Olen todella katkera eksälleni, joka hakkasi, sai lapset itselleen ja maksan kalliisti elatusmaksuja jotka menee hänen hyvinvointiinsa.
Siksi haluaisin tehdä ehdotuksen, että kaikki, jotka elatusmaksuja saavat, esittäisivät sossuun kuitin aina vuoden lopussa jossa ilmenee,että toisen vanhemman varat on käytetty lapsiin eikä esim talon lainan lyhennyksiin!
Silloin voisi myös elatusvelvollinen saada varmuuden rahoistaan,että menevät oikeaan kohteeseen eli LAPSIIN
Siksi haluaisin tehdä ehdotuksen, että kaikki, jotka elatusmaksuja saavat, esittäisivät sossuun kuitin aina vuoden lopussa jossa ilmenee,että toisen vanhemman varat on käytetty lapsiin eikä esim talon lainan lyhennyksiin!
Silloin voisi myös elatusvelvollinen saada varmuuden rahoistaan,että menevät oikeaan kohteeseen eli LAPSIIN
Vastaukset 65
Vanhimmat
Eivätkös ne yhteiset lapsenne asu siellä asunnossa äitinsä kanssa?
Ilmiselvä epäkohta elatusmaksujärjestelmässä on se, että maksaja ei millään tavalla voi vaikuttaa siihen, mihin rahat käytetään. Ehdotuksesi on erinomainen ja saa varmaan kannatusta, jos vain jotenkin moisen aloitteen saisi käytännössä toteutettua. Olisikohan kansalaisadressista apua? Olen melkosen varma, että siihen saisi pitkääkin pitemmän nimilistan mukaan, sillä tavalla tai toisella petettyjä elatusvelvollisia riittää tässä maassa.
Jostain syystä elatusasioissa ei ole juurikaan kohtuutta, oikeudenmukaisuutta ja järkevää pohjaa, vaikka muuten elämme varsin pitkälle sivistyneessä oikeusvaltiossa. Esimerkiksi itse olen siinä jamassa, että en voi joka kerta, kun tapaamisoikeus antaisi myöten, tavata lapsiani siitä syystä, että EI OLE VARAA OSTAA RUOKAA HEILLE! Sosvirkailijan mukaan on kuulema lasten etu, että maksan mahdollisimman paljon. Näistä tuloista ei paljon makseta ja sossu maksaa loput, jotta "lakiosuus" tulee täyteen. Sossun etuhan se, että heidän osuutensa jää mahdollisimman pieneksi... LAPSISTA PASKAN VÄLIÄ.
Näin toimii suomalainen järjestelmä. :-(
Kaikki yh.n tulot menevät
Lainan lyhennys talosta... vuokra jos asuu vuokralla.. ruokalaskustakin suurin osa on lasten syömisiä.. sähköä tarvitaan.. lapsille vaatteita.. puhelin helpotta arkea paljon.
vakuutusturva on oltava vahinkojen varalta.
Televisiolupamaksu lasten harrastus välineistä kertyvät menot..(pyörä kolmelle luistimet kolmelle sukset kolmelle..käytettynä tosin )ja kaikki muut menot.... niin ja matkat kuukausittain isän luo... (isi ei tapaa lapsiaan jos minä en maksa matkoja.)
ei yh voi rahaa (edes "omaansa") itseensä käytää kuin tosi harvoin jos silloinkaan
Minusta ainakin olis ihan hassua jos exä alkas holhota meitä vaatimalla nähdäkseen mihin me rahat kulutamme.
Lopettakaa tuollaine katkera höpötys ja keskittykää oleellisimpiin asioihin. kuten lapsiinne ja lastenne hyvinvointiin.
Erosta huolimatta he ovat teidän lapsianne.
Useimmissa tapauksissa rahat menee siihen, mihin pitääkin. Vaan kun ei mene aina. Lue uudestaan tuon aloittajan kirjoitus ja vastaukseni siihen. Eikö riitä kapasiteettisi ymmärtämiseen, vai mistä vetäsit tuon kaikenratkaisevan neuvon: "Lopettakaa tuollaine katkera höpötys ja keskittykää oleellisimpiin asioihin. kuten lapsiinne ja lastenne hyvinvointiin.
Erosta huolimatta he ovat teidän lapsianne."
Tässä on nyt kyse tasan tarkkaan siitä, että me perätään oikeuksiamme valvoa sitä, että ne elatusrahat menee LAPSILLE. Onko se lasten hyvinvointia, että sossu kuppaa maksajan niin kuittiin, ettei ole edes varaa tavata lapsiaan? Millä oikeudella sinun mielestäsi maksajan joka lantti pitää kuitein todistaa sossulle, mutta maksun saajalla ei ole mitään velvoitetta näyttää sitä, mihin rahat menivät? Miten on selitettävissä, että exällä on varaa lomareissuihin (lähetti vastikään hienoja valokuvia merenrantahiekoilta) samalla, kun minä puren näkkileipää ilman voita ja ainoa lomareissu, johon on varaa, rajoittuu kunnan yleisellä uimarannalla käyntiin? Kyllähän sinulla luetteloa riittää, mihin rahaa tarvitaan, mutta oletko sitten sitä mieltä, että elatusvelvollisilla ei ole oikeutta normaaliin elämiseen ja asumiseen? On ne asumiskulut meilläkin. Pitäskö muuttaa veneen alle tai johonkin kodittomien asuntolaan, että olis varaa maksaa lasten tapaamisesta tulevat kulut?
Sinä kun näytät niin hyvin tietävän, minkä verran eläminen maksaa, vastaapas vielä tähän:
Miten on mahdollista, että sossun mielestä ex yksin tenavat nyt tarvitsevat miltei kaksinkertaisen määrän rahaa siihen verrattuna, millä me elettiin helposti nelihenkinen perhe?
on vikaa, jos elatusmaksut määrätään prosenttiosuutena elatusvelvollisen tuloista. Oikeampi lähtökohta olisi laskea molempien huoltajien kaikki tulot yhteen ja jakaa tämä pääluvun mukaan. Vanhempien osuus tuossa tulisi olla hieman lasten osuutta suurmpi. Näin voitaisiin päästä oikeudenmukaiseen lopputulokseen.
Äideillä on äitien näkökulma ja yksinhuoltajilla yksinhuoltajien. Eronneiden osapuolten välisiä keskusteluja leimaa yleensä asenteellisuus, tässä tapauksessa sinua, hyvä ystävä!
Mielestäni esitetty todistevaatimus on ihan kohtuullinen. Kyllä se tasa-arvo tarkoittaa sitä että jos haluaa saada on pakko antaa. Eli erimielisyydet osapuolten välillä vähenisivät ja elatusmaksutkin olis ehkä helpompi maksaa kun maksaja tietäs niiden merkityksen lapsen elämässä.Mietipä asiaa, kyllä isilläkin on oikeuksia, vaikka olisivat avioliitossa epäonnistuneet. Ethän vaan itse ole katkera...?
Siispä... ymmärsin kyllä mistä on kyse.
Koitan vain miettiä mihin minun pitäs se elatusmaksu siten kuluttaa. Saanko maksaa sillä vuokran? saanko ostaa sillä ruokaa?
vai täytyykö minun tallettaa se tilille että saisin sitten näyttää exälle etten ole koskenut sentiinkään ettei vaan lipsahda raha minun suuhuni.. tai huvitukseen?.
Miksi minun joka koita tulla toimeen lasteni kanssa pitäisi alkaa todistella ihmiselle joka on perheestämme lähtenyt yhtään mitään.. Minun energiani ei kyllä siihen riitä. ja tuskin kovin monen yksinhuoltajan niin äidin kuin isän.
Elatus maksu on nähdäkseni tarkoitettu lasten elatuksesta aiheutuviin kustannuksiin. eli ruokaan vaatteisiin vuokraan ym kuluihin joita perheessä on.
ei sitä erikseen tarvi todistella että ne niihin myös menevät.
Kaikki rahat jotka tililleni tulevat.. myös menevät meidän perheemme hyvinvointiin. ja sitä en tosiaankaan tunne tarpeelliseksi todistella
Tottakai elatusvelvollisenkin on elettävä enhän nyt sitä sanokaan ettei pitäs. mutta en vain ymmärrä miten se todisteiden näyttäminen siihen apua toisi?
voisi käydä niin että maksu kasvais jos alettas todelliset kulut katselemaan.
Mutta kun se määräytyy normien mukaan se elatusmaksu.... ja se summa laitetaan puoliksi...
toinen läsnäolevalle vanhemmalle toinen poissaolevalle.
Niin voidaanhan muuttaa järjestelmää niin että.
joka kuukausi katsotaan kuittien perusteella mitä lapsi on kuluttanut ja se summa laitetaan puoliksi.... luulempa että moni elatusvelvollinen alkas kaivata säänöllistä maksua....
Joka vuosi kun lapset on pieniä on pakko ostaa uuden vaatteet.. ja niinä kuukausina lasten kulut voi kohota moneen sataan euroon ja kun se kerrotaan vielä kolmella.. siinä sitä olis isällä maksamista.. ei riittäs kuukausi palkka siihen.
Kysymykseesi.. miten yh voi matkustaa ulkomaille..
en tiedä vastausta minä en ole koskaan sinne päässyt enkä kaipaakaan..Ehkä hän säästää ja kituuttaa vieläkin tiukimmilla. tai on saanut lottovoiton...
ja tiedän mitä minun perheeni elättäminen maksaa
muiden asiat ei mulle kuulukaan.
Mutta vastaatko siihen mihin sinä tahtoisit oman exäsi elatusmaksusi kuluttavan.. millä lailla lasten hyväksi?
ei kuulu hyveisiini.
Mietin vain tätä keskustelua ihmetellen mihin kaikkeen meidät yh.t alistetaan vielä ennen kuin lapset muuttavat kotoaan.
Kuten tuossa aikasemmin vastasin persaukiselle... että
mikäli todelliset kulut lapsista laitettaisiin puoleksi vaikka kuukausittain... se summa olis tosi paljon isompi monena kuukautena vuodesta. pienemmäksi sitä ei saa koskaan.
Esimerkiksi meidän perheen lapset syövät jo pelkkänä ruokana oman osansa isän maksamasta elatusmaksusta.. ja meillä syödään paljon vaatimattomammin kuin monessa perheessä.
Poikani ruokintaan se summa ei riitä alkuunkaan.
(14v)
Että tottahan minä voin kuitteja esittää.. mutta siinä tilantessa vaadin kyllä isomman elatusmaksunkin kattamaan todellisia kuluja lapsista.
Niin, et varmaankaan halua todistella yhtään mitään. Ymmärrän oikein hyvin. Sinulle riittää, että ukko maksaa ja se siitä. Näin se toimii meilläkin. Etävanhempana pidän oikeutenani saada tietoa siitä, mitä lapsille kuuluu ja niin edelleen. Ei tipu eikä lirise minkäänlaista tiedonmurusta muuten kuin jumalattomalla tinkaamisella. Saisi edes jotain käsitystä siitä, mitä minun lasteni kanssa huushollataan, kun voisi kuiteista arvioida tapahtumia. Toistan aiemmin esittämäni kysymyksen: millä oikeudella minut määrätään esittämään kuitit rahoistani, mutta toinen vanhempi ei ole siihen velvollinen? Millä oikeudella yksipuolisella erohakemuksella perheen hajottanut saa täyden yhteiskunnan tuen toimiinsa ja jäljelle jätetty on oikeutettu vain maksamaan ja tekemään tiliä tekemisistään?
Tietenkin todisteet rahankäytöstä selkeyttäisivät tilannetta. Ei luulisi sinunkaan olevan mahdoton ymmärtää, että elatusmaksu on tarkoitettu LAPSILLE. Esimerkiksi vuokra ei kuulu siihen kategoriaan. Etkö muka asuisi missään, jos sinulla ei olisi tenavia?! Miten voit edes kuvitella, että ketään exää kiinnostaa maksaa lanttiakaan toisen syömisistä saatika huvituksista? Kyllä se olisi parasta vaan itse kustantaa omat huvinsa ja käyttää elatusmaksut LAPSIIN. Ajatuksesi erillisestä tilistä on oikein hyvä.
