Tälläkin palstalla ollaan poliittisesta säästä montaa mieltä. Tai siis varsinkin tällä palstalla on tullut esille se että ollaan montaa mieltä. Poliittisesta säästä. Ehkä täällä käy sää kuin sää kun ollaan Keskustan sääkartalla.
Säästä käydään kansalaiskeskustelua aina kun tavataan. Jokaisella muulla euooppalaisella kansalla on kahden ihmisen kohtaamistilanteita varten takataskuissa useammanlaisia valmiita keskustelunavauksia, mutta meillä suomalaisilla varsinaisesti vain yksi. Kaunis ilma tänään. Tässä ilmenee pitkä suomalainen keskusteluperinne. Ehkä se on nimenomaan keskustalainen perinne.
Palstan puheenvuoroista parhaimmatkin tuppaavat olemaan sellaisia ettei niihin juuri muunlaista kommenttia kaipaakaan kuin toteamuksen: "On se säitä pidellyt." Tarkennuksina voisivat toimia: "On taas räntää mättänyt isoina lämpäreinä, keriskissoja ja korhoskoria taivaan täydeltä."
Säätiede on kuitenkin hieno asia. Hyvä säätieteilijä hallitsee asiansa niin perusteellisesti, että kaikki tiedot ja mittarit läpikäytyään pystyy jokseenkin sataprosenttisella varmuudella kertomaan millainen sää ulkona vallitsee. teoria on niin täydellistä, ettei säätieteilijän välttämättä tarvitse koskaan edes astua tutkijakammionsa ovesta ulkoilmaan. Ehkä hän voisi sen eräänä päivänä tehdäkin. Hämmästys voisi olla laatua: "Ai, tämä on nyt sitten se mitä tarkoitetaan käsitteellä 'sää'!"
Keskustelussa ahkerasti painavia muka-asiallisia puheenvuorojaan käyttävät tosikkojuntit taas ovat eräänlaisia säätieteen murheenkryynejä, koskaan mitään oppimattomia mutta säästä ja pelkästään säästä aina jauhavia jankuttajia. "Päivää, olen koko ikäni ollut kinnostunut säästä ja pitkä elämänkokemukseni on opettanut minulle yhtä ja toista. Ja itse asiassa olen paljon viisaampi kuin nuo teoreetikot tuolla tutkijanhuoneissaan." "Ihmiskunnan historia opettaa, että on toimittava hyvän sään aikana." "Povaan myskyisiä aikoja, ellemme heti liity Natoon."
Jotkut näistä sääjunteista ovat niin elämänkokemuksensa urauttamia, että he ovat ruvenneet uskomaan että ulkona vallitsee aina se yksi ja sama sää. Aina on ukkonen uhkaamassa taivaanrannan takana. Ikuinen vihollinen vaanii siellä. Sieltä se tulee kuin tuhoisa hirmumyrsky ellemme koko ajan pidä ikkunaluukkuja kiinni ja ovia lukittuina. Näille sotilasmielisille säämiehille ei oven avaaminenkaan enää merkitsisi mitään. Vaikka he menisivät minne, aina he näkisivät ympärillään sen saman sään. Vaikka heille todisteltaisiin, että aurinko paistaa ja on itse asiassa jatkuva helle, he vain urahtaisivat ja toteaisivat että ihmiskunnan historia kuitenkin todistaa mysrkyn nousevan ennen pitkää.
Tästä täytyy nyt puristaa pakostakin palstan aihepiiriin kuuluva pähkinänkokoinen poliittisluonteinen johtopäätös. Keskustan politiikka olisi parhaimmillaan silloin kun puolueen jäsenillä ja kannattajilla olisi ovet auki joka ilmansuuntaan. Näkisi mikä sää missäkin suunnassa vallitsee ja mikä juttu on tulossa mikä menossa. Muussa tapauksessa voidaan elää jatkuvassa impivaaralaisessa umpiossa, jossa maailmalta on suljettu silmät ja korvat ja päädytty samaan jämähtäneeseen sieluntilaan kuin sotilasmieliset nato-jankuttajat.
Säästä käydään kansalaiskeskustelua aina kun tavataan. Jokaisella muulla euooppalaisella kansalla on kahden ihmisen kohtaamistilanteita varten takataskuissa useammanlaisia valmiita keskustelunavauksia, mutta meillä suomalaisilla varsinaisesti vain yksi. Kaunis ilma tänään. Tässä ilmenee pitkä suomalainen keskusteluperinne. Ehkä se on nimenomaan keskustalainen perinne.
