Mieheni mielestä minä valitan ja kitisen hänelle koko ajan. Se on kyllä siinä määrin totta että sanon asiosta hänelle usein koska hän ei mielestäni osallistu tarpeeksi perhe-elämäämme. Eikä ainakaan oma-alotteisesti.
Nyt sitten mieheni käyttää minun "henkistä väkivaltaani" syynä siihen että hällä memee hermot ja hänellä on oikeus käydä minuun käsiksi.
Oma mielipiteeni on että vaikka toinen sanoisi tai tekisi mitä, käsiksi käyminen on rikos.
Nyt sitten mieheni käyttää minun "henkistä väkivaltaani" syynä siihen että hällä memee hermot ja hänellä on oikeus käydä minuun käsiksi.
Oma mielipiteeni on että vaikka toinen sanoisi tai tekisi mitä, käsiksi käyminen on rikos.
Vastaukset 16
Vanhimmat
en kyllä ihmettele miehesi käytöstä
Tuollainen ei paremmaksi muutu kuitenkaan.Miehesi ei ikinä tule osallistumaan tai huomioimaan enemmän,päinvastoin.Jätä se ja aloita uusi,parempi elämä!
Ei muutu eikä tulekaan. Tiedän sen itsestäni.
En mäkään muuttunu enkä muutu.
Kenkää vaan äijälle - oon samoilla linjoilla.
Tulee miehellekin uusi parempi elämä.
Niin tuli mullekin ku muija tajus lähtee huutamasta.
Olisin ite pannu poikki jos olisin tajunnu miten kivaa on olla yksin ku ei oo koko ajan joku käskemässä.
Mun mielest se tekee kulloinkin kyseisen kotityön joka kokee sen tekemättömän työn häiritsevän.
Jos tiskit vituttaa ni sit tiskaa.
En kai mäkään käske jotain toista menemään paskalle jos mulla itellä on paskahätä!
Kenkää vaan kaltaisilleni paskiaisille jotka ei itse ymmärrä ottaa vapauttaan ja lähteä.
Asia on niin yksinkertainen: se on MOLEMMISSA vika,keskustelkaa asiasta niin että ei pilkata toista ja RAUHALLISELLA äänellä,eikä tietenkään saa keskeyttää kun toinen puhuu,HUOMIOIKAAN TOISENNE ja TARPEEN MYÖS,olette sentään aikuisia ihmisiä,tsemppiä. T:Kokenut ja onnistunut.
meillä oli ennen niin että vaimo huusi kuin palosireeni ja joskus kun huuto ei vaan lakannut, niin käsi puristui nyrkkiin, mutta kuitenkin hillitsin itseni. Aina oli todella lähellä. meni usein siihen että rikoin tavaroita kun vaimo vaan ei lakannut huutamasta ja vaimo sitten soitti poliisit että "mieheni on väkivaltainen" Poliisit tarkastivat mitä olin rikkonut ja yrittivät puhua vaimolle järkeä ja minä lähdin sitten putkaan että vaimoni rauhottuisi. En mitään isompaa koskaan rikkonut, vaan aina jotakin sellaista mitä pystyin korjaamaan. Jostakin sitten luin että minun pitäisi vastata naisen hyökkäyksiin samoin asein kuin hän ja niin teinkin. Huusin kovempaa ja etsin vielä isompia virheitä ja haukuin kaikkia vaimon tekemisiä huonoiksi, niin menikin siihen että vaimoni yritti lyödä minua. Eipä enään pahemmin rähjää, kun tietää että rähjään kovempaa. Yritän kyllä tehdä tässä meidän perheessä oman osani ja vältellä tilanteita mitkä johtavat suunsoittoon.
..huutavan vaimonkin hommata sinne putkaan. Kuitenkin kannatta ensin ärsyttää se toinen niin totaalisesti, että se ei kestä nahoissaan.
Soitat partion paikalle sille emännälle ja kerrot, että et pärjää sen kaa. Kun siinä kerran onnistut - tilanne joko pahenee tai muuttuu todella paljon paremmaksi.
Tai sitten otat lompakon ja olet teillä tietymätömillä vaikka muutaman päivän. Voi olla, että hän järjestää poliisin perääsi etsimään. Tai sitten ei. Voithan aina ilmoittaa hätäkeskukseen, että tuli kotona huuto, jossa oli toinen kuuntelijana ja haluat nyt olla kaikessa rauhassa vaikka viikon. Että jos tulee hätä - ei tarvitse etsiä.
No joojoo - on vähän sieltä, mutta jossain tapauksessa voi toimia..
Keskustelu olis kyllä paree.. Mut kun kaikki NAISETKAAN EIVÄT JUTTELE!!!!
..käytöstä.
Kai lapsi on vieressä kuuntelemassa teidän huutoa. voi jumalauta.
Älä vaan sosiaaliretku rupea väittämään ettei lasten kuullen saa enää korottaa ääntäkään. Yksi ravintolan vahtimestari sumutti kyynelkaasua yhden naisen kasvoille joka korotti ääntä.(ajatteli joutuneensa väkivallan uhriksi) Ei se ihmisen kurkusta lähtevä ääni ole yhdellekkään lapselle haitaksi. ääntä mahtuu maailmaan.
