Miksi kaikki kyselevät että onko liian nuori tai että pitäiskö hankkia vauva?! Jos epäileekin niin EI kannata! Hankkivatko teiniäidit oikeasti TARKOITUKSELLA ne lapset, jos ei niin miksi jättää opiskelut ja koko nuoruus kun on mahdollista samaan myöhemminkin?! Aikuisenahan ne lapset pitää hankkia sillon kun on aika siihen (huom täysi-ikäisyys ei tarkoita täys-älykkyyttä)! Mihin kaikilla on _KIIRE_?
Mullakin on erittäin vakaa suhde, asutaan yhdessä, ollaan seurusteltu monta vuotta, ammatti on, rahaa ja rakkautta löytyy. Olen haaveillut vauvasta jo kauan mutta mulla on sentään JÄRKI! Ihmisen pitää elää se nuoruus niin kauan kun se on jäljellä ja nauttia vapaudesta ja muista kivoista asioista mitä täällä maapallolla löytyy, kyllä se vauva tulee sitten myöhemminkin!
Mullakin on erittäin vakaa suhde, asutaan yhdessä, ollaan seurusteltu monta vuotta, ammatti on, rahaa ja rakkautta löytyy. Olen haaveillut vauvasta jo kauan mutta mulla on sentään JÄRKI! Ihmisen pitää elää se nuoruus niin kauan kun se on jäljellä ja nauttia vapaudesta ja muista kivoista asioista mitä täällä maapallolla löytyy, kyllä se vauva tulee sitten myöhemminkin!
Vastaukset 71
Vanhimmat
Eräs sukulaiseni kuului näihin teiniäiteihin. Tai kuului. Ihan pohdinnan jälkeen päätti poikaystävänsä kanssa tehdä lapsen. Muutamaa vuotta myöhemmin toisen. Jäivät koulut käymättä, ammattia ei ollut.
Nyttemmin on kolmas lapsi, koulutus aikuiskoulutuksen kautta, työtä, asiat kaikin puolin hyvin. Kukaan ei voi väittää, että asiat pitää tehdä tietyssä järjestyksessä, vain koska ne on aina tehty niin. Ammatin ehtii myöhemminkin.
Ja joskus olen miettinyt, että mikä on se paljon puhuttu nuoruus mikä ehdottomasti pitää elää ennen vakiintumista? Sitoutumatonta hauskuuttelua, vapaata seksiä, kännejä ja biletystä? Tietenkään kaikki eivät ole valmiita äitiyteen/isyyteen vielä teini-iässä. Sitten on niitä, jotka ovat.
Ja sun mielestä sitten nuoruus meinaa kännäilyä ja seksiä, hoho. Ja sun mielestä vai aikuisuus tulee ennen nuoruutta? Nuoruuteen kuuluu epävarmuus, ettei tiedä oikeen mitä haluaa elämästään (ja se on täysin normaanlia), opiskelut, ja ehkäpä poikaystävä/viä. Nuoruutta ei voi elää samalla tavalla myöhemmin, sama on lapsuuden kanssa, ei sitä aikuisena voi elää ja siksi juuri pitää ottaa ajasta kiinni ja nauttia jokaisesta hetkestä! Vauvoja sitä ehtii tehä myöhemminkin, toisten kun nuoruuden kanssa..
Olen iloinen että odotan sitä täydellistä hetkeä kun saan esikoiseni, kun saan sen niin tiedän epäröimättä että se on oikea tilanne sillä olen odottanut sitä niin kauan (huom. eri juttu kun vauva kuume)
Ei kukaan ole valmis teiniäidiksi koska teinien ei kuulu hoitaa lapsia kun ne ovat itse lapsia! Se on se elämän kokemus joka puuttu ja sen nuoruuden ja kokemuksen vasta tajuaa kun on vanhempi! Turhaa teinit tai nuoret alkaa puhumaan niitten elämän kokemuksista sillä niillä ei ole sitä!
Miks hän hankki sen noin nuorena? Oliko se silleen että "kerran sai munaa ja sitten tuli paksuks"? Vai mikä mättää?
eivät ole eläneet sitä nuoruuttaan - kaikkien teiniäitien käsitys kun siitä on että nuoruus korreloi vapaata seksin, kännäyksen ja biletyksen kanssa!
Voi parat kun ette paremmasa tiedä.. Se on juuri sitä että jos sitä kerran pääsisitte maistamaan, ette puhuisi siitä asenteella "oon jo eläny sen".
Nuoruus on ajanjakso lapsuuden ja aikuisuuden välissä. Aiheesta on kirjoitettu monta kirjaa, jos laajemminkin kiinnostaa, kun olet miettinyt mitä nuoruus on...
Lyhennettynä nyt kuitenkin jotain nuoruudesta; Nuoruuden kehitystehtäviin kuuluu itsenäistyminen, identiteetin rakentaminen, vanhemmista eroamiseen valmistautuminen, ammatin valinta jne.
Nuoruuteen kuuluu hämmennystä ja huonoa itsetuntoa, mikä on luonnollista kun lapsi alkaa rakentamaan itseään, etsimään paikkaansa maailmassa. Itseään ei voi tuntea kun ei ole käsitystäkään omasta identioteetistään. Sellaiset asiat alkavat hämmentämään mieltä joiden olemassa olemisesta ei ollut edes tietoa lapsuudessa.
Nuoret ja bailaaminen liitetään usein yhteen. Noh, Suomalaiset juhlivat koko ikänsä tietyissä merkeissä. Bailaaminen kuitenkin korostuu nuorilla, sillä nuoruudessa kaveripiiri on suurin vaikuttaja elämässä. Lapsuudessa suurimmat vaikuttajat olivat vanhemmat, vanhemmat harvemmin harrastavat bailaamista lapsiensa kanssa... Kaverit ovat se joihin nuori peilaa itseään, vertailee itseään, oppiakseen jotain itsestään, siis saadakseen käsityksen itsestään, omista fyysisistä ja sosiaalisista ominaisuuksistaan, jotta se identiteetti kehittyy.