Onko sinulla mitään käsitystä kohtuullisuudesta? Summa puoliksi? Nykyinen maksujärjestelmä perustuu paljolti juuri tuohon "summa puoliksi" -ajatteluun. Onko mielestäsi oikeudenmukaista, että normaalein tuloin vakituisessa työssä oleva maksaa oletetusta lasten tarvitsemasta määrästä saman kuin pätkätöitä tekevä satunnaisia tuloja hankkiva? Viittaat, että kuitteja vastaan jaettu maksuosuus saisi etävanhemman kaipaamaan säännöllistä maksuerää reaalikulujen sijaan. Epäilemättä näin on, jos lasten huoltajalla ei ole mitään holttia rahan käsittelyssä. Tässä tullaan jälleen siihen, että kuitein_voi_osoittaa, kustantaako elatusvelvollinen hulvatonta elämää, vaiko normaalia arkea.
Vastaan kysymykseesi:
Haluaisin, että ex kalliiden ja ravintoarvoltaan mitättömien valmisruokien sijaan ostaisi kunnollisia ja samalla edullisia ruokatarvikkeita. Lapset ovat aina ihan onnesta hykkyrällään, kun saavat minun luonani käydessään oikeaa kotiruokaa. Tiedän, että ex osaa laittaa jokseenkin kelvollista evästä, mutta kun ei patalaiska viitti.
Haluaisin, että ex typerien muotikotkotusten sijaan ostaisi lapsille käytännöllisiä ja laadukkaita vaatteita. Minua ei hölmöilyn rahoittaminen juuri kiinnosta ja minkälaisia ihmisiä lapsistakin tulee, jos pikku koululaisina jo aletaan palvoa rahaa ja muotioikkuja.
Haluaisin, että ex veisi lapsia urheilu-, tai muihin harrasteisiin sen sijaan, että lykkää kakskymppisen kouraan.
Haluaisin paljon muutakin, mutta minulla ei ole oikeutta eikä varaa haluta oikeastaan yhtään mitään.
Sitten vielä eräs arvo, jota ei voi mitata rahalla: oikeuslaitoksen päätöksellä minulta on kiistetty oikeus elää lasteni kanssa yhteisessä kodissa arjen ja juhlan ilot ja murheet jakaen. Voisi kysyä, miksi minun ylipäätään tarvitsee maksaa yhtään mitään, kun ei ole mitään oikeuksiakaan?
Kohtuullinen ja oikeudenmukainen tapa jakaa lapsista aiheutuvat kustannukset, on jakaa reaalikustannukset lasten kanssa vietetyn ajan suhteessa.
Ensiksikin... minun lasteni isä saa tietoja lapsistaan aika usein. Kerron hänelle mitä kullekin kuuluu.. ja miten heillä menee.
pari kertaa kuussa kirjoitettu parin sivun maili kait ajaa sen asian. (meillä lasteni isä lähti perheestä... minä en tahtonut eroa)
Ehkä sinun exäsi syöttää lapsille eineksiä ja valmisruokaa .. siihen ei monikaan yh pysty.(paitsi joskus pakosta)
Tottahan yksinkin asuisin jossain...
Vuokra on isompi kun asun lasten kanssa. yksin voisin vuokrata vaikka yksiön... nyt maksan vuokraa isommasta asunnosta.. eli enenmän.Mutta onneksi tuo tukijärjestelmä on aika hyvä joten vuorka summa pysyy kohtuudessa tuloihini nähden.
Se oikeus.. mitä peräät on ihan laillisesti hankittu juttu.... lapsella on oikeus elatukseen... siis MOLEMMILTA vanhemmiltaan.
Ja se puoliso joka asuu erillään maksaa siitä elatuksesta rahalla.. osallistuu lastensa huoltamiseen sillä lailla. Ja siihen päästäkseen.. oikeuden tai lastenvalvojan on nähtävä sen puolison tulot joka asuu erillään.
Läsnäoleva vanhempihan huolehtii lapsista läsnäolollaan ja omalla puoliskollaan siitä elatukesta. Siksi läsnäolevan vanhemman ei kuulu todistella yhtään mitään.
Muuten jos sinä luulet että lasten kanssa asuminen on helpompaa kuin yksin.. voisit ehdottaa exällesi että hän antaisi lapset sinulle vaikka kuukaudeksi... tai kahdeksi... luulempa että arvostat enenmän sitten exäsi työtä.
minä ehdotin tuota lasteni isälle joku aika sitten.. hän ei tahtonutkaan enää niitä suuren suuria rahavirtoja itselleen.. siihen loppui napinat rahasta yms... kun piti lapsia viikon luonaan... (minä olin maksanut lasten ruuat siltä ajalta)
Oletko sitä mieltä tosiaan ettei exälläsi ole oikeutta omaan elämään lainkaan. ei huvituksiin?
ei muuhun kuin lasten kanssa olemiseen.?
hän on ihminen ja ansaitsee omat vapaansa yksinhuoltajuudesta huolimatta.
eikä kaikki rahat mitä hän saa tule sinulta... et siis voi vaatia häntä esittämään todisteita menoistaankaan.. muuta kuin ehkä elatusmaksu osuudesta. jos siitäkään.. kun hän vain huolehtii lasten tarpeet.(jos epäilet ota yhteyttä paikkakuntasi lastenvalvojaan.. hän tarkistaa sen sitten)
Meillä elatusmaksut menee perustarpeisiin.
mihinkään hyvituksiin ei ole paljon mahdollisuutta.
Tämä netti on meillä se ainoa asia joka on "turha" mutta sekin on tarpeellinen monen asian vuoksi.. lasten koulun...esim ja oman opiskeluni
Voi kuinka toivonkaan että pääsisit tuosta katkeruudestasi ja huomaisit elämän ihanat pienen asiat.. lapset muuten vaistovat kaikki tuollaiset katkeruudet välilläne ja se tekee heidän sielulleen tosi pahaa jälkeä
Minä en jaksa enää käydä tätä keskustelua näin julkisesti.. joten jos tahdot vaihtaa ajatuksia aiheesta laita mailiosoitteesi niin jatketaan juttua yksityisesti. Toivon vain ettet yleistä exäsi käytöstä kaikkin yh äiteihin. meitä on tosi moneen junaan..
Kaikkea hyvää sinulle kaikesta huolimatta
jaksa olla isä lapsillesi koska he tarvitsevat sinua.
Virallinen käytäntö on laskea kummankin vanhemmat tulot vähennettyinä pakollisilla menoilla (asuminen, muut elatusmaksut, työmatkakulut). Saadaan vaikka summat vanhemmalla A 650 euroa ja B 850 euroa.
Laskennallisesti lapsi kuluttaa 400 euroa kuussa, josta yhteiskunta maksaa lapsilisää 90 euroa. Vanhempien maksettavaksi jää 310 euroa kuussa. Tämä summa jaetaan vanhempien tulojen suhteessa, ja näin muodostuu elatusmaksu.
Eli tuolloin A maksaa 43.4 % B 56.6% jäävästä 310 eurosta.
Kaikki sosiaalitoimistot eivät näin muista tai osaa laskea, mutta siitä voi kyllä huomauttaa.
muistelinkin en vain muistanut summia ja prosentteja.
Meillä lasten valvojoa laski lasteni isän elatusmaksun vähemtämällä tuloista sen normi summan joka oli hänen osuutensa kuukausittaisesta elämisestä.. eli just asumisesta ruuasta ja muista pakollisista jutuista. Ja sitten siitä jäljelle jääneestä osuudesta laskettiin se elatusmaksu.
Minä olin silloin työttömänä peruspäivärahalla.
no ei tilannet tänäänkään ole paljon muuttunut. Yhdistelmä tuki työ(6h päivssä) ei paljon enempää ole.
Mutta periaatteenahan on että lasten elatus on kahden kauppa ja kummankin pitäs se mukisematta hoitaa joko tavalla tai toisella. Siksi minua kummastuttaakin tuo vaatimus yh.n elämän penkomisesta koska eihän erossa asuvalta puolisoltakaan kysellä mihin hän loput rahansa käyttää.
Minähän voisin siis nyt huomatkaa voisin...
törsätä lasten elatuksen yli menevät suuret rahani vaikka itseeni...huvituksiinkin.
Minun exä maksaa muuten kolmesta lapsesta yhteensä elatusmaksua vajaa 330 euroa..
Kuulostaako summa pahalta?
Lapset ovat pahassa kulutus iässä kaikki kolme.
En ole koko aikana väittänyt, etteikö elatusmaksuja pidä hoitaa, ovathan lapset minunkin kontollani,tietty. Haluaisin vain tietää, menevätkö rahat OIKEASTI lapsiin, kun eivät mene! Olin myös itse tuen saajana lasten kanssa, ennenkuin tilanteeni muuttui, ja niillä tukimuodoilla mitä äiti lastensa kanssa saa, elää oikein mukavasti,tosin, ilman autoa, tehden itse kotiruokaa ja halpoja harrasteita miettien. Vaatteet käytettyinä/tarjouksissa juosten, yms.
Kun maksaa palkastaan elatusmaksuja on mielestäni oikeus rahoistaan myöskin saatava kuitti, mihin kaikki menee. Haluan niiden menevän lapsiin, nyt ne eivät mene.
Elatusvelvollisten asema on todella surkea, oli se sitten äiti tai isä, joka maksaa. Maksun saajan on helppo kiristää ja yhteiskunta tukee vain sitä, mutta silmät siltä suljetaan.
Ja koska olen nähnyt nyt kumpaakin puolta voin sanoa, että kiittäkää luojaa jos eksänne on yhteistyöhaluinen.Minun eksäni haluaa vieläkin vain kostaa ja keksiä kiusaa, lapsilla.
on mielestäni ihan sama missä järjestyksessä perheen elätyksen tekee..
voidaanko me alkaa tosiaan laskemaan että tuo euro on nyt exältä tullut ja sillä pitää nyt hankkia lapsille tuo peruna.ja muistaa etten missään tapauksessa itse sitä perunaa syö.. kun se on lasten peruna.. (tiedän olen nyt pilkunn...sia.)enkö enää saa laittaa ruokaa kaikille meille yhtäaikaa etten vain syö elatusmaksua itse.
Mutta miten me sen euron tiedämme kun ne menee samalle tilille muiden rahojen kanssa?
mutta kun tuo viestisi nyt tarkoitaa kertakaikkiaan sitä että lastesi isä käyttää rahaa myös itseensä. mutta kai hänellä on siihen oikeuskin.. ansaitseehan hän itsekin jotain? vai?
En tietenkään voi sanoa miten exäsi elää ja oikeastaan se ei tähän edes kuulu.
Mutta jos hän tarjoaa lapsillesi kodin lämmön ja ruuan vaatteet ja harrastukset ja kaiken muun... niin etkö voi uskoa että sinun maksamasi rahat ovat m enneet lastesi elämiseen?
Eihän kaikki rahat mitkä perheelle tulee voi tulla sinulta?
jos et nyt kauheen ökyrikas ole
Juuri tuosta syystä en kertakaikkiaan tätä keskustelua ymmärrä.
Minulla on vain yksipuolinen näkemys asiaan.. eli yh rooli. mutta lapsillani en koskaan kiristä isää enkä painosta millään lailla myöskään elatusmaksuilla. Isä maksaa liian vähän nykyisiin kuluihimme nähden mutta se tilanne muuttunee kun hän saa lainansa maksettua. En myöskään tahdo että lasteni isä olis liian ahtaalla elämässään...
eihän hänestä silloin ole lapsilleen sitäkään iloa mitä nykyään on..(kerran kuussa jos sattuu tahtomaan)Kyllähän hän kiusaa tekee.. tosin elatusvelvollisen roolissaan mutta en anna hänen vaikuttaa kiusallaan meihin ja perheemme hyvinvointiin. Lapset on oikeutettuja tietyyn turvallisuuteen elämässään.
ja vielä
Millaisia tukia sinä sait? kiinostaa siksi ettemme tosiaan elä kovin mukavasti näiden tukien varassa mitä saan.
Tili on usein miinuksella vaikka lähes kaikki vaatteemme saamme kierrätyksen kautta ja harrastuksia meillei kyllä ole muutakuin kirjasto ja ratsastus kaksi kertaa kuussa (tuttavan hepalla)
On helppo järjestää elatusmaksut sentilleen erilleen lapsille, jos vain halua on, niin tein itsekin enkä ajatellut mitään perunoiden määrää.