Perhe-elämä on vähintään kahden ihmisen elämää!
Yhtälailla miehelläsi on oikeus sanella miten paljon tehdään/siivotaan yms. jos hänelle riittää "paskainen kämppä" mutta itse kaipaat "loistoa joka paikkaan", niin siinäpä sitten yritätte saada tehtyä kompromissin!
Kuinka paljon mielestäsi miehesi saisi esim. Juoda olutta, katsoa jalkapalloa, piereskellä, makoilla sohvalla....
Miettikää yhdessä mitä haluatte.
Henkinen väkivalta on aivan yhtä pahaa ja tuhoisaa kuin fyysinenkin!!!
Ei jää vain näkyviä arpia vaan myös arpia mitä ei koskaan voida korjata!
JOKAISEN saa ärsyyntymään, jos sillä tavalla haluaa tehdä, poliisinkin, niin miksei jopa oman miehensä.
-En tiä, poliisi käyttää pamppua, jos se ärsyyntyy.
Tästä on ihan omakohtaistakin kokemusta, helei, (se painettiin molemminpuolisella puolivillalla, kun syytä oli vähän *asiakkaassakin*.)
-Aina kannattaa vähän vinoilla ja sitte heittäytyä marttyyriksi.
Paarman saa rauhoittumaan vain yhdellä tavalla.
Ja koska tämä on perheohjelma, en tahdo kertoa millä tavalla.
Voipi olla, että nariset ja kitiset liikaa! Mutta käsiksi ei saa käydä vaikka kuinka kitiset!
Tuleeko sinulle hyvä olo kun valitat koko ajan? Vai onko kurjat fiilikset?
Onko teillä mukavan leppoisa ilmapiiri kotona? Onko teillä kotona kaikilla mukava olla?
Suosittelen avointa, rehellistä, joustavaa ja hyväksyvää keskustelua ja sopimuksen (mikä miellyttää kumpaakin) tekoa kaikesta mikä vaatii järjestystä, yhteen hiileen puhaltamista, kummankin osallistumista ja mukavuuden lisäämistä missä asiassa nyt vaan.
Kyllä sitä kummankin on osallistuttava kotielämään ja sen pyörittämiseen. Siitä ei muuten pidemmän päälle tule mitään. Joku kärsii ja katkeroituu kuitenkin.
Kun sinä nalkutat ja valitat miehesi tekee vähemmän ja kun huomaat sen, nalkutat lisää ja miehesi tekee yhä vähemmän ja sinä nalkutat yhä enemmän ja miehesi osallistuu sitten taas yhä vähemmän ja sinä nalkutat taas enemmän.....Mahdatteko päästä tuosta kuviosta irti?
siis mielestäsi on oikein louksuttaa leukojaan vaikka kuinka, mutta toisen hivauttaminen on väärin? Periaatteessa kumpikin on väärin ja henkinen väkivalta on jopa tuomittavampaa kuin fyysinen koska se on usein paljon ahdistavampaa kohteelleen!
Mielestäni teillä kumpikin käyttää sitä asetta jonka taitaa parhaiten ja kumpikin on väärässä. Pahiten väärässä on se joka on aloittanut koko sopan ja hakee nyt oikeutusta teolleen ja tuomiota toiselle...
Kannattaisi lukea noita lööppejä ja muitakin tiedotusvälineitä seuraamalla huomaisi kuinka usein mies joka kuuntelee ja kuuntelee lopulta kohtaa sen pisteen jossa tulee seinä vastaan ja sitten käy hassusti sille joka "vain" nalkuttaa. Voi olla että et edes mielestäsi nalkuta paljoa jos lainkaan ja ihan aiheesta, mutta nyt ei ratkaisekkaan oma mielipiteesi vaan sen toisen joka sitä joutuu kuuntelemaan. Jollekkin pienetkin huomauttelut ovat iso asia ja toisella menee kaikki ryöpytys kuin vesi hanhen selästä.
Nyt sitten oma mielipiteeni; tehkää sille parisuhteellenne jotakin jotta ei ole syytä kummankaan tekoon! Jos sille ei ole mitään tehtävissä tai halua ei ole niin ottakaapa eri suunta jotta toisen ääni ei kuulu eikä toisen nyrkki ylety! Ei tuollainen ole varmasti millään tasolla tyydyttävää elämää enää..
Itse tosin olisin nostanut kytkintä jo ekasta hivautuksesta, mutta saatan silti ymmärtää jollain tasolla sitä hivauttajaakin jolla sanat ei riitä kertomaan tunteesta nyrkin takana.
pakko kyllä sanoa, että kun tarpeeksi kauan kuunteleen jatkuvaa nalkutusta niin tekee kyllä mieli käydä käsiksi. Joskus jopa kuvittelen lyöväni miestäni joka aloittaa sen vitun narinan heti kun astuu ovesta sisään.
Asia on niin yksinkertainen: se on MOLEMMISSA vika,keskustelkaa asiasta niin että ei pilkata toista ja RAUHALLISELLA äänellä,eikä tietenkään saa keskeyttää kun toinen puhuu,HUOMIOIKAAN TOISENNE ja TARPEEN MYÖS,olette sentään aikuisia ihmisiä,tsemppiä. T:Kokenut ja onnistunut.