Altistuminen elinympäristön mikrobeille - yhteys allergioiden ja astman kehittymiseen
Tutkimusryhmä: Dos. Aino Nevalainen, FT Anne Hyvärinen, FT Helena Rintala, FT Olli Laine, FM Päivi Kärkkäinen, FYO Hanna Vehosmaa
Yhteistyötahot: Prof. Juha Pekkanen, FT Marjut Roponen, KTL, Ympäristöepidemiologian yksikkö; FT Teija Meklin, Teknia Oy; FM Lars Paulin, FM Miia Pitkäranta, Dos. Petri Auvinen, Helsingin yliopisto, Biotekniikan instituutti, Helsinki; Dos. Lennart Larsson, Lundin yliopisto, Lund, Ruotsi; PhD Stephen Vesper, PhD Richard Haugland, EPA, Cincinnati, Ohio, USA
Rahoittaja: Suomen Akatemia (107101, 111177), MELA, Yrjö Jahnssonin Säätiö, Juho Vainion Säätiö
Yhdyshenkilöt: Aino Nevalainen, Anne Hyvärinen
Astma ja allergia yleistyvät nopeasti kehittyneissä maissa, mutta yleistymiseen vaikuttavat riskitekijät ovat huonosti tunnettuja. Varhaislapsuudessa sairastettujen infektioiden ja elinympäristön kautta tapahtuvan mikrobialtistuksen on päätelty vaikuttavan suojaavasti astman ja allergian synnyssä. Maatalousympäristöjen mikrobisto on runsaampi kuin kaupunkiympäristöjen, ja maatiloilla asuvilla lapsilla on havaittu vähemmän atopiaa kuin muilla lapsilla. Suojaava vaikutus on lähinnä yhdistetty endotoksiinialtistukseen, eli gram-negatiivisiin bakteereihin, mutta uusimmat tulokset viittaavat siihen, että myös muut mikrobit ovat merkittäviä. Toisaalta on osoitettu myös mikrobialtistumisen haitallisia vaikutuksia terveydelle. Infektioiden lisäksi altistuminen korkeille bioaerosolipitoisuuksille aiheuttaa mm. allergista alveoliittia ja ODTS-oireyhtymää mm. maatalousympäristöissä. Huomattavasti alhaisemmat mikrobipitoisuudet homevaurioisissa rakennuksissa liittyvät moniin terveyshaittoihin. Elinympäristömme mikrobien toteaminen on aiemmin perustunut näytteiden viljelyyn. Uusia, kemiallisia ja DNA-pohjaisia tekniikoita hyödyntäen altistuminen voidaan mitata tarkemmin.
Tutkimuksen päätavoite on selvittää asuinympäristön mikrobialtistuminen yksityiskohtaisesti ja yhdistää altistumistieto henkilöistä saatavaan terveysinformaatioon. Tavoitteena on erityisesti selvittää mikrobialtistumisen merkitystä lapsuusiän allergian ja astman synnyssä. Hypoteesina esitetään, että maatiloilla ja kaupunkiasunnoissa tapahtuva mikrobialtistuminen eroavat toisistaan merkittävästi ja tällä on keskeinen merkitys yksilön varhaisen immuunivasteen kehittymisessä. Tavoitteena on selvittää myös muiden asuinympäristön tekijöiden kuten ilmaston, vuodenajan, rakennusteknisten tekijöiden ja asukkaiden toimintaan liittyvien tekijöiden vaikutus mikrobialtistukseen.
Tutkimusaineisto kerätään useiden laajojen kenttätutkimusten yhteydessä. Hanke liittyy syntymäkohorttitutkimukseen, joka tehdään 425 maatila-, maaseutu- ja kaupunkikodissa Suomessa ja 200 maatila- ja maaseutukodissa neljässä eurooppalaisessa maassa. Lisäksi aineistossa on mukana asunto- ja koulukohteita Suomesta ja USA:sta. Tutkimuskohteista kerätään huonepöly- ja ilmanäytteitä. Mikrobiyhteisöjen pitoisuudet ja -lajisto määritetään analysoimalla mikrobiryhmien kemiallisia markkereita (ergosteroli (sienet), muramiinihappo (bakteerit), 3-OH-rasvahapot (gram-negatiiviset bakteerit)) ja viljelemällä, PCR-määrityksillä joillekin bakteereille ja homesienelle sekä selvittämällä mikrobikoostumusta sekvensointi- ja DNA-sirutekniikalla.
Tutkimusryhmä: Dos. Aino Nevalainen, FT Anne Hyvärinen, FT Helena Rintala, FT Olli Laine, FM Päivi Kärkkäinen, FYO Hanna Vehosmaa
Yhteistyötahot: Prof. Juha Pekkanen, FT Marjut Roponen, KTL, Ympäristöepidemiologian yksikkö; FT Teija Meklin, Teknia Oy; FM Lars Paulin, FM Miia Pitkäranta, Dos. Petri Auvinen, Helsingin yliopisto, Biotekniikan instituutti, Helsinki; Dos. Lennart Larsson, Lundin yliopisto, Lund, Ruotsi; PhD Stephen Vesper, PhD Richard Haugland, EPA, Cincinnati, Ohio, USA
Rahoittaja: Suomen Akatemia (107101, 111177), MELA, Yrjö Jahnssonin Säätiö, Juho Vainion Säätiö
Yhdyshenkilöt: Aino Nevalainen, Anne Hyvärinen
Astma ja allergia yleistyvät nopeasti kehittyneissä maissa, mutta yleistymiseen vaikuttavat riskitekijät ovat huonosti tunnettuja. Varhaislapsuudessa sairastettujen infektioiden ja elinympäristön kautta tapahtuvan mikrobialtistuksen on päätelty vaikuttavan suojaavasti astman ja allergian synnyssä. Maatalousympäristöjen mikrobisto on runsaampi kuin kaupunkiympäristöjen, ja maatiloilla asuvilla lapsilla on havaittu vähemmän atopiaa kuin muilla lapsilla. Suojaava vaikutus on lähinnä yhdistetty endotoksiinialtistukseen, eli gram-negatiivisiin bakteereihin, mutta uusimmat tulokset viittaavat siihen, että myös muut mikrobit ovat merkittäviä. Toisaalta on osoitettu myös mikrobialtistumisen haitallisia vaikutuksia terveydelle. Infektioiden lisäksi altistuminen korkeille bioaerosolipitoisuuksille aiheuttaa mm. allergista alveoliittia ja ODTS-oireyhtymää mm. maatalousympäristöissä. Huomattavasti alhaisemmat mikrobipitoisuudet homevaurioisissa rakennuksissa liittyvät moniin terveyshaittoihin. Elinympäristömme mikrobien toteaminen on aiemmin perustunut näytteiden viljelyyn. Uusia, kemiallisia ja DNA-pohjaisia tekniikoita hyödyntäen altistuminen voidaan mitata tarkemmin.
