Eli oli pakko tänne kirjottaa koska rupes niin ärsyttään!! Itse olen rv33 ja 165/51 ja omasta mielestäni kiinteä ja sporttinen vartalo ja syön erittäin terveellisesti ja liikun todella hyvin ja neuvolassákin kehuttu kun paino noussut vain tuohon eli yhteensä 5kg. Nyt näin kesällä olen ruvennut rannalla seuraileen muita mammoja jotka raskaana ja en ymmärrä miten nainen laskee itsensä siihen kuntoon! ´Läskit tursuaa joka puolelta ja arpia joka paikka täynnä=lihominen niitä aiheuttaa! Ja muutenkin on niin turvonneen näkösenä siellä tunkenut jotkut mamma uikkarit päällensä..huh huh ei voi muuta sanoa..miehenikin ihmettelee että miten jotkut syö itsensä=siaksi ja lihoo ainakin 15kg! Se ei johdu mistään muusta kun siitä ylensyönnistä ja suomai´laisten laiskuudesta liikkua ja pitää kropastansa huolta! Uskokaa ken huvittaa..luulisi miehennekin häpoeävän teitä! Pakko oli soittaa suuta koska toivon että tämä ainoa keino saada joku järkevä mamma muuttamaan tapansa! Raskaus ei joda lihavuuteen ellei sitä itse aiheuta. Itsellä painoa tullut vaan mahaan ja rintoihin ja olen ylpeä niiden "tilavuudesta" Sitten ihmetyttää kun joiltain kysyy että koskas syntyy..huom:näyttää kuin vauvan pitäisi syntyä jo niin vastaus on 6kuulla..miten mahdollista että jotkut voi olla jo silloin isomahaisia ja niin turvonneita! Nyt naiset mars ulos ja lenkille ja salaattia poskeen..PS. Mansikoilla voi herkutella;) T.kauhistunut mamma:)
Raskaana olevat
rannalla HUH!!!
625337
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 62
Vanhimmat
Vaikka onpa tuo aihe omassa mielessäkin pyörinyt vaikkeikaan rannalta tullut mieleen.. jos teksti ei olis provo niin aiheesta vois ehkä keskustellakin, oli niin tylyyn ja tympeään ja provosoivaan sävyyn kirjoitettu.. ja jos kirjoitit ton tosissas, niin huh huh..
Lihomisesta ei voi automaattisesti puhua jos paino nousee 15kg.. turvotuksillekaan ei aina voi itse mitään. Se on totta, ettei raskaus johda lihavuuteen jos ei ylensyö, mutta raskauskiloja kertyy yksilöllisesti.
Siis ei tää kirjotus voi olla tosi.. että ei ihminen muka käsitä, että toisilla maha on isompi ja toisilla pienempi..
HÖH ja HÖH!
Ilmeisesti tarkoitit lihomista ruuan kautta, joka aiheuttaa arpia.
Eipä ihan pidä paikkaansa.Osittain tosin kyllä.Siihen saa vain syödä paljon ja usein, että arvet tulisivat ruuasta nopeasti.....tai sitten ne ovat tulleet painonpudotuksen yhteydessä aiemmin.
Raskausarvet ilmestyvät yleensä iholle hormonaalisissa muutoksissa, kuten raskauden aikana, puberteetissa tai painon muuten noustessa tai pudotessa nopeasti.
Eli ruoka ei ole se kaiken alku ja juuri, joka aiheuttaa arvet.
Raskauden aikana vaikka toiset syö kuinka terveellisesti tahansa, saattavat saada arpia kaikesta huolimatta. Ne voi tulla 50kg painoiselle tai 150 painoiselle.
Ja toisilla raskaus johtaa "lihavuuteen" eli että iho venyy mahan kasvaessa ja terveellistä ruokaa syödessä, ja toisilla taas ruuan vuoksi, josta seuraa arvet.
Ruumiinrakenteet ovat jokaisella ihmisellä niin erilaiset, että on ihan turhaa verrata muita itseensä.
