- RKP:n politiikan hedelmiä on myös se, että YLE:n budjetista noin 20%, jos ei enemmänkin käytetään ruotsinkielisten ohjelmien tekemiseen. Tämä on nelinkertainen osuus ruotsinkielisten lukumäärään nähden. Kaiken lisäksi ruotsinkielisten ohjelmien tekoon käytetään noin kaksinkertainen määrä rahaa ohjelmatuntia kohden.
- RKP ajaa politiikkaa, jolla Suomea pidetään keinotekoisessa kaksikielisyydessä valtavin kustannuksin, useimmat arviot vaihtelevat 2-5 miljardin euron (12-30 miljardia markkaa) välillä. Tuo tekee noin 1600-4000 euroa vuodessa nelihenkisen perheen veroissa. Suomessa on vähäisiä alueita, joissa on oikeasti kaksikielisyyttä, muualla Suomessa tuskin kuulee ruotsia. Siitä huolimatta laki velvoittaa kaikkialla Suomessa virkamiesten osaavan palvella ruotsiksi. EU:n raja kaksikielisyydelle olisi 20% väestöstä, siis viidesosa, Suomessa ruotsinkielisten määrä on noin 5%, siis kahdeskymmenesosa. Pär Stenbäckin mukaan aidosti ruotsinkielisiä on vain alle satatuhatta, eli noin 1-2%, viideskymmnesosa/sadasosa.
- RKP ajaa politiikkaa, jolla Suomea pidetään keinotekoisessa kaksikielisyydessä valtavin kustannuksin, useimmat arviot vaihtelevat 2-5 miljardin euron (12-30 miljardia markkaa) välillä. Tuo tekee noin 1600-4000 euroa vuodessa nelihenkisen perheen veroissa. Suomessa on vähäisiä alueita, joissa on oikeasti kaksikielisyyttä, muualla Suomessa tuskin kuulee ruotsia. Siitä huolimatta laki velvoittaa kaikkialla Suomessa virkamiesten osaavan palvella ruotsiksi. EU:n raja kaksikielisyydelle olisi 20% väestöstä, siis viidesosa, Suomessa ruotsinkielisten määrä on noin 5%, siis kahdeskymmenesosa. Pär Stenbäckin mukaan aidosti ruotsinkielisiä on vain alle satatuhatta, eli noin 1-2%, viideskymmnesosa/sadasosa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
... ja turha. Ei missään muualla maailmassa 4 prosentin kielivähemmistö ole pystynyt pakottamaan 96 prosenttia väestöstä opettelmaan heidän kielensä.
...ei koskaan puhu ruotsia suomenkielisten kanssa tai yleensäkään suomenkielisessä ympäristössä vaan aina vaihtaa välittömästi oman äidinkielensä suomeen
voi vaatia, että heidän kanssaan on sitten puhuttava
ruotsia.
Onko kukaan edes koskaan tavannut ruotsinkielistä, joka puhuu sitä muitten kuin omiensa kanssa.
Aina, kun harvoin yritän niille ruotsia mongertaa, ne vastaavat kirkkaalla Suomen kielellä. Piruuttani yritän pitää keskustelun ruotsinkielisenä. Murteet siinäkin tulee vielä kantona eteen.
joiden vahvempi kieli on suomi.
Siis todellisuudessa ns. ruotsinkieliset ovat suomenkielisiä.
Kaksikieliset rekisteröityvät ruotsinkielisiksi pelkästään ruotsinkielisten etuoikeuksien vuoksi, kuten korkeakoulujen kiintiöpaikkojen vuoksi ja sen vuoksi, että pääsee helpommin yleensä kaikkiin kouluhin sisälle.
Tosi sairasta ja härskiä, omahyväistä porukkaa nämä ns."ruotsinkieliset".
....kaksikielisyydestä voi asettaa ihan ilman mitään pakkkolakiakin.
Jos se ruotsinkielen puhuminen ruotsinkielisille itselleen on niin ylitsepääsemättömän vaiketa, miltä se yleisesti vaikuttaa niin naurettvaahan se on sitten lakisääteisesti vaatia 94 % ruotsinkielen käyttöä.
No kaksikielisyyytähän sekin tietenkin ilmentää,
jos suomenkieliset puhuvat ruotsia suomen kieltä möngertävien ruotsinkielisten kanssa.
Sekö on kielivähemmistön ja kielilakien tarkoitus.
Kai sitten on joku pakkolaki vaan säädettävä, että ruotsinkielisten on pakko puhua ruotsia, jos se ei vapaaehtoisesti suju.
Yleisradio 1 on aloittanut ensi kevään vaalien alustuksen ottamalla koko heinäkuun teemakseen pakollisen ruotsalaisuuden. Pakollinen heinäkuu -otsikon alla keskustellaan suomenruotsalaisuudesta, ja erilaisista pakoista, jotka siihen liittyvät.
Hupenevan suomenruotsalaisuuden rigor mortis ja kansainvälistyneiden turaanilaissuomalaisten oikeustaju nostavat kielikeskustelua valtakunnan viestimiin. Ruuneperin hyväuskoinen hölmö on noussut voimattomasta vallan tahdostaan keskustelemaan omasta ja vähemmistökielten asemasta Suomessa. Miten niukkenevilla resursseilla taataan oikeudenmukainen kohtelu kaikille kieliryhmille monikielisessä Suomessa?
Eri kieliryhmien itsessään sisältämä ja kokonaisuudelle tarjoama aito monimuotoisuus rikastuttaa vuorovaikutusta tarjoamalla arvokkaita näkökulmia kaikkiin arjen tilanteisiin. Selvästikään mekaanisesti lainsäädännöllä luetellut pakot eivät voi suojella tällaista vähemmistöjen kirjoa. Kaikenkattaviin sääntöihin puristaminen luo painetta kansalaisten samankaltaistumiseen, mitä ei kuitenkaan pidetä tavoiteltavana. Kielilain seurantaraportti osoittaa, että asetetut vaatimukset ovat suhteettomia ja kohtuuttomia. On tervehdyttävää, että keskusteluun otetaan ehdotuksia naapurimaiden kielten opiskelun tasavertaistamisesta.
Suomessa on päästävä eroon voimavaroja tuhlaavista eturyhmistä, jotka hyväksikäyttävät kielipoliittista tilannetta ja haittaavat hedelmällistä vuorovaikutusta. Nämä eturyhmät ajavat vain omaa etuaan, eivät vähemmistöjen, kielten tai kulttuurien etua. Ei pidä hyväksyä ylimielistä keskustelutapaa, jossa keskusteluosapuoli projisoi esitettyyn kritiikkiin omat ruotsalaiskansalliset alemmuuden tunteensa. Pitää myös valistaa niitä, jotka Yleisradiossakin kirkkain silmin unohtavat suomenkielisten roolin oman kulttuurinsa luojina.