Usein nainen hullaantuu mieheen täysillä. Vedetään verhot kiinni ja tehdään niin ja näin. Kadulla kävellään käsikoukkua ja ollaan niin onnellisia. Tuota kestää aikansa ja tulee ero. Sitten ensin niin mahtavasta miehestä ei löydy kuin vikaa. Psykopaatin piirrelistan hän täyttää viimeistä piirtoa myöten. Itsessä ei ole vikaa, muuta kuin liian hyvä sydän.
Nämä naikkoset tulevat sitten tänne itkemään ja hakemaan lohtua kun arjessa ei heitä kukaan edes kuuntele.
Kannattaa tutkia asia ennen kuin alkaa hutkia!
Nämä naikkoset tulevat sitten tänne itkemään ja hakemaan lohtua kun arjessa ei heitä kukaan edes kuuntele.
Kannattaa tutkia asia ennen kuin alkaa hutkia!
Vastaukset 46
Vanhimmat
parisuhteissa!
psykopaatit ovat todella ovelia...ja he voivat olla oikeasti todella kultaisia ihmisiä esim kun ovat rakastuneita, siis niinkun tavallaan hyvä ja paha minä on heissä (ainakin tietynlaisissa psykopaateissa)...jotenkin kai näissä psykopaattisuhteissa rakkaus vaan muuttuu vihaksi kun paras vaihe on mennyt ohi? pahimmat psykopaatit saattavat kiusata silkasta intohimosta
Syyllistä minkä syylistät, kysy itseltäsi miksi.
Ei se ihan noin yksinkertaista ole. Hullaantuu, vetää verhot ikkunan eteen, käsikädessä ja silleen.
Olet joko niin nuori, ettet ole paljoa vielä kokemuksia ihmisistä saanut tai peräti psykopaatti tms.
Tunnustan, että hullaannuin ja luotin minulle puhuttuun, olin nuori, eikä kokemuksia huijatuksi tulemisesta ollut. Lisäksi kasvoin kiltin tytön roolissa, niinkuin tässä yhteiskunnassa moni muukin. Kouluttauduin sosiaalityöhön jne. Arvomaailmani, niinkuin monen muunkin, oli silloin suorituskeskeistä, ihmisten suoriuksiin pohjautuvaa, ihannoivaakin.
Seurustelu ulkoisesti hyvinmenestyvän kanssa, hurmaavan sentlemannin vanavedessä apinoi myös yhteiskuntamme halua ihannoida menestyviä, itseään ihannoivia ihmisiä.
Ongelmat alkoivat vasta lapsen ollessa tuloillaan, silloin ei psyko enää tuntenut tarvetta pitää naamiotaan. Vuosien vieriessä itsetuntoni ja kykyni tehdä havaintoja, ylipäätään toimia oli minimissään. Lisäksi juuri asiantuntijoiden kyvyttömyys tunnistaa uhrin asmassa olevan tarpeet, kyvyttömyys tunnistaa myös kohdatessaan psykopaatti pitkittivät asioita ja toisinaan syyllistivät uhreja tarpeettoman kauan. Tosin havainto tästä auttoi antamaan itselle anteeksi, kun viisaammatkin voi mennä psykon valheisiin mukaan. Lastensuojelu, sosiaalitoimi, oikeuslaitosten pyrokraattisuus ja manipuloitavuuskin ajoittain tuli kauhukseni valitettavan tutuksi aikoinaan. Omaa toimintatapaansa läheisriippuvuuden viitekehyksestä tarkasteltua pitemmän kaavan mukaan vei vuosikausia elämästä. Ja lasten kokemat traumat, kenenkäs syyksi ne menisivät?
Nyt kun psyko on kauas taakse jäänyttä elämää, eikä pelot kahlitse, kysynkin sinulta.
Miksi sinä tunnet tarvetta lyödä lyötyä? Mitkä naikkoset tänne kirjoittelee, tiedät varmaankin uhreja olevan kaikissa ikäluokissa, ryhmistä puhumattakaan. Tutkimukset paljastavat kyllä, että eniten psykoja on miehissä.
