Olen polttanut 14-vuotiaasta lähtien. Tuolloin ei tullut mieleen, että parikymppisenä naamasta alkaa jo näkymään röökaamisen merkit. Tupakoitsijan oikeasti näkee naamasta, iho on huonoa ja silmänaluset tummat. Tytöt, tätä ei korjata paksuilla meikeillä. Hampaatkin olivat vitivalkoiset, mutta nyt kahvin ja tupakan jälkeen kellertävät. Muutenkin tupakointi on jotenkin työväenluokkaista, jota itse en edes ole. Kyllä nyt vituttaa. Ja voin antaa 1000 euroa sille, joka ei parikymppisenä ole vittuuntunut tupakointiin.
Tupakoijat rumia
itse myös
91339
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
tulee yks tonni. Tupakointi on ihanaa.
Laitanko tilinumeron vai miten hoidetaan?
jotain spessua, kun en ole ikänäni henkostakaan ottanut, paitsi tietenkin passiivinen pakkotupakointi esim. laivoilla?
risteilyllä niin tupakkapaikkoja on vähennetty radikaalisti elikkä vain kannella ja yksi tupakkpiste koko laivassa. Ihan hyvä juttu kun ajattelee että 200 000 hehtaaria metsää menee eläinlajineen hukkaan vuodessa pelkän savun takia!
Naamasta kyllä näkee. Iho keltainen ja mustat silmänaluset. Itse 19-vuotias ja polttanut 5 vuotta, nyt lopetin, ja kasvojen väri muuttui normaaliksi jo muutamassa päivässä! Nykyään tuntuu että kasvoissa ja muualla verikin kiertää paljon paremmin. Olen poltellut keskimäärin yhden tupakan päivässä nyt ja se tuntuu olevan annos jolla ei ole käytännön vaikutuksia.
ei ole vittuakaan tekemistä röökin kanssa.nähnyt savuttomiakin ja sellaset on...
Ketjupolttaja Nicole Kidman on oiva esimerkki rumasta tupakoijasta.Ihan ilman meikkejä ja maskejakin otetuissa kuvissa.
Ihan totta.Aika kovaa yleistystä.
Tapauksia on monenlaisia.Itsellä ei iho ainakaan ole huonoa,eikä silmänaluset mustat.Ikää on paljon kyllä tuon parinkymmenen päälle.1000 euroa kelpaisi.
Ja kauneushan on aina katsojan silmissä.
Urheilijat on rumia ja homogeenisiä habitukseltaan.
ite alotin tupakoinnin maaliskuussa 1965 eikä kaduta vieläkään. elämäni ainoa ilo, poltan kaks askia viikossa eli tarkkaan harkiten. haluuts pankkitilinumeron?
oon jo kohta kuuskybää ja vanhana akkana oleminen on kaiken kaikkiaan kuin keltainen tähti rinnassa natsi-Saksassa joten yks hailee hampaista ja ihosta.
Hienoa tekstiä.Lennokasta,vain 50-60 luvuilla nuoruuttaan(ilmeisesti stadissa) elänyt pystyy kirjoittamaan noin.
Minä aloitin maaliskuussa -63 ja lopetin elokuussa -74 eikä kaduta. Iloja olen elämääni löytänyt helposti muualta kuin itseni myrkyttämisestä. Syy lopettamiseen ei tosin ollut tuo myrkytys vaan se että halusin vain eroon orjuuttavasta tavasta joka pyrki hallitsemaan elämää. Lopettamisen jälkeen oli vapauttavaa kun ei enää tarvinnut uhrata aikaa eikä vaivaa mokomalle hommalle joka loppujen lopuksi antoi niin vähän sisältöä elämään. Se on seikka jonka olen jälkeenpäin huomannut, en ole missään vaiheessa kokenut luopuneeni jostakin jota olisi jäänyt ikävä.
Tupakanpolttoa silti pidän nautintona mutta vain jos pysytään viidessä savukkeessa per päivä, askinkin päivävauhti menee jo pakkomielteen puolelle puhumattakaan suuremmista määristä. Ja ainakin minun tuttavapiirissäni on hyvin vähän kavereita jotka pystyvät polttamaan vain muutaman savukkeen päivässä, enimmillä menee vähintään parin askin verran jos ei enemmänkin. Eikähän se minua häiritse suuremmin mutta kyllä esimerkiksi kerran tympi kun vieraassa kaupungissa piti aamuyöllä tunti pyöriä etsimässä paikkaa mistä voisi ostaa tupakkaa sen sijaan että olisi vain lähdetty ajamaan kotiin nukkumaan. Ei oikein jaksanut sympatiseerata. Tämä noin vain yhtenä esimerkkinä.
Minun puolestani polttajat saavat poltella, onhan heillä siihen oikeus. Kunhan vain muistaisivat tupakoimattomien oikeudet puhtaaseen ilmaan mitä he eivät oikein tahdo aina tehdä. Itse voin katsoa olevani jollain lailla asiantuntija koska olen sekä tupakoinut säännöllisesti pitkään että ollut pitkään polttamatta ja minua on kyllä hyvin vaikea vakuuttaa tupakanpolton hyvistä puolista. Jos niitä olisi niin kyllä minäkin olisin niistä jotain vihiä saanut, poltinhan sentään yli kymmenen vuotta. Enpä oikein usko että niitä on oikeasti olemassakaan tai jos on niin kyllä ne ovat hyvin kepoisia ja tekemällä tehtyjä. Mutta puolustelevathan ihmiset muitakin tyhmyyksiä. Heillä on siihen oikeus. Meillä muilla taas on oikeus hymyillä niille argumenteille.