Otin elatusmaksusumman tililtäni aina lapsia varten, ja pystyisin esittämään edelleen että varat menivät ainoastaan lasten tekemisiin. Ruoat maksoin omasta palkastani.
Sitäpaitsi lasten ei tarvitse edes harrastaa kalliisti jos on yh, olin itsekin ja elin varojeni mukaan.
Se siitä, ymmärrän täysin nyt, millaisten paineiden alla elää elatusvelvollinen ja kuinka "ymmärtämättömiksi" maksun saajat tekeytyvät.
-ei ne tulot vaan ne niihin mitoitetut menot.
Sain ihan samalla lailla elatusmaksut, asumistuet sekä lapsilisien korotukset kuin itsekin saat.
Tähän ei taida yhteisymmärrystä syntyä vaikka olemme samaa sukupuolta, olkoon sitten niin.
Ilmaisin kantani ja olen sitä mieltä edelleen, ettei ole oikeudenmukaista käyttää elatusmaksuja muuhun kuin lapseen, siihen muuhunhan sinulla on oma palkkasi ja joutuu tässä jokainen vuokransa ja ruokansa maksamaan.
Milläs luulet minun ostavan lapsilleni tapaamisen yhteydessä ruoat kun käteen nettona jää kuussa n.700 mk?? Eli tapaan lapsiani juuri ruoan takia melko harvoin.
Maksajaksi käyn oikein hyvin, vaikken vaimona kelvannut kuin hakattavaksi ja alistettavaksi. Onneksi se on ohi!
Meitähän on moneen junaan, on myös eksiä jotka kiusaavat. Minullekaan ei heru lapsista tietoa vaan saan hoitaa tiedonkulun itse täysin.
Lapset ikävöivät ja heidät hukutetaan tavaroihin, mustamaalataan äitiä yms. Onneksi tulen toimeen hyvin lasten uuden äitipuolen kanssa, siitä hänelle suurkiitos.
tuota mutta toisaalta ymmärrän
On vain niin että useilla yh perheillä kuten nyt minullakin KAIKKI rahat menevät mitkä tulevat niin isältä tulleet kuin minunkin palkkani
tämän perheen elämiseen.. vuokraan sähköön ruokaan etten kertakaikkiaan näe syytä alkaa niitä erottelemaan. Meillä menee ruokaan kuussa noin 400 mk per henki.. eli n1600mk. sitten käymme kerran pari kuussa joko pitsalla tai hampurilaisella... siinä meidän huvitukset.
Jouduin minäkin todistelemaan exälle pari ensimäistä vuotta etten minä hummaile näillä tuloilla. mutta nyt se seikka on onneksi jo rauhottunut ja saamme elää suhtrauhassa.
Kyllähän minä voisin tarvittaessa todistaakin ettei lasten rahat mene muuhun kuin välittömään toimeentuloon.
Minun palkastani sen verran.. että jos olisin työttömänä saisin lähes saman summan.. siis peruspäivärahan. Pärjäämme kyllä mutta rellestämiseen tästä ei riitä. Joten olen kertakaikkiaan pakotettu käyttämään elatusmaksuja myös laskujen maksuun mutta siitä huolimatta koen että ne on menossa lasten hyväksi.Koska meidän perheestämme tässä on kyse.
Vielä kysymys sinulle.. miksi alistuit hakakattavaksi?
ei tietenkään tarvitse vastata mutta olen aina miettinyt naisia jotka ei vaan kertakaikkiaan jätä sellaista miestä joka lyö tai muuten alistaa.
ja toinen kysymys..miten sellainen mies sai lapset itselleen?
Toivoin kauan parempaa ja halusin lapsilleni perheen. Erosin kun pinnani ei venynyt enempää ja olin vain masentunut.
Lapset ovat isällä koska muutin miehen perässä, joka osoittautui myös väkivaltaiseksi, ja erosin hänestäkin.
Oikeuden mukaan lapsien asuinpaikkaa ei enää voi muuttaa ja isällä on varaa kalliisiin lakimiehiin, minulla ei.
Ikäviä kokemuksia, mutta sitkeästi koetan toivoa että joskus onnistaa. Nykyisin käyn vain töissä ja nukun. Ilman lapsia elämässä ei ole mitään mieltä, joten päivä kerrallaan
olen pahoillani.
Minulla on onneksi onni pitää lapset luonani vaikka taloudellisesti olemekin aika tiukilla.
Toivottavasti kuitenkin sinun elämäsi selkenisi ja jaksaisit muutakin kuin tehdä töitä ja nukkua.
Voimia ja siunausta
Ota nyt kuitenkin huomioon, että kirjoittaja on nainen, joka kertoo ex-miehestään. Olen itse mies-yh enkä saa exältä penniäkään elatustukea (enkä myöskään valtion tukea!!!) ja oli tosi kovassa kuusessa aikanaan saada lapsilisät tulemaan minun tilille. Että niin vaikeaa kodista pois lähtenellä naisella on. Niistä jutuista vielä; jos kaikki, mitä minun exä kertoo minusta pitäisi paikkansa minulla pitäisi olla jopa Suomen kevyen rangaistusasteikon mukaan ainakin 20v:n kakku istuttavana. Naisen on helppo heittää juttua, koska harvat kyselee todisteiden perään, tai edes mitenkään kyseenalaistaa kerrottua. Se on jännää. että aina mies on se hakaava ja vieraissakäyvä juoppo; ja tuollainen hyväksytään lasten huoltajaksi ja lapset vielä itse haluavat sitä?????? Koskaanhan ei nainen itse ole lähtenyt vihreämmän ruohon perään tai vain ei ole enää huvittanut jatkaa perhe-elämää.
Kyllä minä otin huomioon että kirjoittaja on nainen...mutta minusta on aivan sama onko yh äiti vai isä.. kyseessä on lasten oikeus elatukseen molemmilta vanhemmiltaan. mitä tässä nyt olen perännyt
Jos lapset ovat jääneet sinun luoksesi erossa sinulla on OIKEUS elatustukeen lasten äidiltä (lue lapsilla on) tai yhteiskunnalta.
Byrokratia on joskus tosi hankalaa.. sen huomasin itse silloin kun lasteni isä jätti meidät.
Tilinumeroiden muuttaminen ei noin vaan käykään, mutta onneksi exä siinä oli yhteistyöhalukas kuitenkin.
Minun mielestäni ero on aina lapsille suuri menetys ja siksi vanhempien pitäs siinä tilanteessa laittaa etusijalle se yhdessä hankittu lapsi ja unohtaa kaikki muut riidat heidän asioistaan sovittaessa. Lapsen tulisi huomata että vaikka isä ja äiti eivät voikaan elää yhdessä vanhempien suhde lapsiin säilyy hyvänä.
Mutta totuushan on se ettei lapsia voi puoliksikaan laittaa.(tarkoitan nyt halkaista)
Mutta alkuperäiseen aiheeseen palatakseni...
tietänet varmaan yh.n elämän ahtauden ja siksi todisteiden esittäminen minne rahat menevät tuntuu jotenkin liiotellulta. Ja yh on muutenkin tarkemmassa syynissä yhteiskunnan silmissä.
Voimia sinullekin niin ja siunausta
(ps. minun exäni jätti minut ja lapset rahatta ja ruuatta sanallakaan ennalta varoittamatta. Ja yksi lapsista oli siinä vaiheessa vakavasti sairaana(nyt luojan kiitos terve) ja toinen kärsii aivotoiminan häiriöstä(mbd. Että mieti millaista on jätetyllä naisella)
"...olen sitä mieltä edelleen, ettei ole oikeudenmukaista käyttää elatusmaksuja muuhun kuin lapseen, siihen muuhunhan sinulla on oma palkkasi ja joutuu tässä jokainen vuokransa ja ruokansa maksamaan."
Miksi et halua ymmärtää, että vuokraan, ruokaan, sähköön, telkkariin, yms. kuluva raha käytetään myös lapsiin? Lapsethan saavat osansa niistä. Asunto pitää olla suurempi, kun on äiti kolme lasta kuin silloin, kun asuu yksin ja se jo tuo paljon lisäkuluja. Ruoka, minkä lapset syövät, menee suoraan heidän hyvinvointiinsa ja ruokaakin pitää neljän hengen taloudessa olla enemmän kuin sinun yhden hengen taloudessasi. Sähköä neljä ihmistä kuluttaa enemmän kuin yksi. Ja ainakin minulla aikoinaan oli telkkari vain lapsia varten, nyt kun he ovat jo muuttaneet pois kotoa, ei minulla enää ole televisiota, kun en siitä välitä.
Mitä mielestäsi ovat ne kulut, jotka voi käyttää "lapsia varten"?
Kyllä elatusvelvollinen äiti todella esitti fiksuja kommentteja.
Eihän yh:n tarvitse MUISTA menoista esittää kuittia, VAIKKA menisivät kuinka lasten hyväksi. Kysymys on siitä että ELATUSVELVOLLISEN maksamat rahat ohjataan LASTEN tilille, josta ÄITI maksaa LASTEN vaateostokset, harrastukset, polkupyörät, ym. ja esittää näistä menoista kuitit. Eiköhän vastakuitiksi käy myös se että laittaa kuittikasaan ruokalaskun. Viranomaisilta löytynee selvitys siitä, paljonko on yhden lapsen osuus ruokalaskusta /kk - tätä kautta totuus löytyy.
Oikeudenmukaisuutta tarvitaan molempiin päihin, ei yh:nkaan tarvitse olla niin piruuntunut exäänsä ettei voisi asiaa näin järjestää, jos kerran on siitä onnellisessa asemassa että elatusvelvollinen todellakin HOITAA elatusmaksut. Kaikki muu onkin sitten asia erikseen, mutta pelataan tasapanoksilla!
Ovat tosiaan yhtä lasta kohti ajatellen melkosuuret.
Eron olessa tuore lasteni isä yritti manipuloida lapsia elatusmaksun käytöstä. Hän sano että se on lasten rahaa ja äiti ei saa siitä käyttää ollenkaan.
Poikani riiteli tästä asiasta monta viikkoa kunnes laskimme yhdessä kuinka paljon elämisestämme on hänestä "aiheutuvia"
ja tulos oli poikaa hätkäyttävä.
laskimme hänen "tuloikseen" lapsilisät elatusmaksut ja sairaanlapsen hoitotuen.
sitten vähensimme siitä hänen osuuntensa vuokrasta sähköstä puhelimesta vakuutuksista ruuasta ja muista pakollisista kuluista.
Silloin poikani huomasi ettei äiti tosiaan käytä niitä rahoja itseensä vaan kyllähän ne hänenkin hyväkseen menevät. Ja poika myös puhutteli asiasta isänsä ja sen jälkeen ei ole tarvinnut asiaa pohtia.Sanoin hänelle että jos tahdot vastuuta asioiden hoitamisesta laitan sinun osuutesi omalle tilillesi.. josta maksat äidille sitten osuuden kaikista maksuista ja ruuasta. mutta kun poika näki ettei raha riitä niin luopui suunitelmasta. Hän on nykyään ihan tyytyväinen tilanteeseen ja saa kuitenkin tarvittaessa minulta taskurahaa ja on oppinut itsekin säästämään.
Joskus lapsille ja elatusvelvolliselle voi laittaa tosiasioita eteen jotta se marina aiheesta loppuisi.
Minä siis maksan puolet, 2107 mk/kk lapsiini. Ja jos olisimme olleet naimisissa lapsiin ei olisi käytetty vaate ym.menoihin edes 500 mk/kk:ssa, kummasti niitä rahoja aletaan tarvita, kun erotaan.
Sitäpaitsi, ei tarvitse edes kuukausittain todistella, tiliotteet käyvät todisteeksi.
Turhaa olisi todistella jokainen kuukausi, mihin rahat menevät, mutta vuosittain se olisi tiliotteiden myötä täysin yksinkertaista.
Ja ettäkö isä maksaa puolet? Ja kissanmintut! 2107 mk ei varmasti koskaan, asumisesta on joutunut aina maksamaan muutenkin, joten höpöhöpö.
Kyllä olisi lapset hienosti puettu, jos 4214 mk/kk menisi "ainoastaan lapsiin", eli isän osuus sekä äidin...