Jos et ole uhri ja et tunne asiaa, et ole vertaistuen tarvetta, mitä paljastat itsestäsi kirjoituksistasi? Miten toisten kyyneleet ja käsrsimykset vaikuttavat sinuun? Tiedätkö, että juuri kyvyttömyydestä myötätuntoon psykon tunnistaakin.
Onneksi asiaa tutkitaankin nykyään paljon, psykoja paljastuukin enemmän kun uhrit tuovat esiin kärsimyksiään kieltäytyessään syyllistymästä enempää. Onneksi juuri arjessa uhreja kuunnellaankin lisää, sillä jokainen täysipäinen haluaa olla kykenevä tunnistamaan psyko. Toisten kokemuksista kun voi oppia.
Minäkin olen ex-psykopaatin uhri. Siitä on yli 10 vuotta aikaa ja kaksi lasta.
Syyllistäminen miehen puolelta on ollut kovaa, vaikka on itse jättänyt lapset yksin minun hoidettavaksi.
Ei ihminen, joka on luottanut alussa psykopaattiin kaipaa tuon kaltaisia kirjoituksia. Siinä on itsetunto mennyt ihan tyystin. Sitä ei etukäteen voi tietää kuka ihan varmasti on psykopaatti ja, kun tietää on jo myöhäistä. Minä olen joutunut asian takia käymään terapiassa ja siellä on selvinnyt esim., että minulla on ollut jo psykopaatti äiti, johon tällä hetkellä ja tuskin koskaan enää on minkäänlaisia välejä. Äitini esim. on kertonut meidän yhteiselle tutulle, että aikoo tehdä minulle jotain..., suunitelma on kuulemma jo valmis?? Tarkoitan tällä sitä, että ihan oikeasti psykopaatin matkaan lähtenyt mies tai nainen voi olla jo itse uhri. Olen kasvanut psykopaatin lapsena, elikkä psykopaatti tuntui minusta ihan normaalilta ihmiseltä. Sekin oli aika vapauttavaa todeta. En ole katkera, enkä vihainen, mutta tuollaisten ajatusten heittäminenkin on mielestäni todella vastuuntunnotonta. Hänen täytyy itsensäkin olla ilmeisesti psykopaatti tai joku muu joka on ylipäätään naisiin pettynyt. Alkuperäisen kirjoituksen kirjoittaneelle sanoisin, ettei sitä koskaan tiedä, vaikka sinä itse kohtaisit maailman ihanimman naikkosen ja ajan päästä huomaat olevasi psykopaatin kynsissä. Luoja sinua siltä varjelkoot.
Olen avioliitossa ja yhdessä saman naisen kanssa vuodesta -83. Tuo suhde alkoi jonkun verran yli kakskymppisenä kun pääsin pitkältä vankilatuomiolta. Vankilan lääkäri sanoi minulle ; olet psykopaatti ja häiriintynyt. Sivilipuolella MT,n lääkäri sanoi; olet rakenteellinen sosiopaatti. Nyt kun tämä muotivillitys on tullut Amerikasta Suomeen olen lähes täydellinen narsistinen persoona, testien ja seurannan mukaan. Vaimon mukaan minä olen kaksjakonen, joko älyttömän mukava ja ihana unelma-aviomies tai hirviö joka on suuruudenhullu ja psykopaatti.
Vaikka noita testejä on tehty en ole koskaan ollut missään pidemmässä terapiassa. Rupattelen tarvittaessa jne. Ei ole minun syy jos naiset hullaantuu minuun. Ei ole minun syy jos ne salaa vaimolta soittaa taikka laittaa sähköpostia. Naisten oma vika, miksi tekevät noin?
Olen huomattavan mielyttävä henkilö, en kielläkään, mutta en ole tunteeton psykopaatti. Piste!
Huh huh, että piste, pitäisikö nyt oikein pelätä.
Varokaa naiset, vastuu on ihan kuulijassa. Siis kun joku sairas vokottelee, ja et heti ymmärrä keskustelun kuluessa olevasi sairaan psykon manipuloitavana, vastuu ja vika on silti sinussa.
