhutaan siitä, että kylän vesialuetta on määräämässä myös sellainen tekijä, jossa maatilusten mukaan määräytyy kylän oikeus vedellä. Tämä lainkohta on jäänyt vaille selitystä yliopisto-opetuksessa. Mitä se tarkoittaa ? Se tarkoittaa sitä, että kylän manttaalin mukaan määrätään oikeus kylälle vedellä. Miten? Siten, että mitä suurempi manttaali on sitä suurempi oikeus on vedellä.Vesi arvoidaan ja tietyllä kertoimella manttaalia kohti saadaan vettä ( ainakin kalastusoikeuksia )valtakunnallisesti tasaveroisesti. Yliopisto on kokonaan unohtanut tämän periaatteen, vaikka se on ollut alunperin yliopiston opetuksessa mukana heti vuoden 1734 lain ja välirajalain ( 1902 )tultua lainvoimaiseksi. Itse asiassa esittämäni manttaalin mukaan määräytyvä oikeus on ikivanhaa ruotsalais-suomalaista oikeusjärjestustä, joka mm. Kuningas Kristofferin laissa ( 1400-luvulta ) oli sanottu siten, että "se saa veden, joka rannan omistaa". Yliopisto on opettanut, että vain se lainkohta määrää veden geometrisenä sijoittamisena, jonka prof. Haataja edellä esitetyn mukaan totesi tieteen sisällöksi. Niin ikään yliopisto on opettanut, että vettä kylien välillä ei arvoida vaan oikeus on "aluellinen" ( Hyvönen ) ja Välirajalaissa on ainoastaan kuvattu tämän aluellisen oikeuden pinta-alaulottuvuutta. Yliopiston opetus on täysin virheellistä. Tosin tällä ei ole itse rajankäyntien suhteen ongelmia kuin Inarinjärvellä, jossa rajaa on käyty niinkuin "Iisakin Kirkkoa tehtiin". Tämän rajan käynnistä on prof. Hyvönen antanut lukuisia ohjeita yliopiston prof. Haatajan opetusten mukaan. Välirajat on käyty jo 1700-1900 luvuilla siten, että viimeistään 1900-luvun alussa oli jo käyty suurin osa rajoista kylien välillä.Kaikki oikein vesialueet arvoiden.


maanmittari Pekka Arola
0347
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Pekka Arola kirjoitti:

Oletteko koskaan kuullut ns. välirajalaista ? Se on laki, joka säätelee kylien välisten rajojen sijoittelua vesialueella. Yliopiston maa- ja vesioikeuden oppituolissa on opetettu jo kauan sitten ( prof. Haataja ) niin, että raja kahden kylän välillä määrätään kulkemaan vedellä siten, että kukin kylä saa sen osan vedestä kuin on lähempänä omaa rantaa kuin toisen. Tämä ilmaus on lainattu ns. Välirajalain tekstistä lähes suoraan. Mutta ! Em. lain lakitekstissä on kuitenkin toinenkin kohta, joka jossa puhutaan siitä, että kylän vesialuetta on määräämässä myös sellainen tekijä, jossa maatilusten mukaan määräytyy kylän oikeus vedellä. Tämä lainkohta on jäänyt vaille selitystä yliopisto-opetuksessa. Mitä se tarkoittaa ? Se tarkoittaa sitä, että kylän manttaalin mukaan määrätään oikeus kylälle vedellä. Miten? Siten, että mitä suurempi manttaali on sitä suurempi oikeus on vedellä.Vesi arvoidaan ja tietyllä kertoimella manttaalia kohti saadaan vettä ( ainakin kalastusoikeuksia )valtakunnallisesti tasaveroisesti. Yliopisto on kokonaan unohtanut tämän periaatteen, vaikka se on ollut alunperin yliopiston opetuksessa mukana heti vuoden 1734 lain ja välirajalain ( 1902 )tultua lainvoimaiseksi. Itse asiassa esittämäni manttaalin mukaan määräytyvä oikeus on ikivanhaa ruotsalais-suomalaista oikeusjärjestustä, joka mm. Kuningas Kristofferin laissa ( 1400-luvulta ) oli sanottu siten, että "se saa veden, joka rannan omistaa". Yliopisto on opettanut, että vain se lainkohta määrää veden geometrisenä sijoittamisena, jonka prof. Haataja edellä esitetyn mukaan totesi tieteen sisällöksi. Niin ikään yliopisto on opettanut, että vettä kylien välillä ei arvoida vaan oikeus on "aluellinen" ( Hyvönen ) ja Välirajalaissa on ainoastaan kuvattu tämän aluellisen oikeuden pinta-alaulottuvuutta. Yliopiston opetus on täysin virheellistä. Tosin tällä ei ole itse rajankäyntien suhteen ongelmia kuin Inarinjärvellä, jossa rajaa on käyty niinkuin "Iisakin Kirkkoa tehtiin". Tämän rajan käynnistä on prof. Hyvönen antanut lukuisia ohjeita yliopiston prof. Haatajan opetusten mukaan. Välirajat on käyty jo 1700-1900 luvuilla siten, että viimeistään 1900-luvun alussa oli jo käyty suurin osa rajoista kylien välillä.Kaikki oikein vesialueet arvoiden.


maanmittari Pekka Arola

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu