Höyrykattiloita ja -mäntäkoneita siis myy ainakin Saimaan Steam Power (http://www.steam-power.net/). Mutta isoimmissa kauppalaivoissa oli aikanaan tapana laittaa mäntäkoneen lisäksi höyryturbiini potkuriakselille. Tämä koska mäntäkone ei hyödynnä kaikkea sille syötettyä höyryenergiaa. Turbiinilla nostettiin hyötysuhdetta hiukan. Mm. Titanic oli laiva jossa pääkoneen potkuriakselilla oli matalapaineturbiini.
Nyt ihmettelenkin jos hupiveneeseen olisi mahdollista laittaa moinen järjestelmä.
Mäntäkoneista myös sen verran että nehän tehdään vanhojen mallien mukaan ensisijaisesti nostalgikoille. Eikö olisi mahdollista mistään ostaa niistäkin vähän uudempia malleja?
Nyt ihmettelenkin jos hupiveneeseen olisi mahdollista laittaa moinen järjestelmä.
Mäntäkoneista myös sen verran että nehän tehdään vanhojen mallien mukaan ensisijaisesti nostalgikoille. Eikö olisi mahdollista mistään ostaa niistäkin vähän uudempia malleja?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Taisi Titanicissa olla mäntähöyrykoneet uloimmilla akseleilla ja se höyryturbiini keskiakselilla. Ei niitä yleensä samalle akselille laiteta. Veneeseen ei höyryturbiinia kannata laittaa: mäntäkone on pienillä tehoilla paljon parempi hytötysuhteeltaan.
Näinhän se olikin kun Wikipediaa selasin. Mäntäkoneet uloimmilla ja turbiini keskimmäisellä akselilla.
Mutta mielenkiintoinen ajatus silti. Turbiinissa käsittääkseni on mäntäkonetta parempi teho/painosuhde, joten nopeissa ja pienissä huviveneissä voisi kuvitella sille löytyvän käyttöä.
Turbiineissa ongelmaksi muodostuu vaihdelaatikon välitykset. Höyryturbiinissa lisäksi hyöryn tekeminen.
Aarnio-Wihurin vanerisessa suihkuturbiini kiitäjässä vaihteistoa ei oikein saatu kohdalleen.
höyryturbiini vaatii melkoisen määrän höyryä toimiakseen tehokkaasti, ja tämä taas vaatii suuren kattilan, joka taas painaa, tai sitten ydinreaktorin ;-) ... juu, ydinkäyttöiset alukset sukellusveneitä myöden ovat oikeastaan höyryaluksia, joissa höyry tuotetaan ydinvoimalla.
Mutta pienessä mittakaavassa höyryä käytettäessä on helpointa käyttää mäntäkonetta, jonka saa pyörimään jo melko pienellä höyryntuotolla ja siis pienellä kattilalla. Toki voisi ajatella korvattavan kattilan kokonaan putkistolla ts. käyttää putkikattilaa, työntää vesi pienellä pumpulla tai ejektorilla sisään jatkuvana virtana ja työntää ulos tulistettuna höyrynä, mutta tuskin silloinkaan saa irti mielekkäitä tehoja mihinkään pieneen nopeaan veneeseen ainakaan klapeja polttamalla .. muulle polttoaineelle löytyy mielekkäämpiäkin tapoja poltettavaksi, ja tähän käyttöön paljon hiotumpia ratkaisuja.
Aarnion veneen tekniikkaa en tunne, mutta kaasuturbiineja on käytetty FPT-tyyppisissä veneissä 50-luvulta lähtien menestyksekkäästi, ja niihin löytyy valmiita koneistoja - ihme jos eivät saaneet Aarnion venettä toimivaksi.
Noissa käytetään ( käytettiin) yleensä kolmea 3000 hp kaasuturbiinia ja lisäksi paria about 800 hp dieseliä liikutteluun silloin kun ei ollut kiirettä. Vaihteita toimitti mm. ZF.
Turbiineja löytyy maailmalta vaikka kuinka paljon, jopa palopumpuissa on käytetty n. 100hp kaasuturbiinia, ja ne eivät paljoa paina.
Jane's vuosikirjoista löytyy markkinoilla olevat mallit.
Ja on noita veneissä ( siis huviveneissäkin) ollut, mm. vanha herra Arneson kokeili tällaista , oli kaksi helikopterin turbiinia pyörittämässä kas kummaa Arneson Drive pintapotkuria .. tavoitteena oli muistaakseni rikkoa 200 mph ( siis jenkkiläisiä maamaileja). Ja unlimited luokan hydroissa noi on vakiotavaraa.
Noista höyryvehkeistä vielä .. jossakin vanhoissa sotalaivoissa oli muistaakseni luokkaa 130000-150000hp akselihevosvoimaa höyryturbiinien pyörittäminä , ja raskasta polttoöljyä kanssa kului sen mukaisesti. Mutta jos päissään vähänkään räknäilee, niin pelkkä kattilasysteemi polttimineen painaa kohta 500kg, ja sillä saa ehkä hyvällä tuurilla irti 10hp , niin junttikin ymmärtää että saman tehon saa mistä tahansa puimurin dieselistä paljon halvemmalla ja kevyemmällä. Noissa isoissa laivoissa koneiston paino ei juuri merkinnyt, varsinkaan jos kyljissä oli 60cm paksu panssarointi ja kansilla muutama tykkitorni 40cm tykeille.
Mutta höyrykoneen rakennus ja sellaisen käyttö veneessä voi olla sinällään kiva harrastus, mutta turha mistään Turbiniasta haaveilla ( googlettakaa : Turbinia) missään 5-10 metrin kokoluokan veneessä. Siinä Turbiniassa oli muuten mielenkiintoinen potkuriratkaisu - kuka huomaa???
Lisätään tuohon kattilakäyttöön, että paineastia-asetus ja sen mukaiset tarkastukset kattilalle käyttäjän "kattilakelpuutus", = hyväksytty tutkintotodistus, sulkee käytön harrastuspiiristä.
Kireää paineastia-asetusta on kierretty ns. höyrynkehittimillä, joissa on suunnilleen kuvaamasi putkisysteemi, mutta tehoalue jää hyvin pieneksi, laitteet on lähinnä pienoismallien rakentajille.
Höyryturbiini huvikäytössä on jo ajatuksena järjetön, sen ainoa etu mäntäkoneeseen on mahdollisuus suurempaan tehoon, mutta huvikäytössä teho rajoittuu aina höyryn määrään.
Ps
Tarkotitko tuota useampaa rusettia samalla akselilla, joka on mainittu Wikissä ja todettu käytössä flopiksi.
Niin Volvokin totesi duoproppinsa flopiksi.
Mutta miksi ihmeessä tuossa Turbiniassa oli noin monta potkuria samalla akselilla; eikö yhdellä todella suurella olisi pärjännyt, ja sitten sopivalla nousulla homma hoitunut?
Kattila-asetuksessa lienee joku koko mistä ylöspäin nuo kelpoisuudet vaaditaan?
Vähän pitkään kesti tulla kommenttia tohon edelliseen viestiin
Minä olen rakentanut satoja kuparisia höyryturbiineja ja kaikki on mennyt pohjaan!
Välittäjä_LKV
Ehkä sinun kannattaisi vaihtaa harrastusta, ei oikein meriitit vakuuta. Toisaalta älysi ei näjöjään riitä edes oman nikin keksimiseen..
Ei se ollut tää, jossa initit tekeväsi kaasuturbiineja sylinterikansista?
Tuota noin valittajavkl, sinun ei kannattaisi täällä älyllä kehuskella. Omasi riittää juuri ja juuri betoniheikolalle huuteluun, mutta W3-auliksillekin jäät jo jalkoihin. Ilman oikeaa kokemusta tuosta ylettömästä googlauksesta ja wikittelystä ja sillä retostelusta kun aina seuraa pussinperä ennemmin tai myöhemmin.