Tyhmäksi heittäytymällä vedellään sosiaalitätejä nokasta "että kyllä ne lapset vie paljon..." elämä vie aina paljon rahaa, edelleenkin: pärjäsin hienosti itse nelistään, kun sain tuet, nyt en.
Täytyy vain uskoa siihen, että rakkauteni lapsiin tuo lapset aikuisina takaisin.
Siihen asti kärsin, minkä menetin
Ja elatusvelvollisille muillekin terveisiä: ehdotapa joskus osien vaihtoa, miltä herkulta se eksästä tuntuisi? Ei taitaisi suostua edes kokeilemaan.
Ja vielä mietittäväksi:
En saa tukia.
Käyn työssä.
En käy huvituksissa.
En juo.
En polta.
Ja kun annan palkastani "lapsia varten" yli 2000 mk/kk ei minulle jää enää mitään millä lapsia ruokkisin.
Lapsia on turha heitellä paikasta toiseen joten olkoon näin. Mutta vaikka olisit kuinka kunnollinen äitikään, älä jätä isälle lapsiasi, sillä välttämättä et niitä enää takaisin saa!
Ei varmaan kannata sinunkaan repiä pelihousujasi tämän "äiti x 3" kanssa. Näethän itsekin, että hän on kantansa katsonut ja niin vittuuntunut siihen ajatukseen, että hänen täytyisi jotenkin perustella menojaan, että keskustelu ajautuu turhaan juupas-eipäs väittelyyn.
Sääli, että ei saatu kovinkaan monta muuta näkemystä. Ilmeisesti yksinhuoltajat tosiaan ovat noin itsekkäitä, että heitä kiinnostaa ainoastaan oma napansa ja heille on ihan paskan viisväliä siitä, onko etävanhemmalla mitään suhdetta lapsiin ja mahdollisuutta toimeentuloon.
Ehdotus osien vaihtamisesta on ihan hyvä: voisi siinä minunkin lasteni äidiltä mennä hiukan sormi suuhun, kun yhtäkkiä pitäisikin tulla toimeen murto-osalla palkastaan. Niinkuin tuolla ylempänä kerroin, jotenkin kummallisesti rahan tarve on miltei tuplaantunut eron jälkeen. Mystinen juttu!
Jaksuja sinulle. Paistaa se vielä päivä risukasaankin. :)
siis repiä pelihousujaan...
ja olet sitäpaitsi väärässä.
olen tehnyt kolme vuotta töitä että lapsilla olisi suhde isäänsä ..kolme vuotta taistelua tuulimyllyä vastaan. kolme vuotta itkua surua ja kärsimystä ja turhaan.
Kolme vuotta olen koittanut saada isän ymmärtämään lastensa arvon ja vain sen vuoksi että minun mielestäni lapset tarvitsevat molemmat vanhempansa. Kolme vuotta minä olen maksanut pienistä tuloistani joka kuukausi 68e.. että lapset tapais isänsä edes kerran kuussa.
Mutta nyt onneksi näyttää siltä että isä viimeinkin ymmärtää asian....Nyt on sentään jo soitellut lapsille ja minullekin ollen kiinostunut lastensa tekemisistä
OLisin tietysti voinut luovuttaa ja antaa asian olla.... eihän se itseasiassa olisi minun työni edes ollutkaan.. mutta kun ajattelen lasten parasta myös siinä
.
Ja voin minä perustella menoni...
minun tuloni... siis yhdistelmä tuki palkka
lapsilisät elatusmaksut ja sairaan lapsen hoitotuki menee...
ruokaan350e)summa selittyy sillä että lapset syö koulussa ja minä töissä niin ja siihen menee kuukaudessa 85e vuokraan(190e) sähköön(50e )puhelimeen(60e) 3 lapsen vaatteisiin(joista suurin osa saadaan käytetttynä suvulta ja tutuilta) vakuutuksiin .lasten matkoihin isän luo(68) . lääkkeisiin.. (joka kuukausi väh.50 euroa)
bussilippuun (38 e) bensakuluihin (40e vähintään)tarvitsen auton välttämättä koska asumme vähän kaukana kaikesta ja työssä myös
syksyllä ostin lapsille uuden pyörät toinen käytetty makso 50 euroo ja renppa siihen toisen mokoman toinen uusi 129 euroo.
Nyt on hankinnassa uudet luistimet siis käytetyt kahdelle lapselle. samoin sukset samoin kahdelle.
pojalle ostan joka kuukausi kengät noin 30 euroo.
hän on kenkien suurkuluttaja ja vaatteiden.
lisäksi vielä televisio lupa paljonko lieneekään.?
ja mitäs muuta... sitten vielä kaikki muut pakolliset hankinnat... niin voimpa sanoa ettei paljon ole sitä saldoa tilillä kun laskut on maksettu.
Meillä syödään normaalia kotiruokaa... elokuvissa lapset pääsevät käymään parikertaa vuodessa...
joskus vuokrataan video ja ostetaan uusi cd.
Ei ole lainkaan kyse siitä etten voisi todistaa menojani.. mutten koe sitä näissä olosuhteissa tarpeelliseksi koska kuluissamme ei ole minkään laista väärinkäyttöä. kaikki rahat mitä perheesemme tulee... menee myös perheemme hyväksi.
Sitä en koe tarpeelliseksi todistella.
onneksi lasteni isä on ymmärtänyt tämän asian ja siitä ei enää tarvitse kättä vääntää.
Voisin myös talouden puolesta vaihtaa osia exän kanssa... voisin sitten tehdä työtä enenmän (nyt en voi ottaa vastaan vuorotyötä koska lapset eivät voi olla kotona keskenään kuin hetken)
teen siis töitä vain 6 tuntia päivässä lasten kouluaikaan.
ja yksin asuen ne kulutkin olis pienemät.
mutta kun isä ei lasten kanssa voi elää joten sen vaihtoehdon voi unohtaa.
Yksinhuoltajan elämä on sen verta rankkaa etten tajua miksi sitä pitäs vielä vaikeuttaa.
pelkkää vaatetta tai harrastusta
elämään kuuluu myös perustarpeet.
mikset sinä tahdo sitä käsittää.. siihen meidän yksinhuoltajien tulot menevät.
minä voin lähettää sinulle vaikka 50 euroa että saat ostaa lapsille ruokaa ja ottaa heidät luoksesi jos se siitä on kiini.
valitettavasti en voi tehdä sitä kuin kerran mutta jos se vähentää yhtään katkeruutasi jota nyt valitettavasti purat väärään tahoon .. eli minuun niin se kannattaa.
(minulle yksi vieras ihminen antoi kerran tuon summan että voisin mennä ulos kerrankin kun lapset olivat isällään joten voin nyt auttaa sillä sinua.)
Pohdittavaksi...
-minä en käy huvituksissa
-en osta itselle vaatetta kuin kerran vuodessa kun on pakko töissäkin käyn siskon vanhoissa.
-en juo
-en polta
-en voi harrastaa mitään
-en pääse kotoa koskaan yksin minnekään
(lapset pelkäävät että katoan minäkin)
-hiusten leikkuun suorittaa yksi ystäväni tosi halvalla.
-lasten hiukset leikkaan itse
-sisareni auttaa meitä rahallisesti samoin äitini
mietipä miltä tuntuu olla lähes 40 ja olla äitinsä avun tarpeessa.
- henkinen jaksaminen on koetuksella päivittäin ahdh eli mbd lapsen kanssa
-kukaan ei jaa vastuuta lapsista
-ei ole läsnä ketään aikuista kelle vois puhua omia juttujaan
-käytän lapsia kerran viikkoon psykoterapiassa
- ja vielä joudun tekemään suunnattomasti työtä saakseni lasten isän ymmätämään että lapset tarvitsevat myös häntä
listaa voisin jatkaa vaikka kuinka paljon mutta sinä tietänen tuon saman jo jos olet yh ollut.
Mutta kaikesta huolimatta minä uskon tulevaisuuteen ja siihen että lapsistani kasvaa kunnollisia aikuisia. ja itseään kunnioittavia.
Herään aamulla iloisena siitä että sain uuden päivän korjata eiliset virheet.
Ja tällä hetkellä odotan joulua jolloin voin viettää lasteni kanssa rauhallista yhteiseloa.
Joo,kannanpa minäkin oman korteni kekoon ja vastaan,että olen kanssasi samaa mieltä!Vaikken ole yyhoo,enkä elatusvelvollinen,vaan sivustaseuraaja niin olenpa minäkin nähnyt kaikenlaista.En voi väittää,että kaikki yyhoot on samanlaisia,mutta tämä tapaus,josta kerron,on todella yyhoon perikuva.Kun tämän yyhoon(nainen)ex-mies löysi itselleen uuden puolison(vuosia eron jälkeen),löytyi yyhoolla "syitä" siihen ettei isä saanut tavata lapsiaan.Lateli ohjeita monenlaisia ja jos ei hänen "pillinsä mukaan tanssittu",niin seuraavaa tapaamiskertaa ei taas tullut.Tätä jatkui monta vuotta.Raha kyllä kelpasi,vaikka exä ei saanut tavata lapsiaan.Viikonloput meni eukolla ravintoloissa juhliessa ja ryypätessä(olihan mummula sopivasti lähistöllä,vaikkei exän luo vienytkään).Exä sai kyllä aina kuulla kunniansa tekemisistään tai tekemättä jättämisistään;kun toisella lapsista on astma,eukko antoi kyllä tiedoksi,ettei mitään hajuvesiä saa käyttää eikä koirapaikkoihin viedä(ex tämän kyllä tiesi) muita ohjeita(ruoka yms.) tukittiin mukaan,niin kuin ei mies olisi osannut kasvattaa lapsiaan.Exän uusi vaimokin sai kuulla kunniansa tältä eukolta,vaikka ei edes tuntenut kyseistä naista.Mutta annapas olla...kun tämä pirttihirmu monen vuoden jälkeen sai miehen,tuli totaalinen muutos:astmaatikko on tekemisissä koirien kanssa,kun lapset menevät isälleen,juoksevat heti ruokapöytään kun eukko "ei ole ehtinyt"laittaa ruokaa yms.Kun eukko suvaitsee antaa lapset exälleen nyttemmin,hän on olevinaan niin tarkka asioista(nukkumaan menoista yms.edelleenkin)ja kun viikonloppu lähenee loppuaan(su),ei millään malttaisi ottaa lapsiaan takaisin kotiin-palaavat reissuiltaan uuden äijän kanssa niin myöhään,että lasten olisi pitänyt olla sängyssä ajat sitten.Tämä nykyinen äijä on korkea palkkaisessa työssä ja eukko on ilmeisesti hänen siivellään saanut töitä samalta firmalta.Exän tukia ollaan kuitenkin peräämässä,vaikka eukko kiertelee kirpputorit ja ostelee sieltä vaatteita lapsilleen.Ennen tätä uutta äijää piti saada uudet tamineet lapsille,mutta nyt kun äijä on kuvioissa,niin lapsille kelpaa käytetytkin!Että tällaista!
Minä en ole henkilökohtaisesti syyttänyt sinua, vaan ilmaissut mielipiteeni lasten elatusmaksun käyttämisestä lapsiin. Sen voi järjestää jos niin haluaa.
Koska sitä ei vaadita, elatusvelvollinen ei tiedä kuka vanhempi käyttää sitä oikein.
En pyytänyt äiti*3:a esittämää yleisesti mitään todisteita kuluistaan tässä enkä niistä edes piittaa kyse oli nyt vain ja ainoastaan omasta tilanteestani.
On olemassa vanhempia, jotka sen käyttävät lastensa hyväksi,mutta myös paljon niitä jotka eivät niin tee. Ja ne jotka sen lasten hyväksi käyttävät ovat varmasti valmiita sen myös todistamaan.
Tulee vain mieleen, että jos itse asuisin kauempana lasteni kanssa ja tarvitsisin autoa, minulle sosiaalitoimistossa kehoitettaisiin muuttamaan sellaiselle seudulle jossa yleisillä kulkuneuvoilla pääsee kulkemaan edullisemmin tai jalkapatikalla.Autohan on sosiaalitoimiston kannalta ylellisyystarvike.
Ja mitä kaikkea muuta siellä vielä voisi vääntääkään...