Palstan puheenvuoroista parhaimmatkin tuppaavat olemaan sellaisia ettei niihin juuri muunlaista kommenttia kaipaakaan kuin toteamuksen: "On se säitä pidellyt." Tarkennuksina voisivat toimia: "On taas räntää mättänyt isoina lämpäreinä, keriskissoja ja korhoskoria taivaan täydeltä."
Säätiede on kuitenkin hieno asia. Hyvä säätieteilijä hallitsee asiansa niin perusteellisesti, että kaikki tiedot ja mittarit läpikäytyään pystyy jokseenkin sataprosenttisella varmuudella kertomaan millainen sää ulkona vallitsee. teoria on niin täydellistä, ettei säätieteilijän välttämättä tarvitse koskaan edes astua tutkijakammionsa ovesta ulkoilmaan. Ehkä hän voisi sen eräänä päivänä tehdäkin. Hämmästys voisi olla laatua: "Ai, tämä on nyt sitten se mitä tarkoitetaan käsitteellä 'sää'!"
Keskustelussa ahkerasti painavia muka-asiallisia puheenvuorojaan käyttävät tosikkojuntit taas ovat eräänlaisia säätieteen murheenkryynejä, koskaan mitään oppimattomia mutta säästä ja pelkästään säästä aina jauhavia jankuttajia. "Päivää, olen koko ikäni ollut kinnostunut säästä ja pitkä elämänkokemukseni on opettanut minulle yhtä ja toista. Ja itse asiassa olen paljon viisaampi kuin nuo teoreetikot tuolla tutkijanhuoneissaan." "Ihmiskunnan historia opettaa, että on toimittava hyvän sään aikana." "Povaan myskyisiä aikoja, ellemme heti liity Natoon."
Jotkut näistä sääjunteista ovat niin elämänkokemuksensa urauttamia, että he ovat ruvenneet uskomaan että ulkona vallitsee aina se yksi ja sama sää. Aina on ukkonen uhkaamassa taivaanrannan takana. Ikuinen vihollinen vaanii siellä. Sieltä se tulee kuin tuhoisa hirmumyrsky ellemme koko ajan pidä ikkunaluukkuja kiinni ja ovia lukittuina. Näille sotilasmielisille säämiehille ei oven avaaminenkaan enää merkitsisi mitään. Vaikka he menisivät minne, aina he näkisivät ympärillään sen saman sään. Vaikka heille todisteltaisiin, että aurinko paistaa ja on itse asiassa jatkuva helle, he vain urahtaisivat ja toteaisivat että ihmiskunnan historia kuitenkin todistaa mysrkyn nousevan ennen pitkää.
Tästä täytyy nyt puristaa pakostakin palstan aihepiiriin kuuluva pähkinänkokoinen poliittisluonteinen johtopäätös. Keskustan politiikka olisi parhaimmillaan silloin kun puolueen jäsenillä ja kannattajilla olisi ovet auki joka ilmansuuntaan. Näkisi mikä sää missäkin suunnassa vallitsee ja mikä juttu on tulossa mikä menossa. Muussa tapauksessa voidaan elää jatkuvassa impivaaralaisessa umpiossa, jossa maailmalta on suljettu silmät ja korvat ja päädytty samaan jämähtäneeseen sieluntilaan kuin sotilasmieliset nato-jankuttajat.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Keskustassa on kesällä ovet auki mutta pakkasilla laitetaaan kiinni.
Kajaanissa oli mukava liikkua, kun koko kävelykatu oli muutettu myyntikojujen reunustamaksi markkinatoriksi. Tuotteita Kainuusta ja maailmalta oli tarjolla, koruja ja aitoja käsitöitä ym. Etelän toreille tyypillistä rihkamaa oli todella vähän ja hyvä niin.
Keskustan kojua en paikalla huomannut, Vasemmistoliitto taisi olla ainoa poliittinen puolue jolla sellainen oli ja he tarjosivat punaista mehua kulkijoille - ilmaiseksi. Saattoi siellä jotain materiaaliakin olla, en viitsinyt ruuhkassa tunkea ihan viereen.
Nyt kun Suomeenkin on taas saatu kesäeläin - tällä kertaa valas - Ruokolahden leijonan ja Liekki-sonnin tapaan niin suvi onkin pelastettu. Hyvää kesänjatkoa ja heinäpoutia niitä tarvitseville.
Markkinatyyppinen myynti tulee olemaan kova sana
lähivuosina.
Valtavan mielenkiintoisia ja hyviä tuotteita näkyy olevan täällä pääkaupunkiseudullakin liikuvilla markkinamyyjillä ja kiinteiltä paikoiltakin löytyy jos jonkinlaista kivaa tavaraa.
Ja todella edullista.
Olen oikein ollut yllättynyt, mitä kaikkea on myynnissä.