Nuoruus on siis erittäin tärkeä ajanjakso elämässämme. Eikä se häviä mihinkään vaikka ihmisellä olisi lapsi; samat kehitystehtävät kaikkien on läpikäytävä ennen kuin on aikuinen. Lapsi ei niitä nopeenna; itsetunto ja esimerkiksi ammatillinen identiteetti kehittyy omaa tahtiaan, niitä ei vauva miksikään muuta. Voidaan kuitenkin olettaa, että vauva hidastaa jollain tasolla nuoren kehitystehtävien läpikäymistä; ammattiin valmistuminen, työelämään astuminen hidastuu, itsenäisyys jää opettelematta jos vanhempien helmasta astutaan suoraan riippuvaiseksi toisesta ihmisestä tai lapsesta... Mutta ei mikään kuitenkaan estä terveen ihmisen kehittymistä, kukin tulee kuitenkin ajallaan aikuiseksi.
"Ja sun mielestä sitten nuoruus meinaa kännäilyä ja seksiä, hoho. Ja sun mielestä vai aikuisuus tulee ennen nuoruutta?"
En ole väittänyt kumpaakaan asiaa. Hyvin olet tekstini lukenut, jos noin olet päättänyt asian ymmärtää. Minä puolestani en ymmärrä, minkä vuoksi nuo luettelemasi asiat sulkeutuvat pois lapsenhankinnan myötä. Vain poikaystävä on se joka ei vaihdu (toivottavasti).
Aika turha luetella noita yleisiä mielipiteitä omanaan. "Ei kukaan ole valmis teiniäidiksi koska teinien ei kuulu hoitaa lapsia kun ne ovat itse lapsia!" Ei todellakaan pidä paikkaansa. Ihmiset ovat niin erilaisia. Itse olen teini-iän ohittanut ja nuoruuttani elän, vaan koskakohan se mahtaa päättyä ja on lastenhankinnan aika? Keski-ikäisenä?
Tämä kertoo enemmän sinun älykkyyden tasostasi kuin mistään muusta. Aika törkeä viesti ettenkö sanoisi. Vastaus on "ei kuulu sinulle, lue ensimmäinen viestini".
"Tästä juuri huomaa että teiniäidit eivät ole eläneet sitä nuoruuttaan - kaikkien teiniäitien käsitys kun siitä on että nuoruus korreloi vapaata seksin, kännäyksen ja biletyksen kanssa!"
Jaa miten niin? Sekoitat nyt minut ja sukulaiseni. Minä mietin mitä tuo nuoruus on, mutta en ole teiniäiti. En ole väittänyt, että sukulaiseni taas olisi ajatellut noin nuoruudesta.
Täällä on kyllä todella ihmeellistä tekopyhistelyä koko palsta täynnä. Ihan kuin ihminen olisi jotenkin huonompi, jos se haluaa tehdä lapsen teininä/nuorena. Ei siinä (välttämättä) mene nuoruus pilalle millään tavalla.
Itse henk. koht. en koe saaneeni teini-iästä ja tästä kuluneesta nuoruuesta mitään niin suurta, että harmittaisi, jos se olisi jäänyt kokematta lapsen takia. Päinvastoin lapsi olisi voinut olla hyvä lisä tähän kaikkeen.
"Nuoruus on siis erittäin tärkeä ajanjakso elämässämme. Eikä se häviä mihinkään vaikka ihmisellä olisi lapsi; samat kehitystehtävät kaikkien on läpikäytävä ennen kuin on aikuinen.
---
Mutta ei mikään kuitenkaan estä terveen ihmisen kehittymistä, kukin tulee kuitenkin ajallaan aikuiseksi. "
My point exactly! Lapsen tekeminen nuoruudessa, ei ole millään tavalla pois mistään. Tietysti on niitä yksilöitä, joilla kaikki ei mene hyvin ja sitten on niitä jotka pärjäävät enemmänkin kuin hyvin.
että monella nuorella on enemmän koemusta kuin sinulla. jos sinulla olisi vähänkään kokemusta elämisestä tietäisit miten ikäisesi naisen tulisi käyttäytyä?
sinulta se kokemus puuttuu..mielipiteiden ilmaiseminen on vapaata tässä maassa.
Vai pitäisikö kaikkien olla joka asiasta samaa mieltä?
Et taida kovinkaan paljoa kunnioittaa vanhempia ihmisiä, joten turha odottaa että sinuakaan kunnioitettaisiin.
Noin nenäkäs ihminen joutaa vielä kasvaa aikuiseksi.
Samoilla linjoilla olen edellisen kanssa (- - -).
En kaduta sitä että sain lapsia vaan sitä että koko mun nuoruus meni lapsien hoitamiseen. Ei jäänyt aikaa siihen ammattiin mitä olisin halunut opiskella samoinhin aikoihin kun kaikki ystäväni. Ei jäänyt aikaa muuhun kun piti hoitaa aamusta-iltaan ja siksi haluan sanoa kaikille jolla on vauva kuume että elätkää se päivä kerrallaan ja nauttikaa! On muitakin hauskoja asioita elämässä!
Kokemuksella...
Siksihän kaikki teiniäidit yrittää kannustaa teiniäitejä ja puolustautua koska ne ovat epävarmoja ja ehkä ne sisällä tietää tehneensä väärin, tai sitten he tajuvat sen myöhemmin elämässä.
