Suomi on nyt eu-puheenjohtajamaa.
Toivottavasti susilaumat ja häirikkökarhut osallistuvat kokouksiin sankoin joukoin.
Minun kotikulmiltani ovat sudet vieneet kotipihoista koiria ja lähinaapureista lampaita. Pari äijää ovat karhut raadelleet. Periksi en anna. Asun maalla ja marjastan. On turha haave yrittää karkottaa meitä täältä pois. Pistekeä perseeseenne ne direktiiviinne.
Toivottavasti susilaumat ja häirikkökarhut osallistuvat kokouksiin sankoin joukoin.
Minun kotikulmiltani ovat sudet vieneet kotipihoista koiria ja lähinaapureista lampaita. Pari äijää ovat karhut raadelleet. Periksi en anna. Asun maalla ja marjastan. On turha haave yrittää karkottaa meitä täältä pois. Pistekeä perseeseenne ne direktiiviinne.
Vastaukset 5
Vanhimmat
http://www.tanjakarpela.net/2005_san/susi1511.html
emähumalaan! Sus´lauma oli vienny neitsyyven tytärlöiltä. Ja toinen karhu ol viennyt kunnalla töessä olevalta emännältä lomarahat. Menisivät sinne eerooppaan hillumaan..kele.. tana..
Tirektiivit voes toellain kumota uusilla tirektiiveillä.. loppus tämä villielläinten syöttinä olo ja immeiset sais oikeuvet takasin!
Tanja Saarelan panisivat sus´aitaukseen, vaun se taetaa olla jo semmosessa.
Susi on luonnostaan laumaeläin. Nyt susia on liian vähän lajille luonnollisten laumojen muodostumiseen. Susi kärsii yksinäisyydestä – lajitoverien harvalukuisuudesta. Erakkous on sudelle epäluonnollinen olotila. Siksipä niiden tuleekin antaa levitä koko Suomen alueelle. Mikäpä onkaan komeampaa kuultavaa kuin suden ulvonta talviyössä.
SUSI
http://www.wolfpark.org/wolfsounds.html
http://www.myrsky.com:443/albums/mammals/susi.jpg
Susi on suurin koiraeläin, jonka pituus kuonosta hännänpäähän on 1,5-2 metriä. Hartiakorkeus on yli puoli metriä, jopa 80-90 cm. Urosten keskipaino on yli 40 kg ja naaraiden 32 kg.
Susi on sosiaalinen eläin, joka elää perheryhmässä tai laumassa. Lauman koko vaihtelee 6-10 yksilöön. Lauma koostuu johtajaparista (alfa-uros ja alfa-naaras) ja aiemmista pennuista tai muista sukulaisista, joilla kaikilla on oma paikkansa lauman sisäisessä hierarkiassa. Johtajapari kasvattaa pennut valiten pesäpaikan ja kohtauspaikan, jossa pennut oleskelevat vanhempina, kun muu lauma, lukuun ottamatta pentuvahteja, on metsästämässä ruokaa itselleen ja pennuille. Johtajapari puolustaa myös elinaluettaan, joka saattaa olla satoja neliökilometrejä.
Eri laumojen rajat saattavat kohdata, mutta elinalueet eivät yleensä mene päällekkäin kuin korkeintaan kilometrin verran. Laumat puolustavat elinalueitaan voimakkaasti ja toisen lauman alueelle astunut susi asettaa itsensä hengenvaaraan. Rajat sudet merkitsevät virtsalla, ja ulvomalla. Ulvomalla sudet pitävät yhteyttä myös oman laumansa jäseniin. Se auttaa niitä tunnistamaan toisensa ja kokoontumaan uudelleen suunnattoman reviirinsä alueella.
Lauman hierarkiassa johtajapari on selvästi se, jolla on valta, mutta sekään ei ole pysyvä. Alempiarvoinen susi voi nousta johtajaksi joko perustamalla oman lauman tai taistelemalla itselleen paikkansa johtajana. Kumpikin vaihtoehto on vaarallinen. Eroamalla laumastaan ja etsimällä itselleen omaa reviiriä ja elinkumppaneita, yksilö on suuressa vaarassa, sillä sen on ylitettävä muiden laumojen alueita, jolloin se tulee helposti tapetuksi. Taistelemalla omassa laumassa paikkansa johtajaksi, ei myöskään ole riskitöntä.
Susi on hyvin leikkisä eläin ja usein aikuisien näkee leikkivän pentujen kanssa siinä missä toistensakin kanssa. Kanssakäyminen toisten kanssa on tärkeää ja tervehtimisseremoniat kuuluvat lauman jokapäiväseen elämään. Eleet ja äänet ovat susien keino kommunikoida. Kehon, hännän ja korvien asennot, ilmeet ja erilaiset vingunnat ja ulvonnat ovat niiden kieltä. Myös erimielisyydet selvitetään yleensä vain eleillä ja uhkailuilla. Sudet harvoin vahingoittavat toisiaan. Yleensä pelkkä uhkailu riittää selvittämään kumpi on voimakkaampi.
meillä olisi yhteinen nautinnon aihe. Sinä suolet pihalla ja minä lukemassa aamukahvilla sanomalehdestä elämysmatkauutisiasi. Tervetuloa vaan telttailemaan.
Jos kohtaat suden metsässä
Suden kohtaaminen metsässä on melkoisen epätodennäköistä, vaikka alueella niitä eläisikin. Susi on perusluonteeltaan arka eläin, joka välttelee ihmistä. Se yrittää yleensä viimeiseen asti paeta kohtaamisestaan ihmisen kanssa. Poikkeavasti käyttäytyvä susi on luultavimmin joko kesy, sairas, koiran ja suden risteymä tai susi, jolla on pennut pesässä takanasi. Älä ruoki susia tai karhua jätteilläkään (vain harvoja poikkeuksia).
Mikäli sattumalta kohtaisit suden maastossa, eikä se heti pakene, toimi näin:
1. Osoita, että olet huomannut sen. Liiku ja puhu sille kuuluvalla äänellä. Luultavimmin susi viimeistään silloin kääntyy pakoon.
2. Jos susi ei pakene, seuraa sitä katseellasi. Älä katso silmiin, mutta osoita kuitenkin tarkkailevasi sitä pelotta. Huuda matalalla äänellä.
3. Pidä susi koko ajan edessäpäin, älä päästä sitä taaksesi (silloin menetät myös katsekontaktin).
4. Varmista, että sudella on pakoväylä. Älä siis ahdista sitä mihinkään sellaiseen koloon tai nurkkaan, josta se ei pääsisi pakenemaan. Jos olet talvella esim. tien, kelkkauran tms. ja suden välissä, anna sudelle mahdollisuus päästä kovalle pohjalle.
5. Mieti, olisiko mahdollista, että olet joutunut pienten pentujen ja emon väliin. Yritä päästä pois siitä asemasta.
6. Peräydy hitaasti taaksepäin katse koko ajan sudessa.