Ilmeisesti muut maksajat ovat tyytyväisiä tilanteeseen, joten -riviin vaan jatkoksi ja suu suppuun, niin aikanaan saan sitten aikuisia lapsia avittaa, kunhan selviän ensin 10 vuotta itse hengissä eksäni lainojeni takaajana yms. maksumiehenä.
Tahdon esittää näkökulmaa elatusvelvollisen vinkkelistä, sillä tänä päivänä myös äidit ovat joko tahtomattaan tai tahtoen tässä asemassa. Ihmetyttää vain se, että vastapuolen vanhempi ei saa minkäänlaista tukimahdollisuutta, vain hiekkaa niskaansa, ja tapaamiset edellyttävät rahaa ruokaan, lasten kanssa olemiseen ja jos elatusmaksuja maksaa, ei niihin jää palkasta mitään.
Elatusmaksujen saajilla on mahdollisuudet vetää entinen puoliso henkisesti ja taloudellisesti kurjuuteen, jossa tarvitaan sisua satamäärin ja tahdonvoimaa sekä tukea hyvin paljon.
Mutta: sum summarum: rahalla ei osteta rakkautta, ja mielikuvitus tässä kehittyy. Onneksi ei ole uusavuton vaan voi tehdä pienistäkin asioista elämisen arvoista!
lapset kasvavat ja toivon, että hengitän vielä heidän aikuisina ollessaankin positiivisuutta sekä sisua: päivä kerrallaan!
Miten mahtaisivat vastata yh-isät todisteiden esittämiseen?
En tiedä lohduttaako tämä yhtään, mutta tätä kertomusta lukiessani puolison arvostus ei ole ainakaan laskenu.
Meillä minä olen elatusvelvollinen, vaimoni taas yksinhuoltaja edellisistä liitoistamme. Pari yhteistä. Elatusmaksut menevät siis ristiin, ja kaikki muutkin tuet mitä lapsista saa. En kommentoi tuon enempää tuota.
Kummastuttaa tämä katkera elatusvelvollinen äiti joka suostuu maksamaan noin isoa elatusmaksua lapsistaan, ettei itselle jää sen vertaa että olisi varaa tavata lapsiaan. Jos taloudellinen tilanteesi on muuttunut eron jälkeen, sosiaalitoimistosta voit hakea muutosta elatusmaksuihisi. Ne kyllä auttaa siellä tapaamisen järjestämisessäkin. Apua saa kyllä jos sitä osaa pyytää. Eri paikkakunnilla on hieman eroja, mutta tulo- yms. rajat on samat.
Kolme x äidille seuraavaa:
Meillä on tämä kuopus cp-vammainen. Voin vain kuvitella tilanteesi lastesi kanssa, mutta jotain hajua on. Et missään tapauksessa saisi jäädä yksin miettimään murheitasi. Äidin apu tuossa iässä ei ole mitenkään outoa. Mekin käytämme mummolaa silloin tällöin vaikka olemme samanikäisiä.
Lapset tykkää itsekkin mennä välillä yöksi sinne.
Toinen asia:
CP-liitto järjestää ainakin kesäisin sopeutusvalmennusleirejä, jotka ovat erittäin suosittuja. Lapsesi sairaus tai vamma ei ole sama, mutta uskon että mbd lapsille on samanlaista järjestetty. Meillä ainakaan aika vaan ei tahdo riittää joka paikkaan. Ne on kaiken lisäksi liiton kustantamia suurelta osin.
esim.kaupassa käynti yksin on ihan kiva irrottautumisen keino myöskin. (Hetki aikaa yksin)Kyllä lapsesi oppivat olemaan pelkäämättä että lähdet sinäkin. Menet vaikka ulos ensin viideksi minuutiksi ja sitten vähän pidennät aikaa pikkuhiljaa. Lastesi itseluottamuskin kohenee kun ei äiti olekkaan siinä koko ajan.
Kello on paljon, täytyy lopettaa. Vilpitöntä jaksamista teille molemmille. Kirjoitelkaa!!!
Kun menen kauppaan kännykkä soi parin minuutin välein ja jokainen vuorollaan kysyy.
äiti milloin tulet kotiin. ja missä sinä oikein viivyt.
kännykkää en voi jättää pois koska sitten tapaan kotiin tullessani kolme itkevää tenavaa ja hädissään ovat jo naapuriinkin juosseet että äiti on kadonnut.Vanhin ei enää sentään itke(poika) mutta kuulema kyselee silleen varovaisesti että missähän äiti lieneekään onko sanonut?(onneksi naapurit tietää tilanteen ja osaavat suhtautua lapsiin)
No tämä tilanne on nyt helpottumassa ja luottamus palautumassa.
Pääsin jo joku aika sitten lenkille silleen että valitsin reitin joka kulkee ympyrässä kodin ympärillä.. kotiin pystyin siis palaamaan aina parin minuutin päästä mistä vain.
(esikoiseni ja kuopukseni tappelevat joskus verissä päin siitä tämä varoivaisuus)
mutta siihen tuli muutos heti kun isä taas keksi jättää tapaamisia väliin eikä tavannut lapsiaan 5 kk lainkaan.
Sopeutumisvalmennutleirit on koettu ja mbd lapseni alkaa olla jo nuori ja murrosikäinen.
tuskin enää tahtoisi äitiä ja pikkusiskoja kanssaan leirille.
Perheneuvola on oiva tuki minulle. siellä on ihanat ymmärtäväiset ihmiset juuri meidän tarpeita varten.. en siis ole yksin vaikka olenkin yksin.
Ja lasten ahdistuksen takia silleä käydään tiuhaan yksin ja koko perheelläkin.
maksuista vielä.
Maksajallehan nämä elatusmaksut on aina liian suuria ja maksun saajalle liian pieniä..
Mutta ainakin minä olen koittanut ajatella asiaa myös lasteni isän vinkkelistä. kuten olen jo aikasemmin sanonut hän maksaa kuukausittain noin 70e liian vähän todelliseen maksuun verrattuna.
Saisin yhteiskunnan maksamana enemän.
mutta kun kaikkea ei voi mitata rahalla.
Monta kertaa lapset lähtevät isän luo ruokakassin kanssa ettei ainakaan tapaaminen siihen tyssäis.
Niin ja tuosta autosa.
se jäi erossa minulle (lasten isä sai kesämökin)
ja se on todella välttämätön kulkemisen kanssa. Ajatelkaas 4 henkilön junamatkoja tai bussilippuja? Kerran kuussa tehty vierailu isovanhemmille tekee enemän kuin auton pito
ja perheeni asuu sen verran kaukana että jos minulla ei olis autoa en pystyis tapamaan ikääntyviä vanhenpiani juuri koskaan.
Ei sosiaalivirasto ole koskaan siitä luopumaankaan kehoittanut.(tosin en saa toimeentulotukeakaan kuin tosi harvoin jos viitsin edes hakea)
Nyt minulla on ruhtinaalliset 3 päivää lapsivapaata aikaa viikonloppuna. Tapaan miesystäväni kahden kesken ensimäistä kertaa puoleen vuoteen.
Tässä on elämästäni vain jäävuoren huippu tullut esiin mutta siitä huolimatta elämä on ihana ja on tosi kiva seurata lasten kasvua ja kehitystä
sitä en vaihtais edes suureen rahatukkoon.
Kiitos sinulle kivasta ja asiallisesta viestistä
voimia myös sinulle
Luettuani uudelleen näitten elatusvelvollisten vuodatukset ihmettelen seuraavaa. Itsekkin olen maksanut 14 vuotta elatusmaksua yhdestä lapsesta ja kuusi kertaa vuodessa lennot Kemi-Helsinki väliä.
Kalliiksi on tullut. Mutta mitä sitten?
Olen saanut (huom) saanut kokea esikoiseni kanssa niin monta ihanaa jälleen näkemisen tosin myös haikeita eron hetkiä. Tosi kiva kun nämä muut saa välillä ylimääräisen isoveljen luokseen. Mutta asiaan.
Minimi elatusapu joka määrätään maksettavaksi on ymmärtääkseni noin 120euroa kuussa per lapsi. Eihän se ole kuin yhden- korkeintaan kahden päivän palkka normaalia työtä tekevän tuloilla nettona.
Kolme lasta siis vie noin kuuden päivän osuuden tuloista. Eikö? Itselle siis jää vielä aikaa hommata se oma elantonsa 15-17 arkipäivää kuukaudessa. Mikä kumma tässä tökkii??
Ettei vain nämä kirjoitteluun osallistuneet elatusvelvolliset olisi itse aikoinaan syyllistyneet lapsille tarkoitettujen tukien väärinkäyttämiseen, ja nyt ajatellaan että kun ei ole lapsia ei ole tulojakaan. Se yksinhuoltaja kuitenkin joutuu yksinään kantamaan vastuun kaikesta niistä ongelmista mitä se lapsi tuo tullessaan. Hyvänä esimerkkinä vaikka tämä 3xyh, joka pistää vielä omistaan että hänen lapsensa saisivat tavata isäänsä. En voi kuin ihmetellä että millä perusteella joku voi vielä vaatia sitä yksinhuoltaja äitiä tai isää toimittamaan kuitit jostain vaateostoksesta. HÄVETKÄÄ.
Me ihmiset olemme ikävä kyllä aika omaan napaamme tuijottajia, mutta emme onneksi kaikki.
Lopuksi haluan toivottaa antoisaa kolmepäiväistä lomaa, jonka varmasti olet ansainnut sinulle 3xyh äiti ystäväsi kanssa. Mitä muuten opiskelet? Harvinaisen suuri sydän sinulla.
Kyllä. Kyllä, lapset ovat lapsiamme erosta huolimatta. Puolisot eivät ja sen vuoksi emme halua myöskään heidän elämäänsä ruveta rahoittamaan.
minulla kyllä on.
ja lapsiani kohtaan tahdon olla äiti jota he voivat kunnioittaa aina.
Pieni tarina
Kun minä olin 12 vuotta (siis keskimäiseni ikäinen) minut laitetiin valitsemaan toinen vanhemmistani jonka luona tahdon asua.
se oli sen verran kova paikka lapselle että päätin silloin että jos ja kun minulla on lapsia en koskaan tule laittamaan heitä samaan tilanteeseen. He eivät koskaan tule joutumaan valitsemaan kummalle vanhemmalle ovat lojaaleja.
Että minä äitinä teen elämässä valinnat aina heidän parahaakseen vaikka ne eivät minun parhaakseni olisikaan.
Siksi olen jaksanut yrittää pitää sitä isäsuhdetta yllä ja järjestää tapaamiset vaikka omalla kustannuksellani.
Lapsella on oikeus molempiin vanhempiin ja sen mukaan minä lapseni kasvatan.
Ja tiedän että koittaa päivä jolloin lapset kunnioittavat minua siitä etten puhunut heidän isästään pahaa sanaa koskaan.
Loma oli kyllä tarpeeseen .. palasin eilen illalla yömyöhään kuten lapsetkin.
Paluu arkeen ja töihin.
Joulun odotus tekee elämään uuden ilmeen.
ja elamä maistuu taas tosi ihanalta lasten kanssa.
Opiskeluni on loppunut ja uusia tuulia suunittelen mutta nyt en taida jaksaa.
Tuon ammattitutkinnon suorittaminen oli jo viedä hengen. On aika rankkaa opiskella kolmen tenavan kanssa. ja täytyy myöntää ettei 3 tunnin yöunet pidemän päälle oikein riitä.
Nyt saan olla töissä maaliskuulle ja toivon että sitä jatkoakin jossain vaiheessa töihin tulis.
Mutta kuluuhan minulla aika kotonakin tehden rästiin jääneitä kotitöitä.
Kiitos sinulle ymmärryksestä. on kivaa että löytyy ihmisiä jotka vielä tajuavat ettei yh.n elämä ole ruusuilla tanssimista.
ei riitä yh.n kaikkiin kuluihin.
sillä peitetään hädin tuskin lasten osuus ruuasta.
tai ei sitäkään.
ja jälleen kerran eihän elatuskmaksu ole ainoa tulo mitä yh saa... onhan minulla oma palkkanikin (tai työttömyyspäiväraha)joten ei elatusvelvollinen joudu elättämään entistä puolisoaan. Vaan LAPSIAAN
Lapsilisät oma palkka ja elatusmaksu riittää takaamaan perheelleni suht normaalin elämistason
ja se on ihan hyvä näin.
turhuudet on karsittu perheestämme ja väliin ei riitä rahaa edes välttämättömyyteen. mutta mitä siitä ennättäähän sitä ensikuussakin.