Tiedän monta tyttöä/nuorta naista jotka ovat olleet ihan umpi rakastuneita ja hankkinu siinä lapsen ilman mitään sen vakavempaa keskustelua, ja sitten yhtäkkii BÄNG niin tuli bänät niitten välillä ja sillon ei ollut kyllä hauskaa. Viimeksi nytten viikonloppuna yksi nuori pari eros vaikka ne oli ollut yhdessä yli 5 vuotta... vaikka suhde olisi hyvä nytten niin se ei tarkoita että se ois hyvä huomenna.
Olemme seurustelleet 5v, ja sehän tässä vakaassa ja onnellisessa suhteessa on hienoa kun tietää, että asiat on hyvin huomennakin..Keskustelu- sekä kuuntelutaito ovat melko tärkeitä suhteessa..Jos niitä ei ole, saattaa tapahtua kuten tuntemallasi parilla.
ole kysellyt olinko liian nuori raskautuessani.Tiesin että olin,aivan omaa "tyhmyyttäni" sohlasin ehkäisyn kanssa.Päivääkään en pois silti vaihtaisi.Se sattuma oli elämäni paras,ja vaikka ehkä menetinkin jotain saamalla lapsen nuorena,niin kyllä kaikki on sen arvoista.Aina ei helppoa ole,ei todellakaan,mutta siitäkin selviää.
Olisin toki kerennyt saamaan lapsen myöhemminkin,mutta pitkän tutkiskelun jälkeen päädyin pitämään lapsen.Olisin voinut opettaa lapselleni enemmän jos olisin kokenut elämää enemmän,se on totta,mutta kuka on sanonut ettei lapsen kanssa voi elämää nähdä?
Sekin on totta että talous olisi paremmassa kunnossa jos olisin käynyt koulut ja saanut ammatin.Tulemme kuitenkin toimeen,laskut maksetaan ajallaan ja aina on ruokaa tarpeeksi.
Ainiin,täysi-ikäisyys ei tee ihmisestä aikuista.Henkinen kypsyys siihen enemmän vaikuttaa,mikä taas tarkoittaa että 16-17-vuotias voi olla hyvinkin kypsä jnejne kun taas esim.30-vuotias elää nuoruuttaan uudelleen.Tässä nyt mentiin ääripäästä toiseen,mutta poikkeuksiakin löytyy.
Väitätkö kaikkia teiniäitejä tyhmiksi/järjettömiksi? Näin ei välttämättä ole,kuten jo edellä mainitsin,ettei se ikä kerro ihmisen kypsyyttä.
En pidä itseäni tyhmänä,vaikka sainkin lapseni teininä.Koulutuspaikka on odottamassa,joka muuten sattuu olemaan unelma-ammattini.Sen unelman aion saavuttaa,vaikka minulla onkin lapsi.Hän tulee olemaan elämäni ykkösasia,mutta se ei ole este sille ettenkö voisi saavuttaa unelmaani.
Siis ARGH! KAIKKI teiniäidit sanoo jotain että "Daa mä oon niiku JO _16-17_ Wee ja Mä oO vAlMis hanKKi vaUvAn Qu Se oN NiIn IhQ"!
Siis naurattaa oikeesti toi teidän käytös! Sitten kun ootte 30-40-50 wee niin ajattelette että "kyllähän minä olin TOSI nuori"
Tottakai kaikki tykkää pitää hauskaa mutta jos 30 vuotias leikkii lasta tai teiniä niin onhan siinä sitten jotain vikaa! Sama on jos teini yrittää olla vanhempi kun itse on niin ei sekään ole normaalia! Lopettakaa toi "mä oon valmis" juttunnu koska olette vielä lapsia! Teillä ei ole elämänkokemusta ja isoin osa teistä on yksinhuoltaja-äitejä, niin missäköhän tää vika sitten on?
uudestaan teinien suusta?
Että 16v on niin HELVETIN kypsä mutta 30v vain bilettää?
Huomaa ettei tuntemusta todellakaan ole, eikä sen puoleen henkistä kasvuakaan..
Kolmikymppiset, jotka elävät nuoruuttaan uudelleen, ovat NIMENOMAAN niitä jotka ovat tehneet nuoruutensa aikana jotain muuta! Eli esim. hankkineet lapset..
Kun nuori elää parikymppisenä sen nuoruutensa, hänellä ei ole tarvetta enää 30v:nä rellestää. Se on vain teiniäitien paskapuhetta, johon ei ole mitään perusteita.
jos mä todellakin jotenkin loukkasin teitä.Jos en teidän mielestä ole valmis äidiksi,niin se on teidän mielipide.Lapseni olen hoitanut kunnialla.
Ainiin,en ole edes yh.
Kuinka vanha olet? Jos saa kysyä.. tuli vaan mieleen.
pian 19.
Niin jos teini-äideissä ei olisi mitään väärää tai tyhmää niin MIKSI "kaikki" ovat sitä vastaan? Kateellisuus, ehei enpä usko. Jos olisi keski-ikäinen äiti niin ei kenelläkään varmaan olisi mitään sitä vastaan koska se on NORMAALIA!
kaikkea poikkeavaa pidetään vääränä tai muuten vain huonona vaihtoehtona.
Lol noinhan ne aikki teiniäidit sanoo puolustaakseen :D Harmi että ne on niin nuoria että se lapsen paras ei mene edellä vaan oma tyhmyys
Niin sama mulla. Olen kuullut KAIKKIEN teini-äitien suusta tän:
1. Olen vakituisessa suhteessa
2. Minulla ja miehelläni on työpaikka
3. Olemme seurustelleet ERITTÄIN pitkään (Lol)
4. Asumme yhdessä
5. Olemme jo elänneet nuoruutemme
6. Meillä on raha asiat järjestyksessä
7. Meillä on vauvakuume
Vaikka olisi kaikki nämä asiat niin teini-äideillä yleensä on se pakkomieli että jos on seurustellu yli vuoden niin kannattaa hankkia lapsi!
