Mitä elämällä teen

Tai muuten yhteiskunta tekee sen.

Et kai halua ihan hyödytön olla? Kyllä työvoimatoimistossa neuvotaan sinua tosi hyvin, mutta tämä palvelu vaatii myös omaa aktiivisuutta.

Mulla vaan on asiat vielä huonommin, mutta tuo toivottomuus on siis tuttua. Olen ollut neljä vuotta kotona. Olen lääkeriippuvainen ja tuo riippuvuus aiheutti aikonaan sen, että kouluni jäi kesken, kun aloitin vierotuksen. Mulla ei siis ole edes ammattia ja se ala mitä opiskelin, ei kiinnosta yhtään. Vihaan koko alaa. Olin keittiö puolella amitsussa ja nyt en halua enää edes laittaa kotona ruokaa, vaikka ennen rakastin ruuan laittoa. Taistelen edelleen tämän lääkeriippuvuuden kanssa ja olen raskaana. Neljä vuotta kotona on saanut mut haluamaan töihin, mutta lapsi suntyy tuossa lokakuun lopulla ja työttömyys vaihtuu siis kotiäitiyteen.

Onhan siinä se muutos, että lapsesta tulee uusi "työni", mutta nämä samat neljä seinää ympärilläni pysyvät siis vielä kauan ennenkö voin taas edes ajatella mitään työtä. Ja sitten kun se ammatti puuttuu, niin tilanteeni on rahallisesti täysin toivoton. Kävin vuosi sitten ammatin valita psykologilla erinäisissä testeissä ja se oli hyvin avartava kokemus. Sain vihdoin varmuuden siitä mitä mun kannattais työkseni tehdä. Tiesin kyllä, että kaupallinen ala on mun juttu, mutta se koulu kun on pelkkää teoriaa, niin käytännön ihmisenä olen aikoinaan lopettanut myös sen koulun.

Mutta siis psykologin tulokset olivat joko sosiaali ala tai kaupallinen. Ja paikkansa se piti siis. Nyt vaan pitää odottaa, että lapsi syntyy ja kasvaa sen verran, että pystyn lähtemään opiskelemaan ja luultavimmin ainoa vaihtoehto on oppisopimus, jotta rahat riittää, mutta siis mulla on kaikesta toivottomuudesta huolimatta sittenkin vielä tulevaisuus! Joten kannattaa ehkä kokeilla tota ammatin valinta psykologia työkkäristä ja katsoo, mitä testit kertoo ja koska sulla on jo yksi koulutus, niin jos oikein hyvä säkä käy, niin saatat löytää itsellesi sopivan ammatin, mihin ei tarvita enää mitään vuotta pidempää tutkintoa, tuon nykyisen lisäksi. Tai vällttämättä et edes joudu opiskelemaan. Mistäs sitä koskaan tietää.

Mutta siis, näille psykologeille saattaa olla jopa vuoden jonot, joten kannattaa tarttua heti toimeen ja mennä kysymään aikaa, että sen ajan saa mahdollisimman nopeasti ja nyt kun on kesä, niin jonot ei oo niin pitkät, kun sitten koulu aikoina, kun yläaste ikäiset täyttävät nuo jonot, kun heidän täytyy päättää, mille alalle hakea koulun jälkeen.

Ja mitä niihin testeihin tulee, niin ne ovat paljon kattavammat, kuin nuo netissä olevat, joten niistä saa paljon suuremman avun, että ei kannata tyytyä vaan näihin kotitekoisiin testeihin. Ja hauskaa se testaus on. Siinä saa tietää niin paljon itsestään, että tekisi melkein mieli mennä uudestaan. Suosittelen siis sitä kaikille jotka ovat kiinnostuneita löytämää itsestään uusia taitoja ja vahvuuksia. He löytävät jopa ne piilevät kyvyt mistä ite ei välttämättä edes tiedä. Multa esimerkiks paljastu keskitasoa parempi oppimis- ja havainnointi kyky ja muisti ja peruskoulun päättö todistuksen kokonais keskiarvo on 6.3. Kyse on siis ollut aina vaan kiinnostksen puutteesta ja laiskuudesta ja minä kun luulin olevani vaan niin tyhmä, etten opi näitä koulu juttuja. Eli siis mitä sitä ite yksikseen pohtimaan tuota loppuelämän työ puolta, antaa ammattilaisen selvittää se! Se nostaa kummasti itsetuntoakin, kun kuulee, ettei ole ainakaan toivoton tapaus.

Hyvää kesää teille kaikille!

Oletko miettinyt, että tuolla insinöörin koulutuksella voi tehdä niin monenlaisia hommia, ei välttämättä tarvitse edes liittyä juuri siihen opiskelemaasi alaan. Enempää asiasta tietämättä suositteisin kuitenkin hyödyntymään tuota koulutusta. Vaikka kehitys menee eteeenpäin ja nippelitiedot unohtuvat, niin ei tuo koulutus silti turha ole. Jossain työpaikoissa tarvitsee vaan tietyn tason peruskoulutuksen ja loppu on sitten enemmän kiinni henkilökohtaisista ominaisuukista. Rohkeasti vaan hakemaan mielenkiintoisiin työpaikkoihin.