Olet istunut vankilassa ja diagnoosit tehty, terapiahoidoista tiedät psykopaateilla olevan mitä? Jos aviopuolisona tunnet tarvetta olla tekemisissä muiden naisien kanssa, jotka sitten ottavat yhteyttä niin sekö on naisten vika? Mistä naiset tietäisivät soittaa salaa, kristallipallosta katsoen vai?
Saman logiikan mukaan, jos psyko ajaa päin punaisia liikennevaloissa ja jäät alle olet syyllinen-riippumatta liikennesäännöistä. Katsos kun psyko nyt vaan katsoi olevansa etuoikeutettu ajamaan tahtomallaan tavalla.
En todellakaan tahdo väitellä kanssasi, se on ajan hukkaa. Räksytä minkä räksytät, ei musta muutu valkoiseksi vaikka miten hoet.
Kaikille psykojen uhreille toivotan siunausta ja jaksamista. Kaikille psykopaateille toivon, että paljastuvat ja saavat avun, että saisivat kerrankin elää ihmisarvoista omaa elämää.
Miksi vastaat alatyyliin asiallisiin viesteihin?
Oma vika, miksi menit ottamaan tuommoisen miehen. Älä syyttele muita valinnoistasi.
Ymmärsit väärin, en halua syyllistää asiasta ketään vaan olen halunnut ymmärtää miksi olen toiminut niin kuin on tullut toimittua. Olin silloin vielä vähän päälle 20-vuotias elikkä ikääkään ei ollut kovin paljoa, eikä elämänkokemusta. Psykopaattikin voi olla omien elämän kokemustensa uhri?? Kenties?
Eikö ole niin, että me kaikki teemme virheitä? Eikö niistä pitäisi oppia? Kanssa ihmisetkin voisivat ottaa opikseen, ettei itselle kävisi samoin. Omasta puolestani sanon, että "kanssa sisareni", jotka ovat joutuneet psykopaatin uhreiksi ei kirjoita tänne saadakseen huomiota tai sääliä vaan puretakseen omia tunteitaan tai sitten niin kuin minä itse olen päässyt pahimman yli ja haluan auttaa näitä jotka eivät ole asiasta päässeet vielä puusta pitkälle. Se on pitkä tie toipua todellisen psykopaatin kynsistä päässeelle. He eivät todellakaan kaipaa sinunlaisien ihmisten moralisointia. Alkuperäisen viestin kirjoittajalle sanoisin, että olet todellakin psykopaatti. Psykopaatti ei koskaan ota vastuuta tapahtuneesta itselleen. Syyllistät ihmisiä jotka ovat halunneet luottaa sinuun, eikö se ole aika epäreilua, mutta sinun kanssasi onkin aivan turha kinata asiasta. Tunnen sinunlaisesi tyypit paremmin kuin haluaisinkaan. Eli sinun on turha jatkaa jankutusta ainakaan minun kanssani sillä keskustelu kanssasi päättyi nyt. Muiden kanssa on ollut ilo keskustella :). Kaikkea hyvää teidän päiväänne.
Olet paatunut psykopaatti. Ei ihmisiä oteta, heidän luottamuksensa ja rakkautensa ansaitaan. Eläimiä otetaan ja opitaan rakastamaan ajan kanssa. Eikös sulla ole mitään vastuuta psykopaattina miten käsittelet ihmisten tunteita???
Sinun pitäisi olla suvaitsevampi muita kohtaan, koska et itsekkään ole mitä ilmeisemmin osannut tehdä oikeita valintoja, kun kerran olet joutunut kiven sisään??????????
Juotunut kiven sisään. Tuossahan sulle mitä mainioin lyöntiase ihmiselon virheistä. Täydennän kuitenkin kirjoitustani etteä olen ollut 'kiven sisässä' monta kertaa, yli 8-vuotta. Mielyttävin ehkä Tukholman Långholmen ja saastaisin Nokka Helsingissä.