Olet muutamaan kerran esittänyt nikin rekisteröinnin korreloivan älyyn ja uskottavuuteen. Tuon perusteella Heikolan pitäisi olla vähintään nobelisti. Kas kun kirjoittaa peräti omalla nimellä.
Vai onko mitään säälittävämpää kaltaisesi aikamiespoika, sen kuin pillittää isänsä tekemisillä ja väittää niiden perusteella olevansa erikoisasiantuntija #1, ehkä joskus vetänyt räkää nokastaan papan puuhastellessa? Olet sen vetoomuksen tehnyt täällä jo parikin kertaa. Voiko luuserimpaa perustelua enää olla?
Isäsi otti aikoinaan sinulta moottoriveneen avaimet pois, kun et osannut olla ihmisiksi. Vetää vielä takaukset pikkupurkkarisi lainatakuista jos et ota pkkuhiljaa opiksesi. Tai vielä pahempaa, pistää lypsykoneen lukkojen taakse ja sitten et todellakaan enää ehdi sen paremmin vesille kuin nettinkään häiriköimään. Eli menes nyt peräkammariisi nukkumaan että heräät ajoissa aamulypsylle, isäpappasikin pysyy tyytyväisenä.
meneppä netissä sellaiselle,sivulle steam motor home page,sieltä löydät hyvällä hyötysuhteella tomivan höyrymoottorin (huom ei höyrykone)
Hyvällä hyötysuhteella toimivaa höyrykonetta ei ole olemassakaan.
Höyrykone on juurikin KONE, moottori on se tärisevä, koliseva ja pahanhajuinen voimalaite.
katsoppa em sivulla olevia juttuja se höyryllä toimiva moottori on vankelmoottori joka käy höyryllä ja sen hyötusuhde on parempi kuin HÖYRYKONEEN
Näitä kotikeksijöitä ja niiden ylinaallisia keksintöjä on vaikka kuinka.
Kaikki ovat mullistavan nerokkaita vain "keksijöiden" omasta mielestä.
Tämä on yksi esimerkki "toivotaan, toivotaan" keksinnöstä.
Höyrykoneen hyötysyhteelle on sama, millä höyry tehdään, höyrystimen hyötysuhde on erikseen, ja trokoidimuotoinen (wankel) paisuntatila on moninverroin epäedullisempi sylinteriin verrattuna, että se siitä.
Höyrykone on edelleenkin HÖYRYKONE, yrittipä kuka vaan kutsua omaa räpellystään millä nimellä tahansa.
Tulipesän muoto ja lämmön siirtoon käytetty pinta-ala vaikuttavat kattilan hyötysuhteeseen: Mitä suuremmaksi hyötysuhdetta kasvatetaan sitä enemmän tulee käytännön teknisiä ongelmia. Myös eri polttoaineiden polttamisessa on omia rajoitteita. Tyypillinen kattilan hyötysuhde (kattilasta saatu lämpöteho / polttoaineen energiasisältö) on noin 90%. Häviötä syntyy enimmäkseen savukaasujen mukana ilmaan menevästä lämmöstä, josta huomattavan osan muodostaa vesihöyryn sisältämä latenttilämpö. Savukaasupesureilla voidaan ottaa talteen savukaasujen energiaa, jolloin hyötysuhde voi nousta jopa yli 100%:n jos polttoaineen lämpöarvona on käytetty alempaa lämpöarvoa (LHV, (engl. Lower Heating Value).[1]
Ne saa yli 100 % hyötysuhteita, ikiliikkujia siis on, ja liikkuviin laitteisiin kattiloita, jotka toimivat kuin voimaloiden kattilat säteilylämmön talteenottoineen jne.
Hyvä niin.
pitää ymmärtää teknisiä termejä. Ei riitä TM:n lueskelu!