Tutkimuksen päätavoite on selvittää asuinympäristön mikrobialtistuminen yksityiskohtaisesti ja yhdistää altistumistieto henkilöistä saatavaan terveysinformaatioon. Tavoitteena on erityisesti selvittää mikrobialtistumisen merkitystä lapsuusiän allergian ja astman synnyssä. Hypoteesina esitetään, että maatiloilla ja kaupunkiasunnoissa tapahtuva mikrobialtistuminen eroavat toisistaan merkittävästi ja tällä on keskeinen merkitys yksilön varhaisen immuunivasteen kehittymisessä. Tavoitteena on selvittää myös muiden asuinympäristön tekijöiden kuten ilmaston, vuodenajan, rakennusteknisten tekijöiden ja asukkaiden toimintaan liittyvien tekijöiden vaikutus mikrobialtistukseen.
Tutkimusaineisto kerätään useiden laajojen kenttätutkimusten yhteydessä. Hanke liittyy syntymäkohorttitutkimukseen, joka tehdään 425 maatila-, maaseutu- ja kaupunkikodissa Suomessa ja 200 maatila- ja maaseutukodissa neljässä eurooppalaisessa maassa. Lisäksi aineistossa on mukana asunto- ja koulukohteita Suomesta ja USA:sta. Tutkimuskohteista kerätään huonepöly- ja ilmanäytteitä. Mikrobiyhteisöjen pitoisuudet ja -lajisto määritetään analysoimalla mikrobiryhmien kemiallisia markkereita (ergosteroli (sienet), muramiinihappo (bakteerit), 3-OH-rasvahapot (gram-negatiiviset bakteerit)) ja viljelemällä, PCR-määrityksillä joillekin bakteereille ja homesienelle sekä selvittämällä mikrobikoostumusta sekvensointi- ja DNA-sirutekniikalla.
Vastaukset 2
Vanhimmat
mitään tekemistä kosteusvauriomikrobeista aiheutuviin sairauksiin.
Tässä tutkimuksessa tutkitaan ihmisen NORMAALIA elinympäristöä. Ei siis maamme terveysviranomaisten tahallaan luomaa EPÄNORMAALIA elinympäristöä.
Tämä on kuitenkin ihan turha tutkimus, koska on päivänselvä asia, että maaseutuväestö, joka syö paljon vähemmän teollisesti prosessoituja (=pilattuja) elintarvikkeita kuin kaupunkiväestö. Esim. käsittelemätön maito on paljon terveellisempää kuin meijerissä pilattu maito! Uskon, että ovat ainakin niin järkeviä maitotiloilla, että käyttävät vain omaa käsittelemätöntä maitoa. Maaseutuväestö syö myös paljon enemmän lihaa kuin kaupunkiväestö. Liha on tällä hetkellä paras mineraalien ja hivenaineiden lähde, koska ne on lisätty rehuihin. Tuskin yksikään maaseudun asukas syö keinotekoista voita eli margariiniä. Margariini on maailman luonnottomin tuote!
Tottakai kun maaseutuväestö syö terveellisimmin, niin heidän immuunipuolustusjärjestelmänsä pelaa paljon paremmin kuin kaupunkiväestön. Näin ollen maaseutuväestöllä on paljon vähemmän allergioita. Aivan yksinkertainen asia ymmärtää.
voiterveisin
Pekka Nikkola
biokemisti/elintarvikekemisti
Maaseudulla yleensä perhekunnat kasvattavat porkkanansa, sipulinsa, punajuurensa ym. aivan toisella tavalla kuin teolliseen tuotantoon ja pitkäaikaseen keinotekoiseen säilyttämiseen tuotetut juurekset.
Eikä niissä myöskään ole kemiallisia torjunta-aineita ym., ainakaan siinä määrin kuin suurissa erissä tuotetuissa kasviksissa.
Ulkomaan tuontikasvikset sisältävät valtavia määriä torjunta-aineita ja lisäksi ne on "pakkokasvatettu, mausta sen huomaa...yök.
Pitkäaikainen säilytys ja monasti hyvin vaihteleva säilytyslämpötila tappavat viimeisenkin vitaaliaineen kasviksesta.
Merkillistä, että vaikka vieraassa työssä käyvä ihminen oleskelee väh. sen kahdeksan tuntia työpaikansa seinien sisäpuolella, ei sitä tuossa tutkimuksessa noteerata millään lailla. Kyllä sillä on paljon merkitystä, millaisissa olosuhteissa työtä tehdään.
Juuri huonot työpaikkan ympäristöolosuhteet ovat tuottaneet paljon homeallergikkoja.