Lusiminen on mukavaa. Sörkka-Kakola-Riihimäki akseli.
kirjoituksillasi. Etkö todellakaan huomaa omaa osuuttasi?? Jos sinä olet lusinut olet tehnyt jotain mikä olisi pitänyt jättää tekemättä. Minä olen joskus rakastunut psykopaattiin ja sinä tuomitset minut siitä. Mitä eroa on tuomita minut siitä virheestä? Olethan sinäkin erehtynyt. Ei se ole mikään lyömä ase sinua vastaan. Se on vain elämää, että ihmiset tekevät virheitä, myös sinä.
Ollaan tehty virheitä ja niistä opittu. Ollaan sovussa, wai mitä?
Joka tapauksessa iloista ja parempaa kesää Sinulle!
Mitä sinä pelkkä keskinkertaisuus täällä teet? Et saa koskaan oikeaa puolisoa ja jos saat vähäksi aikaa se ei kestä, koska olet keskinkertaisuus, mitäänsanomaton nolla.
Olen ollut jo 8- vuotta naimisissa.... onnellisesti. Mies on sanonut, että veisi minut tänä päivänä uudelleen alttarille ellei olisi jo naimisissa kanssani :). Elikkä turha vaivautua, olen varattu :).
Parempi olla keskinkertaisuus kuin sinunlaisesi tunteeton 0 ;).
Mistä sinä voit täällä mutu-tuntumlla sanoa kenestäkään tunteeton? Sinulla näyttää toimivan splitti, eli jako kahtia hyviin ja pahoihin, mäntteihin ja mukaviin. Tyypillinen rajatiloissa ja se estää persoonallisuutesi kasvun.
Kyllä sinulta näkyy käyvän sujuvasti asioiden yksinkertaistaminen. Ja mielenterveysdiagnoosi "kykysi" on mitä suurimmassa määrin hukassa. Vai oikein tyypillistä?
Varotaan psykoja ja harjaannutaan tunnistamaan vaara, sitähän psykot on, käveleviä petoja.
Mielestäni haukkumasi viesti oli lyhyt ja ytimekäs, kiitos kirjoittajalle.
Taistelet tuulimyllyjä vastaan lapsi.
Kun olet mikä olet älä tule tänne valittamaan.
Ei tuommoinen viisas ota vastaan sinun sovinnon kättä. Kuka onkaan psykopaatti?
Kovin on mustavalkoinen ajatusoiiri noilla saalistavilla yksinhuoltajilla. Illan huumaa ja kalliiksi valtiolle, katsos kun lapsen tekotapa on niin mukava. Todella mukava himokkaalle naisraukalle.
...mustavalkoinen ajatuspiiri...
Yleensä se menee noin kuten kerroit. Kuitenkaan ei syyllistäminen auta koska tehdyille virheille ei voi enää mitään.
Luulempa että todelliset psykopaatin orjat eivät edes tänne kirjoita, vaan tänne kirjoittaa huomionhakuiset naiset joille ei tavallinen riitä.
Psykopaatin ihanne kumppani on psykopaatti, koska sillon he voivat elää sovussa ihan normaalia elämää missä kumpikaan ei alistu toisen tahtoon, mutta kokoajan koitetaan mielistellä ja kumarrella. :)
mäki tahtoisin rinnalle jonkun kaltaiseni....liskon
Alussa meillä meni jo sukset ristiin. Tehtiin irtiottoja puolin ja toisin.
Arjen siperia opetti; tuittupäiden suhteet ajavat muita herkemmin kiville.
Opittiin iän myötä välttämään pahimmat karikot, hyväksymään toistemme viat.
Nythän tuo selvenikin - psykopaaatit täydentää toisiaan. Hyvä tiede!
Totta joka sana mitä alottaja kirjottaa. Joillaki naisilla on omasta mielestä yliluonnolliset kyvyt parantaa parantumaton. Oma vika ja se siitä!
Olisipa kaikki asiat noin yksinkertaisia. Katso ympärillesi, lue kirjoja. Elämä ei ole noin yksinkertaista. Elämän katsomuksesi on kovin musta valkoista!