Minä meinasin tehä saman virheen. Mulla oli kaikki noi ylhäällä mainitut asiat ja todella rakastin miestäni ja ajattelimme hankkia lapsi.. mutta sitten 7 vuoden jälkeen tuli se ero.. Anteeksi jos säikäytän mutta ei se niin yksinkertaista ole se lasten hankkiminen!
tästä :D
"ei se niin yksinkertaista ole se lasten hankkiminen!"
Itseasiassa se lasten hankkiminen/tekeminen taitaa olla sen koko prosessin helpoin osa *lol*
Housut kinttuihin vaan, senhän osaavat kaikki...
Lol :D no niinhän se vaan on! Ei se lasten teko niin vaikeeta oo, eiku pylly pystyyn :D
1. Olen vakituisessa suhteessa
2. Miehelläni on työpaikka
3. Olemme seurustelleet pitkään
4. Asumme yhdessä ,asuneet 5v
5. Olemme jo elänneet nuoruutemme .. hmm, emme kai me lisää ikävuosia saa lapsen tullessa? Se mikä nuoruudessa todella on hienoa, ei tietääkseni jää pois lapsen tullessa?
6. Meillä on raha asiat järjestyksessä
7. Meillä on vauva
Ja tuo sinun erosi..Se ei välttämättä liity ikään mitenkään.. ;)
Olen nuori, en kuitenkaan teini enää :) Parikymppinen, parin viikon kuluttua rouva. Meillä on ollut vauva haaveissa, mutta haikaralle ei olla vielä kirjoitettu. Häiden jälkeen sitten katellaan, rauhassa ilman kiirettä.
Kyllä sen tuntee, että elimistö olisi valmis, on ollut jo kauan. Hormoonimyrskyjä tulee ja menee, näitähän toiset kutsuvat "vauvakuumeeksi". Elimistö kaipaa enemmän lasta rinnalle kuin mieli, elimistö tahtoo lisääntyä, tahtoo käyttää kaikkia koneitaan :) Ei mielikään niin pistä vastaan, mutta onhan aivojakin kiva käytellä, aina välillä.
Mitä nuoruus on? Se on itsensä löytämistä, etsimistä, tutkimista, tuntemista. 16-vuotiaana minä ainakin tiesin täsmälleen kuka ja mikä olin, olin fiksu, filmaattinen ja mahdottoman älykäs. Nyt viitisen vuotta myöhemmin olen huomannut, kuinka väärässä olinkaan :) Olen saanut ulkokuoreni, tiedän, miltä näytän "aikuisena". Olen löytänyt osan heikkouksistani, osan vahvuuksistani. Jotkut asiat ovat vielä löytämättä. Olen oppinut ymmärtämään, miten elimistöni toimii, olen oppinut hallitsemaan sitä. Se, mikä 16-vuotiaana oli yletön vitutus, onkin nykyään liian alas laskenut verensokeri.
Sitä aina välillä herää ja löytää jotain itsestään. Välillä huomaa, kuinka hyvä olenkaan tässä asiassa, kuinka surkea olenkaan tuossa. Miten tämä asia pitäisi tehdä, miten sitä ei pidä tehdä. Kyseessä voi olla asiat, joita ei heti ajattelisi, joita ei välttämättä edes huomaa. Olen itse raketanut elämää ja kotia ja viihdyn ja olen onnellinen. Minulla on mies, jota rakastan, joka rakastaa minua ja meillä on yhteiset tulevaisuudensuunnitelmat. Olen hitaasti kasvanut ja kehittynyt mieleltäni, löytänyt itseni ainakin osittain. Ja pidän siitä, mitä olen löytänyt :)
Jos kaikki tuo olisi jäänyt väliin ja olisin saanut lapsen 16-vuotiaana, mitäköhän olisin sille lapselle opettanut elämästä ja ihmisistä, kun en mitään silloin tiennyt. Luulin vain tietäväni. Olen nähnyt elämää hirveimmillään, olen kokenut jotakin kaunista. Olen oppinut asiat kantapään kautta, olen satuttanut itseni, olen itkenyt ja olen nauranut. Olen nähnyt syntymän, olen seurannut sivusta kuolemaa. En pelkää kipua, en pelkää elämää ja ennen kaikkea en pelkää kuolemaa. Ne ovat asioita, joita tahdon joskus lapselleni opettaa. Ne ovat asioita, joita oma äitini ei minulle opettanut, ja jotka jouduin löytämään itse.
Vaikka olenkin fyysisesti ja henkisesti valmis lapseen, yritän miettiä enemmänkin sitä, että tahtoisinko minä syntyä tällaiseen perheeseen. Mitä meni väärin omassa lapsuudenkodissani? Mikä meni oikein? Onko täällä kaikki, mitä tarvitsisin, jos olisin lapsi? Pitäisinkö tällaisesta äidistä, pitäisinkö tuollaisesta isästä? Mitkä ovat äidin vahvuudet, mitkä ovat isän? Ja mitkä ovat heikkoudet? Olisivatko he vanhemmat, joista joskus voisin olla ylpeä?
En halua lasta, joka olisi elämäni. Haluan lapsen, joka olisi osa elämääni.
Siis mieletän "kertomus" sulla oli! Vaikka olet nuori niin silti sinulla on järkeä ja ymmärrät nämä asiat aikuisten näkökulmasta! Itse tunnen samoin kanssasi mutta sitä on vaikeata selittää ja toi sun kertomus oli kuin omasta sydämmestä kerrottua! Vihdoinkin aikuinen nainen joka ottaa vastuun elämästään!
"...kyllä se vauva tulee sitten myöhemminkin!"
Tuleeko? Tai sitten ei! Vai mitä tämä yleinen tahaton lapsettomuus yli 30-vuotialla on? Faktaahan se vain on, että ei niitä lapsi ihan missä iässä vain tehdä eikä edes saada. Ei ainakaan helpolla! Sitten itketään lapsettomuutta vanhemmalla iällä ja tonneittain maksetaan hoidoista, että saataisiin se lapsi mikä piti tulla myöhemminkin... Eikö vain?