Sehän olisikin todella hienoa, jos se aina menisi noin...
Kyllä meillä ainakin menee ihan joka kuukausi 100euroo per nuppi ruokaan. Kesällä enemmän koska lapset eivät ole koulussa ja tulee syötyä ulkona enemmän. Eihän normaalilla elatusmaksulla saa yksinhuoltaja maksettua edes hoitomaksua jos lapsi on kunnallisessa hoidossa. Tottakai on eri näkemyksiä asiasta. Mitä tarkoitat ettei se aina mene niin?
Aina kaikki ei mene niin hienosti, kuin luullaan. Itse joutunut taloudelliseen ahdinkoon elatusmaksujen osalta. Ns. ylinmääräistä menee paljon, jotka lapsen äiti käyttää sitten häpeilemättä omiin "viihdykkeisiinsä".
Moni on joutunut ahdinkoon mm. elatusmaksujen muodossa. Minäkin jopa aikoinani. Se oli vaan helppo syyttää niitä elatusmaksuja kaikesta, mutta omalla kohdallani syyt löytyivätkin muualta kun en pärjännyt. Mitä ylimääräistä tarkoitat? Ota nyt huomioon että lapsen äitikin on ihminen jolla on omat tarpeensa. Kai hänellä on muitakin tuloja kuin sinun maksamat elatusmaksut.
Jos maksan aivan ylisuuria elatusmaksuja kai minulla on sitten oikeus odottaa, että lapsi sitten kanssa saa mitä tarvitsee (ruoka, vaatteet, terveydenhoito yms.)? Nyt näitä ei aina jaksetakaan hoitaa, vaan rahat menevät äidin "hyvinvointiin". Lapsen äiti on itsekin muutamaan kertaan kännissä tämän asian myöntänyt.
Maksat liikaa? Ei muutakuin sosiaalitoimistoon, niin ne laskee uudelleen maksusi jos maksukykysi on oleellisesti heikentynyt. Tottakai jos huomaat ettei hän hoida lastanne, niin puutu ihmeessä asiaan. Se että jätät maksamatta ei ainakaan paranna lapsesi asemaa, päinvastoin. Minäkin maksan melkein joka kuukausi ylimääräistä. Niistä menoista kuitenkin neuvottelemme tapauskohtaisesti. Esim oma lapseni aloitti ammattikoulun syksyllä. Neuvoteltuamme asioista lupauduin maksamaan bussiliput elatusmaksun lisäksi, koska katsoin että pystyn hoitamaan sen kivuttomammin kuin hänen äitinsä. Paljonko maksat yhdestä lapsesta kuukaudessa?
Minä en maksa yhtään enempää kuin on pakko eli sen 2107 entistä suomen markkaa.
Oikeudenmukaista olisi mm. se, että kun eksät eivät edes keskustele keskenään, voisi elatusmaksujen maksaja hoitaa summallaan esim. tarpeelliset vaatetukseen tai harrasteisiin menevät kulut. Voisihan sen kuitin näyttää elatusvelvollinenkin. Ja ne tarpeet on myös elatusvelvollisella, hoi äiti*3, joka niin puolustat että kaikki menee...menee ne kuule minullakin, 3 lapsen elatusvelvollisena. Eikä ole autoa, työtä sentään kyllä. En edes pysty pitämään autoa. Enkä yksin sitä edes tarvitse.
Mutta tietenkin toivot, että hakkaisi äijä minut uudestaan, kun otin tällaisen asian edes esille. Tämä kun sattuu olemaan "hyvin kipeä ja arka" aihe ja puolusteluja saa kuulla. Vaikka olen itse nainen, olen sitä mieltä, että oikeudenmukaisuutta tähän peliin.
Minä teen töitä, jotta lapseni saisivat elatusmaksuja, mutta eksäni käyttää ne surutta täysin toisiin tarkoituksiin. Itse halusin perheen aikoinaan ja myös tehdä töitä sen eteen.
Nyt siis käytännössä maksan mieheni taloa, jota asuttavat lapset, eks ja hänen uusi puolisonsa. Onko järkeä? Maksaisitko itse mielelläsi jonkun muun velkoja, kun tiedät että itse sitten kidut seuraavat 10 vuotta kurimuksessa?
Mielestäni tähän täytyy saada muutosta. Elatusvelvollisella EI OLE samanarvoisia mahdollisuuksia, sillä tyhjästä on paha nyhjäistä. Tai no voihan sitä jonkun rikkaan miehen hankkia, mutta eipä nyt juuri kiinnosta kaksilahkeiset.
Kuitit esiin ja todistamaan, mitä rahoilla on tehty!
Oikeudenmukaisuutta tässä perään. Ja ilman niitä elatusmaksujakin pärjää aivan taatusti jokainen, koska pärjäsin melkein 5 kk ilman isän maksamisia, kunnes sain ne taannehtivasti. Olin itse työssä ja lapsista sain korotetun lapsilisän. Asumistukea herui myös.
Tottakai elättäjällä on tiukkaa, lapsiperheillä on aina tiukkaa,jos ollaan normaalituloisia. Miettiä saa koko ajan, mihin ja miten rahat laitetaan, joten ylimääräiset hankinnat ovat pannassa niin kauan, kunnes pystyy joko tienaamaan enemmän tai (hah) voittaa lotossa...
Edelleenkin: ei ne suuret/pienet tulot, vaan se, mihin, miten ja miksi rahat käyttää. Läheskään aina ne eivät mene lapsiin, vaikka tällä äidillä varmasti menevätkin. Mutta silloinhan olet myös valmis vaikka esittämään niistä todisteetkin. Minä olisin ollut ainakin. Ja jos isälle esim. sattuisi jotain tulevaisuudessa, rahat menisivät taatusti 2107 mk:n verran lapsiin. Muut kulut menisivät täysin ruokaan, bussilippuihin,yms.normaalilaskuihin.
Yksinkertaista kun sen vain mieltää.
Olen aina joutunut pärjäämään yksin, myös avioliitossa ollessani,joten hanskaan kyllä taloudellisen puolen enkä voisi kuvitella että lapseni harrastavat kalliita harrastuksiakaan.
3 lasta vievät paljon. Ja tärkeintä kuitenkin kaikesta huolimatta on että pystyy antamaan aikaa, hellyyttä, välittämistä, rakkautta ja iloa.
Ne ovatkin ainoat eväät joita lapsilleni pystyn antamaan. Ja ehkä myöskin parasta.
Mikä ei tapa, se onneksi vahvistaa. Vaikka sieppaa välillä, täytyy vain muistaa: aika aikaa kutakin.
Tämän enempää en jatka tätä keskustelua, olen esittänyt omat mielipiteeni. Muista, äiti*3, olen ollut kummallakin puolella, niin maksujen saajana kuin nyt lasten aikuisikään maksajana.
Millainen asumismuoto entiselläsi on?
Mielummin juui noin päin että maksaa omaa. Vaikka siitä sinun elatusmaksusta menee osa korkoihin. Vuokralla oleminen se vasta järjetöntä on. Kolmen lapsen kanssa täytyy olla vähintään 3h k asunto, mielummin isompi. vuokra täällä eteläsuomessa rupee olemaan 75 neliön asunnossa 4000-5000 mk kk. Sillä rahalla maksaa jo aika isoa asuntolainaa jonka ne sinunkin lapsesi vielä joskus perivät. Helv.... että on vaikeeta jollakin tajuta tai nähdä nenäänsä pidemmalle. Ja väittäisin että jos lapsesi SAAVAT asua omassa, vaikkakin velkaisessa talossa he todennäköisesti arvostavat jossain elämänsä vaiheessa sitä enemmän kuin sitä että nuorena ei aina saanutkaan uusimpia merkkivaatteita. Toiseksi lainan saa joskus maksettua poiskin. Toisin kuin vuokrat, jotka vuosittain nousee enemmän tai vähemmän. Itse olen siinä onnellisessa asemassa että olen oman taloni saanut maksettua. Ex vaimonikin tietää asian ja sen takia minulla onkin antaa nyt ylimääräistä kun tämä meidän yhteinen lapsi kuluttaa enemmän kuin ala-aste ikäisenä. Ruvetkaa hyvät elatusvelvolliset käyttämään sitä yläpäätännekin joskus.
Omassa tilanteessasi asialla i ehkä ole merkitystä, mutta katkeran elatusvelvollisen äidin tilanne on ilmiselvästi toisin. Jos kaikki elatusvelvolliset hoitaisivat lastensa elämiskustanukset automaattisesti, ei tarvittaisi edes lakeja ko. asioiden sujumisen takeeksi. Todellisuus on toisin. Elatusvelvollisella on velvollisuus - maksaa. Siksi hänellä pitäisi olla myös oikeus - kuitti. Näinhän tapahtuu esim. normaaleja laskuja maksettaessa. Tuskin itsekään maksaisit laskuja ilman että niitä on eritelty. Kysymys on ASENTEISTA. Aina on helpompaa olla käsi ojossa pyytämäsä. Yhteistyö voisi joskus kannattaa, ei sen kuitin talteen ottaminen iso asia ole.
elatusvelvollinen on velvoitettu vain maksamaan elatusmaksun. yh on velvollinen huolehtimaan lapsen hyvinvoinnista niin fyysisesti ja psyykkisestikin.Kummalla lienee enemän velvoitteita?
Mitä väliä sen missä järjestyksessä rahat käyttää kun vain lapsen tarpeet on täytetty.
Kysymys on periaatteesta ettei me yksinhuoltajat enää tarvita tuon suuntaista holhousta exiemme taholta emmekä yhteiskunnankaan. Meitä holhotaan ja syylistetään jo muutenkin liian kanssa.
Katkeran elatusvelvollisen äidin harmi on ihan oikea sinänsä muttei hänkään nenäänsä pidemmälle nää. Jos isä kerran huolehtii lasten ruuat ja vaatteet ja muun hyvinvoinnin silloin ei pitäs olla epäkohtia asiassa.(ainahan sitä on maksajalle kyseessä suuri summa mutta saajalle pieni)
te elatusvelvolliset pääsette niin paljon helpommalla vain maksamalla sen elatusmaksun että tuollaista marinaa en kertakaikkiaan tahdo enää käsittää.
Niin ja jos ajattelette maksavanne liikaa.. silloin yhteys kunnan lasten valvojaan niin hän laskee sen tulojen ja normien mukaan uudelleen.
(riski on siinä että se voi myös noustakin)
niitä kuitteja varmasti kertyy joinain kuukausina enemmän kuin toisena. Jos vaikka toukokuussa, jolloin pitää ostaa esim. kevätjuhliin uusia vaatteita. Ollaanko me elatusvelvolliset valmiita maksamaan vastaavasti enemmän kuin on pakko. Ei ainakaan tämän jutun kaikki osapuolet.
Voisi käydä niin että saajasta tulisikin maksaja ja toisinpäin. Minä ainakin haluan tietää etukäteen pakolliset menoni, ettei tule yllättäviä ongelmia puoleen jos toiseen. Mietittin eilen illalla elatusmaksun määrää ja sen riittävyyttä.
Ei minun kantani ainakaan muuttunut. Yksinhuoltajat eivät kyllä pahemmin rällää elatusmaksujen johdosta. Joinain kuukausina elatusmaksuista voi jotain jäädäkin käyttämättä, mutta toinen kuukausi korjaa tilanteen.
En minä ainakaan henk.kohtaisesti tiedä yhtään rikastumaan päässyttä yh. äitiä, enkä isää, joka elatusmaksujen turvin tekisi kovinkaan monta etelänmatkaa. Kyllä ne meidän rahat niihin lapsiin menee, tavalla tai toisella. Kiitoksia asiallisesta keskustelusta kaikille osapuolille. Nämä keskustelupalstat on aivan mahtava juttu. Eriäviä mielipiteitä täytyykin olla. Niistähän me opimme ainakin olemaan eri mieltä. PS:
Tuli taas tänään vaimokkeeni pojan kännykkälasku. Kolme kertaa isompi kuin omani. Vaikka ole kuinka sanonut........ Estokaan ei toiminut.
Pitäisikö sittenkin soittaa ja vaatia lisää liksaa hänen isältään;) No anti olla........