Alkoholismin voi jopa huomata, mutta psykopaatti ei paljasta omaa luonnettaan pitkään aikaan, kaikki menee "normaalin" pikkiin. Katuu ja osaa puhua itsensä hullunkurisista tilanteista pois.
Itse jo valmistuneena ja jonkin verran elämänkokemusta omanneena löysin psykopaatin. Seurustelimme kaksi vuotta, olimme kihloissa vuoden ja sitten naimisiin. Olisiko pitänyt huomata jo kihloissaolon aikana, kun hän sanoi, että minun pitäisi vähentää matkapäiviä töissä, että hän on psykopaatti. Minä nyt ajattelin, että se on sitä yhteisen elämän kaipuuta. Entä kun hän ilmoitti, että lapsen syntyessä, minä hoidan koko kolme vuotta kotona lastani. Olin aivan samaa mieltä. Kun tämä onnellinen perhetapahtuma tuli, olin täysin loukussa. Vain psykopaatin kanssa eläneet tietävät, mitä se on.
En todella ajatellut parantavani luonnevikaista, en todella tunnistanut, eikä tunnistaneet myöskään ammattilaiset. Voin sanoa, että exäni on melkoisen suuren yrityksen pomo, hauska seuramies, ei koskaan örveltänyt eikä käyttäytynyt väkivaltaisesti, erittäin karismaattinen. Tuskin kukaan käsittää minkälaista oli kotona, järjetöntä alistamista ja mustasukkaisuutta, ihan pienenä esimerkkinä, kännykkä tarkistettiin heti kotiin tultua, lankapuhelin irtisanottiin, että en pysty soittamaan, kolmevuotiaan piti itse kuoria perunat, että tulee "mies".
Olin ollut töissä 8 kuukautta, kun hän ilmoitti että, hän pystyy elättämään perheensä ja minun pitää irtisanoutua. Siihen asti olin vetkutellut kaikista tärkeistäkin toisella paikkakunnalla olevista kokouksista ja onneksi työnantajani oli ymmärtäväinen. Uskalsin vikistä, että haluan käydä töissä ja sitten tuli se niitti, hän otti hartioista kiinni ja ravisteli ja ilmoitti, että minä teen kuten hän haluaa, minulla ei ole vaihtoehtoa. En tiedä mistä sain voimat soittaa aamulla vanhemmilleni ja kertoa koko tarinan. Sen verran ymmärtäväisiä olivat, että pakettiauto ja apuväkeä oli paikalla parissa tunnissa. Niin keräsin lapseni ja omia vaatteita ja tavaroita ja lähdin. Nyt vasta neljän vuoden jälkeen ja muutaman käräjilläkäynnin ohella, olen saavuttanut tietyn tasapainon elämässäni.
Mieheni seuraava avovaimo on jo häippässyt 1v pojan kanssa. Toivottavasti paraneminen ei kestä yhtä kauan kuin minulla.
Eli en todella lähtenyt parantamaan sairautta vaan luulin saavani rinnalle elämän ilot ja surut jakavan kumppanin.
Otsikko kertoo kaiken.
Niin tavattoman yksinkertaistettua ettei kerro mitään koko ongelmatiikasta.
Narsistiselle häiriölle on ominaista tunnekylmyys muita kuin itseään kohtaan ja kyky esittää mukavaa ja rakastavaa.
Miten ihmeessä älykkäästi taiteellisen näyteelijän tulkinnasta voi huomata että se on teatteria ?
Narsisti voi kaiketi vedättää rooliaan niin pitkään kuin on laskelmoinut sitä tarvitsevansa.
Jos aikomus on päästä vaikka naimisiin ja saada itselleen siitä hyötyä, kait narisisti sit esiintyy rakastettavana ja ihanana kumppanina niin kauan, että toinen suostuu tai peräti itse rakastuu ja ehdottaa yhteistä elämää ja haaveilee kodista, lapsista yms. luonnollisesta.
Toki sinisilmäisimmät ovat otollimipia uhreja, ehkä hiukan yksinkertaiset jotka eivät pysy oveluuden kärryillä. Tai sit sellaiset, joilla on hanlauuksia hahmottaa kokonaisuuksia yms.