Ehkä annetaan jokaisen tehdä elämässään omat valintansa, mutta ei sitten itketä jälkikäteen, kukaan!
ero antaako paljaaltaan teinilapsena, 15v vai vasta päälle parikymppisenä.. Niitä lapsia kun EDELLEEN voi hankkia muulloinkin kuin alaikäisenä ja juuri täysi-ikäisyyden tavoittaneena (mikä ei tosiaankaan tarkoita sitä että olisi kypsä tai valmis äidiksi/isäksi, kun oma itsenäistyminenkin on luultavasti ihan kesken..)
Vauvoja voi hankkia siinä 21,22,23... Miksi pitää aina mennä näihin ääriryhmiin, joko lapsena tai sitten lähes 40v:nä?
Kyllä niitä lapsia saa suht helposti vielä alle 30v:nä..
Kyse ei ole nytten mistään mummo äideistä vaan tavallisista äideitsä... "Normaali" ikä saada lapsia on 25-30.. On niitä nuorempia ja vanhempiakin.. Mutta ne ovat aikuisia ja ne osaavat käyttää aivoja kun aikuiset. Pitääkö heti kun menkat on alkanu että "voi ei entä jos en saa lapsia vanhempana, nyt pitää toimia ja nopeasti"!!!! Hei maa kutsuu
Sinäkö tunnet olevasi oikea henkilö kertomaan muilla naisille ja miehille milloin on paras aika hankkia lapsia?
Itse olen 16-vuotias ja pian saamme esikoisemme. Ja juuri oikeaan aikaan. En edes tahdo opiskella?! Miksi minun pitäisi? Ammatin voi lukea muullakin tavoin. Minulla ehkä jää jotain kokematta nuoruusvuosillani, mutta voisin pistää pääni pantiksi että saan paljon sen edestä!
Miksi vaivaudut kirjoittamaan tänne? Ei raha ja ammatti sitä kerro kuka on valmis äidiksi.. Ilmeisestikkään.. Onneksi sinä olet odottanut oikeaa hetkeä sinulle.. Millaiset arvot lapsesi oppii? Että kun on rahaa niin ei rakkautta puutu? Kun on vanha niin on viisas? Että lapsi on kunnes täyttää 30 ja jättää juhlimisen (mitä monikaan ei tee)?
Olen järkyttynyt lukemistani viesteistä. Miten jollain voi olla noin kieroutunut kuva vanhemmuudesta?
Ole kuitenkin ihanteellisin tilanne se, että löytyy rahaa sekä rakkautta? Ihmettelen suuresti miksi aina toinen poissulkee toisen..
mummut on poikinu lapsensa jo 14-16 eikä niille ole valitettu!!! nuoret voi jopa olla parempia kuin vanhat!esim: ei lelli pilalle, koska on vielä nuoria ymmärtää paremmin teini-ikäisiä lapsiansa, suurin osa alkoholistiäideistä on aikuisia 30-40 ja nekö sit on hyviä? nuoret saa tosi tosi harvoin kehitys vammaisia lapsia... aikuisilla se on isompi mahdollisuus( puhun siis 35-45 ikäisitä) vaikka eläisivät ihan siivosti!!! ovat kotona lastensa kanssa eivätkä aina töissä! ja väestöntutkijat koittavat koko ajan saada synnyttäjien ikää laskemaan: tänä vuonna tavoite on 28 laskea 27 ikävuoteen!!!
Hei se että yritetään saada naiset synnyttämään aikasemmin ei tarkoita että pitää pikku kakarana synnyttää ne!
No, tämä monelle henkisenpuolen ahdistusta aiheuttava aihe lähinnä huvittaa minua. Miksi ihmiset tarttuvat niin negatiivisessa mielessä tähän aiheeseen??? Jokainenhan saa tietysti suomenlain mukaan elää omalla tyylillään, mutta joidenkin ihmisten ratkaisut näyttävät suorastaa saavan monet lähes sekaisin raiteiltaan. Lapsiahan ovat saaneet kautta aikojen niin nuoremmat, kuin vanhemmatkin naiset. Vielä 60-luvulla oli ihan tavallista mennä naimisiin 17 vuotiaana presidentin luvalla (monesti naisen ollessa raskaana). Yhteiskuntarakenne oli erilainen, sitä en nyt lähde kommentoimaan oliko se hyvä vai huono asia.
No, jokatapauksesa, nyky yhteiskunnan rakenne ja vaateet ovat erilaiset. Nykyisin "pitäisi" olla ensin ammatti, vakityö, talo ja avioliitto ennenkuin lapsia "saa" tulla. Mutta onko kukaan sen onnelismpi tai tasapainoisempi näissä puitteissa??? toki en voi kiistää etteikö elämä olisi näin helpompaa lasten kanssa... toisaalta tämä onkin minun pointtini, semmoinen nainen/tyttö joka alkaa odottaa vauvaa ilman em puitteita, eli on liian nuori/ ei täytä yhteiskunnan asettamia kriteerejä saa osakseen kyynisyyttä pahoja puheita epäilyä. Nainen joka tarvitsisi tässä vaikeassa ja kovassa projektissaan kaiken mahdollisen tuen ja hyväksynnän!!!! Ihminen on ihmiselle susi sanotaan, ja se sanonta pitää todellakin paikkansa
sitä purraan joka on heikoimmillaan. Täytyy olla todella vahva nuori nainen joka antaa sisällän kasvavalle elämälle mahdollisuuden, ympäristön luomista paineista huolimatta, kuinka moni taipuu aborttiin vain ympäristön paineiden takia? En tuomitse abortin valinneita, en tarkoita että se olisi väärin, mutta nuori joka valitsee synnyttävänsä lapsensa tarvitsee todelakin ympäristön tuen , kuten tarvitsee se "hyväosainen"
aikuinen nainenkin, jolla on turvalliset puitteet uuden elämän syntymiseen. Vanhemmuus ei ole ikä vaan asennekysymys!!!