Käsittämätöntä tämä rautalangan vääntäminen ilman tulosta!Käsittääkseni yh kustantaa huoltavien lastensa elatuksen huolimatta siitä, mistä kassasta ne eurot tilille tulee. Kaikki kuukausittaiset summat varmasti menee yh-perheen kulutukseen(näin todellakin uskon). Mitä ihmeen merkitystä joidenkin ehdottamilla kuiteilla on? Kuitteja on maailma pullollaan ja aivan varmasti ainakin yh-vanhempi voi aina osoittaa kaikki eurot menneen perheen perusturvaan, koska se on nyky-Suomessa aivan selviö. Lasten harrastukset, vaatteet, syöminen, asuminen, äkillinen sairastelu, matkat sukulaisiin(toiseen vanhempaan), kivat valokuvat..... Lasten yh:n talouteen vaikuttavia yllättäviä kuluja tuskin kukaan kykenee etukäteen suunnitelmallisesti arvioimaan ja kuka oikeasti kuvittelee, että jokainen sentti on mahdollista laskea silloin kun lapset ovat "kivasti käymässä viikonloppuna".Mielestäni ylipäätään pitäisi kyseenalaistaa niiden vanhempien motiivi puhua lapsensa "parhaasta", jotka käyttävät tässäkin keskustelussa ilmenneen energiansa ex-puolisonsa aihettaman katkeroitumisen purkamiseen.
Taidat sanoa tuon ihan lämpimiksesi.
Ne on muuten laskeneet että Suomessa YHDEN lapsen kasvattaminen aikuiseksi maksaa muistaakseni 800000mk, kun kaikki otetaan huomioon. Ei liene suuri matemaatikko tarvitse olla huomatakseen kuka maksaa ja miten paljon, oli kuitit tai ei.
Ajattelitko että on helppoa?? Vai niin. Joudun kustantamaan kyllä lasteni matkat siihen päälle, ja minä yhteishuoltajana olen myös täysin velvollinen suomaan lapsille äitiyden osan ja huolehtimiset. Sorry vaan nyt kun en lapsia saa itselleni enää mieluusti ottaisin ja huolehtisin.
Tätä juuri tarkoitan: kun on saavana osapuolena, ei enää ajatella maksajaa lainkaan ihmisenä, kuulsi kirjoituksestasi vain: "pärjää sinä miten pärjäät, kiillotan itse kilpeni"
Kun eivät ne lapset voi asua yhtaikaa kahdessa paikkaa, ja kokonaisuutta katsoen ei siinä ole mitään järkeäkään alkaa uudelleen tappelemaan eksän kanssa. Jumi mikä jumi.
Kummallakin on velvollisuus antaa lapselle niin henkistä kuin taloudellista apua ja tukea,vaan elatusmaksujen maksaja kun ei enää pysty kunnolla tavatessaan edes ruokkimaan lapsiaan, kun maksaa.
SE on epäkohta, jota pitäisi muokata, ajatella myös sitä, joka maksaa. Ja haluaisin kyllä edelleen nähdä sen kuitin; mihin ne rahat menee.
Oletkon peloissasi, että Suomen lapset tulee kasvatuteksu jossain vaiheessa Sinun markoillasi(euroillasi)?
Tämä luku on lasta kohden.
Keväällä tulee uusi laskelma, jossa on tehty tarkka selvitys asiasta. En muista lukua tarkasti, mutta se on aivan hirveän iso. Luku kyllä sisältää muutakin kuin ruuan. Laskin tuossa äkkiä kahden vanhemman tulot x 18 vuotta. Euroissa noin 750000 euroa ilman korotuksia. 133000 euroa lasta kohdin on aika tarkka, ja antaa hyvän kuvan tilanteesta.
Noin suurinpiirtein. Ei se sitten paha olekkaan vaikka paljon rahaa kerralla tuhlattavaksi.
en ole väittänytkään että se on helppoa olla maksajana mutta kun edelleen väitän että yksinhuoltajan osa on paljon paljon vaikeampi kuin sinun koska sinä selviät velvollisuudestasi vain maksamalla.
Minä yh.na huolehdin lapsesta joka päivä joka tunti ja joka yö.
niin taloudellisesti kuin henkisestikin.
Sinun ei tarvitse esim.. valvoa lapsen kanssa kun hän sairastaa... ei siivota oksennuksia 2 aikaan yöllä lattialta.selviät niistä kuin koira veräjästä. noin vain pari ikävää esim sanoakseni )
Oletkohan sinä jutellut exäsi kanssa tästä aiheesta? on ehkä väärä kanava purkaa katkeruuttasi täällä meihin muihin yh.jiin.
Minun lasteni isä epäili tosiaan alkuun että minä hummaan hänen maksamillaan elatusmaksuilla ja oli tosi katkera kaikesta.Huhut tuli minun korviini ja soitin hänelle. ja selvitimme mihin rahat menevät ja sen jälkeen ei tottatosiaan ole tarvinnu aiheesta puhua.
Olen edelleen sitä mieltä ettei kuitteja tarvita jos elatusvelvollinen maksaa sen lain määräämään summan. jos aletaan puhumaan paljon suuremmista summista (siis elatusmaksu on normaalia suurempi yhteisellä sopimuksella) sitten vois olla joku systeemi kertoa mihin sen rahan on sijoittanut.
Ja sinulle katkera äiti voisin sanoa että katkeruus pilaa sinun elämäsi ja vaikuttaa loppukädessä lapsiinkin negatiivisesti.
Ehkä kannattais mennä itseensä ja miettiä vähän kokonaisuutta.
Ja kyllä me yh.t joudumme ajattelemaan sitä maksajaakin jos epäilet ettei sen ole mitään väliä.
onhan maksaja lastemme biologinen vanhempi eikä häntä voi unohtaa vaikka joskus mielitekisikin.
Mutta lastemme isänä hän on aina oleva osa elämäämme. ja hyvä niin
No turha asiaa on jauhaa, et ymmärrä edelleenkään pointtiani. Olen "katkera" ainoastaan rahojeni tuhlailusta ja todellakin, anti palaa vaan seuraavat 10 vuotta, itse käyttäisin rahat enempi lapsiin.Olen kuitenkin kädetön asiassa, koska lakimiehet ovat kalliita ja vastapuolella on varaa niitä pitää.
Olen yhtälailla vastuussa lasteni hyvinvoinnista henkisesti ja muutoinkin. Siksi olenkin ajatellut tilanteen seuraavasti: tilanteen mukaan teen lapsille mukavan olon(tosin mielikuvitus on pakko ottaa rahattomana käyttöön) ja kunhan kasvavat, ehkä huomaavat, ettei äidin alistaminen ole järkevää. Olen onnellinen ilman eksääni, ja se on lapsille parasta.
Että se siitä katkeruudesta. Nikki oli tarkoitettu vain tätä asiaa varten.
Otan siis tilanteen näin kun en sille mitään voi, ja saanen naureskella itsekseni, kun olin itse toisella puolen, oli niin paljon myötätuntoisia äitejä notkumassa ja auttamassa asiassa, nyt kun olenkin elatusvelvollinen, jään kaikessa yksin. Ei myötätuntoa, ei kysellä, miten voit...sepä humoristista...
Pistää miettimään, mutta kilpeäni en ala kiillottamaan. Menneisyys oli sen verran rankka, että vaikka tässä tilanteessa olenkin, en todellakaan enää tahdo nyrkkeilysäkiksi.
Äiti*3, puolustat sen verran kantaasi joka käänteessä, että tulee mieleen vanha sanonta; se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa...
Hyvää jatkoa kaikille keskusteluun osallistuneille! Rakastetaan lapsiamme kaikesta huolimatta.
kun syytellään ja koitetaan vielä elämää hankaloittaa.
Minun menoni kestää kyllä tutkiskelun.
minun perheeni ja kotini ja muukin elämä on tarkassa syynissä ja hyväksi todettu.
(olemme käyneet reilu 3v perheterapiassa sosiaalityöntekijän ja psykologin luonaja syy siihen on se että lapset on aika pihalla isänsä lähdön aiheuttaman surun takia)
Ja voit vain kuvitella että siellä on kysytty kaikki niin minulta kuin lapsiltakin eikä ainakaan toistaiseksi ole tullut mitään epäkohtia minun taholtani esiin
En vain voi ymmärtää sitä että meitä yh.jia koko ajan painostetaan ahtaammalle. Meitä syylistetään ihan omaa syyttämme(siis suurinta osaa)ja nyt vielä yksi holhousaihe jota esität saa tosiaan minut ainakin näkemään punaista ja siksi ainoa tapa siihen on reagoida puolustaa omaa näkemystäni.
Menneisyys on aina läsnä ja sen kanssa on vain opittava elämään.
Ja omilla valinnoillaan voi tehdä melko paljon oman itsensä eteen niin ja lapsien.
Lapset on elämässä toisinaan vain se ainoa ilonaihe joiden eteen tekee tosiaan paljon.
Siitä mekin lienemme samaa mieltä?
Ja kun se katkeruus ei tosiaan auta yhtään mitään
..että tässä keskustelussa tulisi ottaa huomioon myös ne eroonneet parit ja (heidän lapsensa) joilla asiat eivät mene lapset itselleen saaneen vanhemman osalta niinkuin on lasten edun kannalta parasta. Minun ei siis ole TARKOITUS mielipiteilläni KIUSATA niitä huoltajia, jotka lapsilleen kaiken hankkivat, vaan olen sitä mieltä että ehdotus kuittien esittämisestä on niiden LASTEN etujen mukaista, joilla esim. huoltaja ei jostain syystä olekaan se "parempi" vanhemmista, vaan on TODELLAKIN olemassa se mahdollisuus että rahat menevät johonkin muuhun. Esim. se, että lapset saavat KOTONA aina ruokaa kun on nälkä, ei VALITETTAVASTI aina toteudu. Ilmiö näkyy kyllä esim. päiväkodeissa työskentelevien näkökulmasta erittäin hyvin. Nämä tapaukset ovat poikkeuksia, joten tietysti jonkinlainen kompromissikin voisi tulla kysymykseen. TOTTAKAI yksinhuoltajilla on aina se mielessä, että joutuvat hoitamaan kaikki lastensa asiat ja "elatusvelvollinen" pääsee vähällä, kun hänen ei tarvitse muuta tehdä kuin maksaa (ja liian vähän kaiken lisäksi!!) - mutta entäpä ne elatusvelvolliset, JOTKA OLISIVAT HALUNNEET lapset itselleen, mutta jostain syystä (kenties epäoikeudenmukaisesti) lapset määrättiin sille toiselle osapuolelle. Nämä elatusvelvolliset voivat TODELLA AIDOSTI JA OIKEUTETUSTI olla huolissaan lastensa hyvinvoinnista ja AIHEELLISESTI epäillä että rahat menevät johonkin muuhun tarkoitukseen kuin lasten hyvinvointiin. NÄLKÄISET PÄIVÄKOTILAPSET OVAT TOSIASIA!!!! Eli olisi mukava jos tuohtuneet yh:t voisivat nähdä tilanteen niin että jotkut LAPSET todella tarvitsevat tätä "lakia" suojakseen!!! Esim. vaikka ruoka ja asunto vievätkin rahaa yli elatusmaksujen, on hyvä kuvitella esim. sitä miten onnellinen joku lapsi olisi uudesta polkupyörästä jonka voisi saada (edellyttää tämäkin yhteistyötä molemmilta vanhemmilta) -jne. Mutta ymmärtääkö kukaan, mitä tarkoitan???