Ei se nyt niin simppeliä ole, että vain jotkut rajatilaihmiset, huom. psykopaatti voi olla myös nainen ! Että uhrit ovat vain tietyntyyppisiä.
Voiko oikeastaan kukaan suojautua jos narisisti lähestyy näytellen hyvää ja mukavaa ? Ajan kanssahan se vasta selville tulee kun näytelmä päättyy ja naamio riisutaan.
Kun entinen hirveä psykopaatti on poistunut sitä itketään aikansa. Kohta kuitenkin otetaan uusi täysin samalainen tilalle.
Mitä tästä opimme?
Opimme, että se on surullista ja että asianomainen on uhri joka toistaa käytöstään jollei saa apua.
Terveen itsetunnon omaava palstan lukija tuntee uhria kohtaan myötätuntoa eikä halua syyllistää häntä hänen ongelmastaan. Eikä myöskään millään muullakaan tavalla halua omalla käytöksellään ja sanomisellaan lisätä asianomaisen taakkaa.
Sinulla ei ole tervettä itsetuntoa. Uhreja täytyy sääliä mutta sinun mukaan *psykopaatit* tappaa tai muuten eliminoida.
Etkö ressukka tiedä että psykopatiasta voi parantua?
Tuntea myötätuntoa ei ole sama kuin sääliä. En puhunut psykopaateista mitään, tuo äskeinen kommenttini oli ensimmäinen tässä keskustelussa. En myöskään ollut puhunut itsestänikään vielä mitään.
Teit liian nopean johtopäätöksen. Et voi tuntea minua etkä olla minusta mitään mieltä.
"Et voi tuntea minua etkä olla minusta mitään mieltä."
En tunnekaan mutta kuinka estät olemasta sinusta jotain mieltä?
Suomessa on ajattelunvapaus, tiesitsä sen?
Sun ajatuksesi minusta ovat siinä tapauksessa vain mielikuvitustasi, oman elämäsi heijastusta tai pahimmillaan harhoja.
Ajatuksesi eivät voi liittyä minuun mitenkään, koska en ole puhunut omista mielipiteistäni tai mistään omista arvoistani. Ja ulkonäköänikään et voi nähdä.
Voit olla siis minusta mitä mieltä itse haluat, ne ovat vain sinun ajatuksiasi. Minä keskustelen keskustelunaiheesta ja tässä tapauksessa henkilöstä joka tuntee itsensä psykopaatin uhriksi. Siis kertaan vielä, ei ole kysymys minusta laisinkaan.
sinä olet sinä ja jospa oletkin itse psykopaatti? Mitäs sä uhreistä älyät muka? hö, et mitään.
Ymmärrän vain senverran kun kohdassa, surullista, mainitsin. Uhrin taakkaa ei normaalin itsetunnon omaava palstan lukija halua lisätä eikä hän myöskään uhria syyllistä.
Eikai se nyt sentään yhteiskunnan vika ole. Usein psykopaattiin rakastuu uus-avuton joka elää muutenkin jo yhteiskunnan tuilla, haluamattakaan tehdä töitä. Aina kun edellinen lapsi alkaa olla kolme vuotta kiireesti kapakkaan hommaamaan itsensä paksuksi, että uudet tuet alkavat pyöriä. Kun aika tulee pitkäksi kirjoitus vaan tänne.
On joukossa tietenkin toisenkinlaisia mutta usein juuri he kärsivät haavat nahoissaan nurkumatta.
Mutta minkävuoksi heidän ongelmansa sinua vaivaavat. Kuka on sinua satuttanut ja miten, kun noin paljon vieläkin sattuu?
Eikö tämä ole palsta jonne saa kommentoida. Älä siis kysele asiattomia.
Älä hermostu, en tarkoita sinulle mitään pahaa. Ole rauhassa.
miksi hermostuisin vaikka minua tarkottaisitkin? mitä merkitystä sinun ajatuksilla on minulle?
ei siitä voi muita syyttää. edes idiopaattia.