Jokainen saa elää omalla tyylillään mutta tässä ei ole enään kyseessä omasta napasta vaan toisen elämästä!!!! Ei voi tehdä miten huvittaa sillä ei lapsi pysty vsnhempiaan valitsemaan!
Lapsen kanssa voi elää nuoruuttaan ihan samalla tavalla kuin myöhemminkin. Tokihan se riippuu siitä miten kukin nuoruutensa elää, baariinhan lasta ei voi ottaa, se kun tuntuu olevan monen nuoren käsitys siitä nuoruudesta. Minun elämiselleni lapsi ei ole ollut lainkaan este. Kai se sitten jollekkin on. Varsinkin niille, keillä sitä omaa kokemusta ei ole. ;)
Sitä en kyllä ymmärrä, miksi joidenkin pitää hakea hyväksyntää päätökselleen haluta lapsi. Varsinkin kun sitä ei suositella. En minäkään, kenellekkään (sen on oltava jokasen oma päätös), mutten koe jääneeni mistään paitsi, vaikka lapseni teininä sainkin. Sama elämä minulla on kuin ennenkin, sävelet vain ovat hiukan erilaiset, mutta ne minä valitsin itse ja niiden mukaan minä elän.
Toiselle otollinen aika on perustaa perhe 18v toisille taas 38v. Mitä me olemme siihen sanomaan, jokanen sen tahollaan tietää. Toisille on raha ja muu kama tärkeää, toisille perhe. Ihmiset on erilaisia.
Ikävä, että joku yhidtsää vauvan vapaudenriistoon. :/ Kannattaa tosiaan miettiä hyvin monta kertaa lapsen hankintaa, vaikka olisi jo 35v, jos kuvittelee, ettei ole enää vapaa lapsen tultua. Ikävää.
..edellisen kirjoittajan kanssa. Täällä puhutaan lapsesta kun jostain lemikkieläimestä joka vaan hankitaan ja sitten sitä on "pakko hoitaa" ja "vapaus menee". Järkyttävää! Lapsi on lahja joka tuo sisältöä elämään niin paljon, ettei sitä kukaan lapseton ymmärrä, oli ikää sitten kuinka paljon tahansa. Vanhemmaksi kasvetaan, eikä kukaan ole koskaan täysin valmis tässä tehtävässä.
Mielestäni myöskin nämä ero kommentit ovat järjettömiä, "onneksi ei tehty lasta sillä erottiin, vaikka oltiin oltu jo 7 vuotta yhdessä". Erohan voi tulla kenelle tahansa, ikään katsomatta ja jos asiaa tältä kantilta ajattelee, ei varmaan kannata lasta toivoa laisinkaan, sillä koskaanhan ei tiedä mitä elämä tuo tulessaan. Omat vanhempani erosivat neljänkympin ja jopa eläkeläispariskuntia eroaa. Parisuhde on aina kahden kauppa.
Tutkimusten mukaan juuri kolmenkympin ikäisillä äideillä on eniten synnytyksen jälkeistä masennusta ja uskon sen johtuvan osin siitä, että kun on niin kauan saanut mennä ja tehdä oma mielen mukaan on vaikeampi hyväksyä se, että joku muu sanelee elämisen tahdin. Myös parisuhde on usein koetuksella; tähän asti perheessä on ollut kaksi aikuista osapuolta ja yht'äkkiä, vuosien jälkeen, puolison huomion joutuu jakamaan. Tämä on käsittääkseni nimenomaan tämän hetkisten kolmekymppisten ongelma; näiden 70-luvulla vapaan kasvatuksen saaneet "aikuiset" kun eivät meinaa millään kasvaa aikuisiksi. Mikäs siinä, sillä ehtiihän niitä lapsia toki myöhemminkin, mutta se, ettei itse ole uorena valmis vanhemmuteen ei tarkoita, että joku toinen ei olisi.
Muistuttaisin vielä kaikkia kirjoittajia, että alaikäinen ei oe sama asia kun teini-ikäinen. Sana 'teini' tulee engl. sanasta 'teen', ts. vielä 19-vuotias on teini-ikäinen.
Teidän tapauksessa kyseessä ei varmanakaan ole lahjasta vaan vahingosta kun ehkäisy saatto unohtuu
Voi kuule, kyllä tosiaan ehkäsy "unohtui" ja unohtuikin pitkäksi aikaa sillä yritimme puolisoni kanssa lasta yli vuoden ajan ja kävimme jopa tutkimuksissa kun lasta ei kuulunut. Joten lapsi moneen nuoreen perheeseen toivottu ja odotettu, ei vahinko. Mutta, tuo kommenttisi olikin selkeä provo. Lapsellista.
Ajattele lapsen näkökulmasta.. Teinit ei sitä osaa ajatella vaan ne ajattelee että "oi miten söpö vauva,hankitaan mekin semmonen"
Reilu neljäkymppinen opiskelutoverini sanoi eräs aamu bussissa näin (hänellä on 23v., 21v. ja 14v. pojat); "jotkut vaan tajuavat tämän homman aikaisemmin kun toiset" joten annetaan näiden "kypsien" ja "järkevien" etsiä sitä jotain ihmeellistä elämästään, minkä me olemme jo löytäneet.
:)
Lol! Siinähän tapaksessa voin tehä itsemurhan ja sanoa että "mä tajusin tän ennen kaikkia muita että elämästä ei pääse hengiltä"...
Tuollainen kommentti kertookin vähän jotain sinun tavastasi ajatella; on vähän eri asia saada lapsia kun ottaa itsensä hengiltä, vaikka aika moni tuntuukin olevan sitä mieltä ettei nämä eroa toisistaan... Kuolema on pakko, lapsi ei.