..että tässä keskustelussa tulisi ottaa huomioon myös ne eroonneet parit ja (heidän lapsensa) joilla asiat eivät mene lapset itselleen saaneen vanhemman osalta niinkuin on lasten edun kannalta parasta. Minun ei siis ole TARKOITUS mielipiteilläni KIUSATA niitä huoltajia, jotka lapsilleen kaiken hankkivat, vaan olen sitä mieltä että ehdotus kuittien esittämisestä on niiden LASTEN etujen mukaista, joilla esim. huoltaja ei jostain syystä olekaan se "parempi" vanhemmista, vaan on TODELLAKIN olemassa se mahdollisuus että rahat menevät johonkin muuhun. Esim. se, että lapset saavat KOTONA aina ruokaa kun on nälkä, ei VALITETTAVASTI aina toteudu. Ilmiö näkyy kyllä esim. päiväkodeissa työskentelevien näkökulmasta erittäin hyvin. Nämä tapaukset ovat poikkeuksia, joten tietysti jonkinlainen kompromissikin voisi tulla kysymykseen. TOTTAKAI yksinhuoltajilla on aina se mielessä, että joutuvat hoitamaan kaikki lastensa asiat ja "elatusvelvollinen" pääsee vähällä, kun hänen ei tarvitse muuta tehdä kuin maksaa (ja liian vähän kaiken lisäksi!!) - mutta entäpä ne elatusvelvolliset, JOTKA OLISIVAT HALUNNEET lapset itselleen, mutta jostain syystä (kenties epäoikeudenmukaisesti) lapset määrättiin sille toiselle osapuolelle. Nämä elatusvelvolliset voivat TODELLA AIDOSTI JA OIKEUTETUSTI olla huolissaan lastensa hyvinvoinnista ja AIHEELLISESTI epäillä että rahat menevät johonkin muuhun tarkoitukseen kuin lasten hyvinvointiin. NÄLKÄISET PÄIVÄKOTILAPSET OVAT TOSIASIA!!!! Eli olisi mukava jos tuohtuneet yh:t voisivat nähdä tilanteen niin että jotkut LAPSET todella tarvitsevat tätä "lakia" suojakseen!!! Esim. vaikka ruoka ja asunto vievätkin rahaa yli elatusmaksujen, on hyvä kuvitella esim. sitä miten onnellinen joku lapsi olisi uudesta polkupyörästä jonka voisi saada (edellyttää tämäkin yhteistyötä molemmilta vanhemmilta) -jne. Mutta ymmärtääkö kukaan, mitä tarkoitan???
Ajateltu. Väärinkäytöksiä tehdään, mutta mitäs teet?
Vaimoni on päiväkodissa töissä, ja ne nälkäisimmät lapset tulevat kyllä ehjistä perheistä. Johtuneeko siitä että yksinhuoltajia vahditaan enemmän kuin ehjää perhettä. Sitten on ne rikotut perheet jotka sosiaalisten etujen vuoksi asuvat erillään. Ne vasta pahinpia on. Lapsi nähdään vain tulonhakkimisvälineenä. Tekisi mieli välillä tehdä ilmoitus kun tässä omassakin tuttavapiirissä tätä tapahtuu. Viikolla tuli ohjelma Sveisiläisestä isästä joka hävisi lapsensa juopolle äidille. Äiti kuoli viinaan, mutta lapset määrättiin äidin lesbo ystävälle. Mies oli vielä opettaja.
Tämä koko systeemi on aika mätä ja joku kuitin keruu hävittää alleen yhä enemmän todelliset ongelmat.
..kyllä tässä pyörii aiheena todellakin hyvin minimaalinen osa jäävuorta vasaran alla. Kuitit kuullostavat tosi pieneltä asialta, mutta itse ainakin haluaisin kuvitella että tällainen "laki" olisi askel oikean suuntaan. Toiseksi sanottuna olen rehellisesti sitä ieltä, että miehet ovat todellakin altavastaajia monessa erojupakassa. Olen ehdottomasti sitä mieltä että mlempien vanhempien tulisi ENSISIJAISESTI huolehtia LASTEN henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista, mutta jos mennään toisiijaisiin asioihin, niin kyllä ne eronneet miesparat taitavat olla ihan kuin nallit kalliolla koko hässäkän jälkeen. Jo siitä syystä että eivät ole sosiaalisesti (ja sanallisesti) yhtä taitavia lataajia kuin naiset. Toiseksi, moni nainen (todellakin aiheellisesti!!!) syyttää miestä perheen laiminlyönnistä, mutta mies ei YMMÄRRÄ mitä tekee väärin - hän saattaa itse elää vielä sitä keskiaikaa jossa luulee että naiselle riittää se, että mies tuo perheelle leipää pöytään (eivätköhän tämänkaltaiset asiat monesti ole avioerojen taustalla). Miehet ovat monesti oikeasti avuttomia. Uskon, että tässä ovat selityksenä kulttuuriset taustat, joita ON HYVIN VAIKEA muuttaa, naisten yrityksistä huolimatta. Tosiasia on kuitenkin se, että poikalapset on opetettu kasvatusmalliin, jossa ei tarvitse kertoa ajatuksia, ei huomioida perhettä tarpeeksi.
Poikkeuksiakin on. (Tässä menen vähän aiheesta sivuun, mutta pakko kertoa tää juttu hyvänä esimerkkinä!!!) Näinpä juuri tuossa muutama ilta sitten erään toimitusjohtajan käsittelevän omaa viisivuotiasta tytärtään. Tyttö olisi halunnut isin heti kotiin ja mukaan peittelemään hänet uneen (äiti oli juuri lähdössä lasten kanssa kotiin, koska oli myöhä), mutta isä ei voinut lähteä, koska piti jäädä huolehtimaan vieraista. Tyttö pillahti teatraaliseen itkuun, mitä tekee isi ? - Nappaa tytön hellästi syliin selälleen ja alkaa sormella lirputtaa ulvovan tytön suuta. Volina muuttuu naurunsekaiseksi ja lopulta suu kääntyy hymyyn. Eikä herra toimitusjohtajan tarvinnut revetä kahtia, hän vain osasi ajatella lapsiaan, sekä vaimoaan... vaimon ei tarvinnut lähteä raahaamaan kotiin volisevaa tyttöä, vaan mukaan lähti väsynyt, mutta onnellinen tyttönen. Se on asenteita kiinni!!
Mutta pointtini: Kaikilla miehillä ei ole näitä taitoja annettu, siksi he ovat todellakin aika lainsuojattomia tilanteissa (esim. avioerossa), joissa naisten (täysin oikeutettu) kiukku kohdistuu näihin avuttomiin jurottajiin. Lain velvollisuus on kuitenkin suojella niitä, jotka suojaa tarvitsevat ja ovat altavastaajia. Eli jos riidat yksinhuoltajien ja elatusvelvollisten välillä jotenkin lievenisi sillä että olisi olemassa asiakirjat, eli kuitit, joilla lopettaa turha rätkytys puolin ja toisin, saattaisvat lapsetkin olla piirun verran onnellisempia. Voin olla väärässäkin, ja olen silloin valmis kuulemaan myös muita mielipiteitä asiaa paremmin tuntevilta ihmisiltä. Toivon vain että tämä mielipiteenilmaisuni voisi herättää ajatuksia, jopa tekoja jotka lisäisivät lasten hyvinvointia esim. lisäämällä vanhempien välistä yhteisymmärrystä. Taidan olla taivaanrannan maalari, mutta ainahan saa unelmia olla...
jos sillä kuittien esittämisellä saatais niitä riitoja vähenemään niin okei.
mutta kun se on näin että se elatusvelvollinen saadessaan kuitit ja todisteet keksii jälleen uuden tavan kiusata yh.ta.
sehän on tosiasia että heitä jotka tahtovat valittaa he valittavat vaikka aidan seipäästä.
ja uusi vaatimus seuraa toistaan koko ajan.
Minun täytynee olla onnellinen että viimeaikoina lasteni isä on käyttyäytynyt tosi fiksusti... tosin lapsiaan saisi tavata useammin.
Eikä noita todisteita menoista ole tosiaan sen jälkeen kyselty kun laitoin ne faktat hänelle eteen...(täytynee koputtaa puuta että tämä olotila jatkuisi)
Silloinhan idea siis toimi teillä, ja hyvä niin!!!
Se on totta, että valittaja aina valittaa - rajansa kaikella. Kohtuuttomuuksiin ei tarvitse virua, mutta mielestäni huoltaja viruu kuitin esittämällä huomattavasti vähemmän kuin sillä että pysyttelee tilanteessa jossa joutuu kuuntelemaan jatkuvia syytöksiä. Vie vähemmän hermoja, uskallan väittää!!! Voitaisiin siis jopa kuvitella että kuittien esittäminen on kaikkien osapuolten edun mukaista (lapset mukaanlukien)!! Sitäpaitsi, sehän on täsmälleen elatusvelvollisen panoksen arvoinen vastapalvelus - noin niinkuin pehmeiden arvojen kantilta katsottuna - maksaja antaa kylmää rahaa ja saa kylmän paperipalasen. Saattaa jossakin vaiheessa tulla ajatuksiin myös sellainen vaihtoehto että tätäkö lapsistani haluan, pelkän kauppakuitin...
Itse (utopistina?) hain juuri tätä, mikä teillä toimi, eli kyllä on kovakalloisenkin vaikea valittaa ainakin siitä aiheesta, josta on todiste mustaa valkoisella. Tämänkaltaiset keinot kun tehoavat miehiin paremmin kuin ne tunteisiin vetoavat seikat lasten hyvinvoinnista jne. valitettavasti. TIEDÄN että erotilanteissa asiat ovat hyvin monimutkaisia ja että TAIVAS ei aukene vaikka kuinka esittäisi kuitteja, mutta joskus ihmeitä tapahtuu pienilläkin muutoksilla. Niihin on pakko yrittää uskoa, kun ei suuriin muutoksiin riitä voimavarat, kenelläkään.
Toivotan sinulle ja lapsillesi oikein ihanaa joulua ja usko tai älä, minun mieltäni lämmittää se että te äidit siellä jossain näette vaivaa lastenne onnen eteen. Siitä saan joulumielen, omia lapsia kun ei ole. Toki hyvää mieltä saa muualtakin, oikeastaan kaikista tilanteista, joissa joku tulee onnelliseksi ilman että ketään muuta vahingoitetaan. Siinä on ainakin tarpeeksi haastetta itse kullekin, ei tarvitse etsiä sen hurjempia elämyksiä... mutta ei siitä sen enempää.
Kadehdit, kun et itte saanutkaan äijääs pidettyä ja exäs saikin kiinteän suhteen.
Taisit luulla olevas korvaamaton. Nyt nyppii, kun totuus paljastuu ja se on pakko nähdä.
Tervetuloa ajattelun ja kehittymisen pariin. Katkeruus ei auta mitään, hidastaa vain omaa kasvua ihmisenä ja kieltäminen se taitaa olla sinullakin suurin pahe.
kade en ole, tällä hetkellä olen todella onnellinen, muutin lähemmäs lapsia ja on edelleen se vakityö, elämäni on taas menossa éteenpäin.. vetskarini on aina pysynyt kiinni ja olen elänyt "ydinperhe" -elämää. Totesin,että yhteiskunta ja sen normit ovat läpimätiä lasten suhteen, joten keskityn edelleen siihen tärkeimpään, eli lasten henkisen hyvinvoinnin ja ilon jakamiseen -niiden lasten kanssa.
Suhdetta en ihan äkkiä edes halua, sain tarpeekseni miehistä, koska tällä hetkellä jäljelle jääneet ovat joko juoppoja,luusereita, tai muuten vaan huonon itsetunnon omaavia. Urheilen ja nautin!
Taistelua tää koko elon tie...tsemppiä kaikille!
Jäit varmaan huorimisesta kiinni.
Ei suomalainen mies lyö syyttä. Se lyö sitt kun sanat loppuu ja silloinon toinen varmaan jo arsyttänyt joko monen varoituksen yli tai sitten ihan oikeasti huorinut eikä osoittanut edes katumuksen merkkejä. näin se on. Jos se olis sairas, ei sille ois annettu lapsia.
Osta vetskari jalkoväliis ja vedä se kiinni niin, etä häpyhules jää väliin. Tuleepahan pieni tauko
sp-elämääsi, vaikka mitä se auttaa. Kirsikka kasvaa...
-koska olen niin ärsyttävä, että opiskelin perheeni hyväksi, halusin omaa rahaakin, enkä kestänyt jatkuvaa ulosottomiehen luona juoksemista enkä ukon uhkailuja, kiristystä, pakottamista...olen niin ärsyttävä ämmä...
Tosin, mitä olen kuullut jälkeenpäin, ei kukaan tästä sovinistisiasta pitänyt. Ja kuten jo aiemmin vastasin, nyt olen taas tasapainossa kaikesta hullunmyllystä. Suomalainen mies,etenkin duunari, jolla ei ole riittävää itsetuntoa, lyö mieluummin kuin tekee kompromissejä. Ja se on vissi!