No miksi et sitten hankkinu lasta heti kun menkat alko? Anteeksi mutta todella lapsellista toi sun kommenttis
Ja mistäs asianomainen tietää koska kenenkin menkat on alkanut? Ties vaikka olisinkin heti pamahtanut paksuksi!
Sain tyttäreni 30-vuotiaana, hän omansa 17-vuotiaana. Olen siis läheltä seurannut, kuinka nuori äiti jaksaa ihan eri tavalla hoitaa lastaan, touhuta sen kanssa ja jakaa maailmansa kuin "vanha".
Nuorelle perheelle lapsi ei ole ikinä samalla tavalla vaiva ja riesa, kuin omiin tapoihinsa jumiutuneille kolmekymppisille.
Jos itse olisin ollut vähän fiksumpi, olisin tehnyt lapseni vähintään 10 vuotta nuorempana. Opiskeluihin yms. on aikaa koko loppuelämä.
Mistä ihmeen asianomaisesta sä nyt alat täällä puhua?! Lue kunnolla tai hanki silmälasit.. Tai pitäisit vaihteeks turpas kiinni.. se tekis hyvää kaikille
Pidä sä mummos turpa kiinni ja lopeta toi sun tarinan keksintö!
Olipa asiallinen kommentti.
Ei tarvitse tarinoita keksiä, kun takana on tarpeeksi elettyä elämää.
Koita sinäkin hankkia sellainen.
.. "aikuinen" ihminen katsokaas! Voivoi, tosiaan pitäisi se elämä jonkun hankkia niin tarvitsisi täällä kuluttaa aikaa kirjottelemassa asiattomia viestejä.
..suomea kunnolla vai mistä mahtaa kiikastaa? Ainakin oma kielioppi on ihan mitä sattuu!
Itsehän totesit, että "mikset sitten hankkinut heti kun menkat alko" jne. ja vastasit, että mistäs sinä sen tiedät vaikka olisin hankkinutkin. Get it?
En minä sitä kommenttia ole kirjottanut! Vai luuletko että minä olen kirjottanut kaikki kommentit täällä... okej..
Hei!
Olen saanut esikoiseni 17-vuotiaana, nuorimman eli neljänteni 24-vuotiaana. Olen nyt 27.
Olen koko ajan ollut AVIOSSA saman miehen kanssa, joka on joitakin vuosia minua vanhempi.
Ollaan kai ihan tavallinen perhe.
Lapset ovat meille tärkeintä maailmassa ja mikään ei mene lasten edelle.
Kun ei tullut opiskeltua ennen lapsia(ei vaan maltettu odottaa, jäin kesken opiskelun äitiyslomalle), niin en ole kyllä halunnut opiskella lasten ollessa pieniä. Jokaisen itselleen rehellisen on pakko myöntää että opiskelu on niin aikaavievää että lapset väkisin jää vähemmälle huomiolle kuin kotiäidin hoidossa.
Aion vieläkin lykätä opiskelua ja mennä vähäksi aikaa töihin, koska esim. kuuden tunnin työaika per päivä vie vähemmän äidin aikaa/voimia kuin täysipäiväinen opiskelu. Ja siis kotihoidontuki on nyt loppu, eli on yhteiskunnan katsoma aika "ansaita" elantonsa muulla kuin lastenhoidolla(minusta se on maailman oleellisin työ).
Minulle ei kukaan voi sanoa että olen elänyt yhteiskunnan varoilla. Päiväkotihoito tulee yhteiskunnalle paljon kalliimmaksi kuin pienenpieni kotihoidontuki, joka on pienempi kuin työttömyysturva. Lopun ikääni tulen veroja maksamaan(olen kyllä tähänkin asti maksanut).
Voin hyvin tehdä mitä tahansa "hanttihommaa" kunnes koen lasteni olevan tarpeeksi itsenäisiä ja pärjäävän hieman vähemmällä äidin ajalla. Silloin voin aloittaa opinnot uudelleen.
Näin siis koska koen lasteni lapsuuden, elämän, tärkeämpänä kuin omat opiskeluni joilla ei ole mihinkään kiire. Asumme vuokralla, ei ole isompia lainoja. Mies on koko ajan ollut töissä ja tienannut leipää talouteen, yhteinen työnjakovalinta. Kotona ollessaan mieheni hoitaa lapsia ja touhuaa heidän kanssaan. Kummallakin on omia menoja, mutta alkoholia emme välitä käyttää, joten ravintolailtoja emme vietä.
Mitä kauheaa olemme tehneet väärin??!!
Ei tulisi kyllä mieleenkään kiihkoilla kenellekään missä iässä muiden pitäisi lapsensa saada...
En halua vaikuttaa tai olla lapsellinen mutta Wau sullahan on ihana elämä ja olet oikeen elännyt saman miehen kanssa AVIOSSA!!! Wau mä haluun samallaisen elämän kun sulla!!!!!!!
Harvan teinin raskaus on suunniteltu (vaikka onhan niitäkin). Kun seksiä harrastaa, saattaa tulla raskaaksi, ehkäisystä huolimatta. Myös sinulle saattaa käydä näin.
Minusta kaikkein arveluttavinta on suosittaa näihin tapauksiin aborttia, kaikille, näin netin kautta. Huh.
Eri asia tietty jos lapsi on suunniteltu, sitten kyllä mun mielestä myös kannattaa unohtaa homma niin pitkään, että olisi peruskoulun lisäksi edes joku koulu käyty. Ihan sivistyksenkin takia, kyllähän vauvaa mikä tahansa juntti hoitaa mutta kuka urpo haluaa olla minimipalkalla kituuttava kouluttamaton isomman lapsen vanhempi.
Ei kaikkiea voi saada mitä haluu.. En todellakaan haluu verrata vauvaa esineiks mutta kyllä minäkin haluaisin mersu avoauton mutta ei sitä kaikkea voi saada.. Ihan niinkuin jos ostaa kalliita tai isoja esineitä niin kannattaa pohtia sitä monta kertaa.
onko tätä jo mainittu ku en jaksanu kaikkee lukee, mut kysyn kuitenki. Kävikö mielessä että se "nuoruus" on aika suuri käsite? Toiset ovat vielä nelikymppisinäkin nuoria.
Mä sain esikoiseni 19-vuotiaana ja hyvin on pärjätty "vaikkei-nuoruutta-olekkaan-eletty". En kyllä tiiä voiko sen noinkaan sanoo mut kuitenki. Pointtini on kuitenki se että joku joka tuntee eläneensä tarpeeksi nuoruutta ja alkaa suunnitella ja yritttää lasta vasta päälle kolmikymppisenä tai jopa nelikymppisenä, ni kah kummaa: lasta ei välttämättä enää kuulukkaan. Siinäpä ollaan sitte saatu elää.
Karu totuus on se, että naisen hedelmällisyys alkaa hiljalleen laskea 25-vuotiaana. Eli onko parempi tehä parikymppisenä ku vähä ennen vaihdevuosia? Kyllä esim 17-vuotiaastakin voi olla äidiksi.
"kyllä se vauva tulee sitten myöhemminkin!" - Ei välttämättä tule
Lapsuutta ei tajua vasta sitten kun on nuori. Nuoruutta ei tajua vasta sitten kun on aikuinen! You got my point b*tch?
Joo kyllä se lapsi tulee myöhemminkin ja sinä vastaat ettei välttämättä. Ootko tyhmä tai jotain kun luulet että jos ei hanki teini-ikäisenä lasta niin se hankitaan kuuskymppisenä? No teinit ei osaa ajatella..
"Karu totuus on se, että naisen hedelmällisyys alkaa hiljalleen laskea 25-vuotiaana. Eli onko parempi tehä parikymppisenä ku vähä ennen vaihdevuosia? Kyllä esim 17-vuotiaastakin voi olla äidiksi. "
sä et tainnu lukee ihan ajatuksen kanssa tota mun juttua. En missää vaiheessa väittäny et teininä ois parempi tehä muksut. Ja jos sun mielestä tällähetkellä oleva 21-vuotias on teini eikä osaa ajatella, ni suosittelisin sua sulkemaan sen koneen ja lähtemään pihalle haukkaamaan raitista ilmaa, ni voisit saada sinäki vähä enemmän tietoa etkä oletuksia. ja se happamuuski vois poistua samalla
Et ehkä ole teini mutta nuori aikuinen silti. On se tyhmää kun monet katsovat silleen että "Voi ei tilastot ovat liian korkeat, nytten mä 17 vuotiaana hankin kakaran että se laskee"! Ei asiat oikeen noin käy. Kaikki teini äidit pois sulkevat aina kaikki vaihtoehdot! "Joko on rahaa mutta sitten ei ole rakkautta" tai "joko hankkii teininä lapsen tai sitten mummona"!
Sanoinko mää jossain välissä että lapsia tehdään tilastojen takia?!!! Eikä kaikki teinit TODELLAKAAN ajattele niinkuin tuo tuossa sun esimerkissä.
Siis se mitä mää alun perin sanoin oli se ettei sitä lasta enää välttämättä kuulukkaan sitten ku se "nuoruus on eletty", kun taas alkuperäinen kirjoittaja piti varmana että niitä VOI TEHDÄ sitten myöhemmin.
En missän vaiheessa väittänyt että lapsia pitäisi hankkimalla hankkia TEININÄ enkä myöskään sanonut ettei teinivuosien jälkeen voi saada ollenkaan lapsia. Tarkoitukseni oli herättää ihmiset siitä harhaluulosta että lapsen saanti on varmaa, mitä se ei ole. JOku voi olla hedelmällisimmilläään parikymppisenä, toiset saa lapsia helposti vielä neljän kympin jälkeen. Joillakin alle kolmikymppisilläkin se voi olla jo vaikeaa.
Ja jos siihen väittelyyn lähdetään, niin koskaan ei ole otollinen aika hankkia lapsia, eikä elämäntilanne sitä salli ennenkuin itse päätät tulla toimeen. Ainahan sitä on koulua, töitä, ei OMAA kämppää, bilevaihde päällä, ei jaksa huolehtia, ja jossain vaiheessa sitä huomaa että nyt kun voisin ehkä harkita lasta niin hups! hoitokierre ja masennus ja sen semmonen alkaa kun ei välttämättä enää tärppää ihan naturellisti.
Joillain se on helppoa toisilla todella vaikeaa. Älkää pitäkö sitä itsestään selvyytenä että niitä lapsia voi noin vaan tehdä...
pissis herneet nokkaan..
tälläkin palstalla on vaan aivottomia ja katkeria ihmisiä yrittämässä päteä omilla mielipiteillään. ihmiset ovat menneet niin jääräpäisiksi puolustaessaan omia näkemyksiään asiasta, että jopa kumoavat kaikki faktat päästäkseen aukomaan turpaansa. jos joku (kuten esimerkiksi minä) erehtyy tulla sanomaaan sanankin karua totuutta, niin heti tullaan aukomaan päätä että etkö sä osaa ajatella ja kyllä alle kolmikymppinen on teini jne....
vähemmästäki tässä ihminen vetää herneet nenäänsä täällä katkeroituneiden ämmien palstalla, jotka ovat itse oman elämäsä pilanneet ja syyttävät siitä nyt muita ja koettavat saada muillekin ainakin pahan päivän aikaseksi.
ja nyt minä nasta vedin ne herneet nenään enkä todellakaan aiemmassa viestissäni.