Ja jokaisen oma asiahan se on, millaisena itsestään tykkää.
Ja jos sinulla on hyvä kroppa, niin miksi sitten pistää vihaksi noin paljon toisten ihmisten kropat? Eikö sinun pitäisi olla tyytyväinen itseesi ja olla välittämättä muista?
Vai onko jokin osa-alue omassa elämässäsi pielessä, että pitää haukkua toisia, jotka omistavat suuremmat muodot ja raskausarvet?
Täysin samaa mieltä!
Raskauskiloja tulee yksilöllisesti eikä ahtamalla ja ahmimalla (toki näitäkin joukossa lie) MUTTA äläpäs yleistä. Itse en lihonut millään 6:een raskaukuuhun ja alkoivat jo huolestua neuvolassa. Seuraavien kuukausien aikana yhteensä niitä tuli 24 kg enkä muuttanut tapojani vaan uida polskin yliaikaisenakin. Olin myös energinen ja liikkeessä, sairaalassa kesän ruskein maha :)
Kaipa tuo on monien asioiden summa. Miten kroppa kestää kulloisenkin rasituksen, miten geeniperimä vaikuttaa lihavuuteen, ikä ja toki aineenvaihdunnalliset sairaudet ja niiden syntyminen. Minulla esimerkiksi raskaus puhkaisi kilpirauhasen vajaatoimminan joka löytyi vasta vuosia myöhemmin, samoin diabeteksen. Eivät mammat ole kaikki yhtä hyväonnisia kuin sinä ja ilmeisesti miehesi. Ole vähän armeliaampi.
Joo! Olen kanssa kauhistellut tänä kesänä uimarannalla odottavia äitejä ja vähän muitakin ihmisiä. Olen 174 cm pitkä, pitkäjäseninen, siro ja hyväkroppainen ja niin miehenikin mielestä.
En voi ymmärtää, kuinka alle 170-senttiset persejalat kehtaavat näyttäytyä julkisilla paikoilla. Jos selkä on suhteessa pidempi kuin jalat, niin mielestäni olisi jo kohteliasta muita kohtaan pysytellä sisällä. Mallit ja missitkin ovat yli 170-senttisiä eikä suotta.
Jos esimerkiksi 165-senttinen on uimarannalla, niin voisi käyttää edes korkokenkiä ja mielellään niin korkeita bikinihousuja, että reidet näyttäisivät pidemmiltä.
Parempi olla odottava ja älykäs ja viisas ja alle 170 persejalka, kuin odottava, tyhmä, uusavuton ja täyttä ymmärrystä vailla oleva yli 170 missinmitoissa oleva blondi.
tuo oli kyllä kirjoitettu niin hyvin että 10 siitä sulle.
kummaa että tosiaan pitää itseään niin ylistää pituudellaan ja hoikkuudellaan.itse oon 162cm ja ihan tyytyväinen tällaisenaan.oon kelvannu et ei ne aina oo ne 170cm hienosteliat niiiiiiin ihania kuin itse väittää.
sarkasmia ja ilmeinen piikki aloittajalle, joka oli 165-senttinen.. way to go!! =D nimim. 164 cm ja osaan nauraa "itselleni"
Olet kyllä ihanteellinen odottaja ja muutenkin varmasti kaikin puolin fiksu ja filmaattinen, täydellinen ihminen. Onnea sinulle!
Minun täytyy valitettavasti tunnustaa olevani tuollainen ympäristöhaitta, jota viestissäsi niin kypsästi argumentoiden kuvailit.
Itse olen myös rv 33 ja olen lihonut nyt n. 20 kg. Hyi olkoon minua. Lähtöpainoni tosin oli 40 kg.
Kyllä, olen varmasti kauhea näky vyöryessäni uimarannalle. Ihmisiä takuulla oksettaa valasmainen olemukseni. Arpia minulla ei tosin ole eivätkä läskitkään pursua, mutta mitäpä tuosta.
Miehenikin takuulla inhoaa minua ja lihonutta norsunvartaloani ja häpeää minua ihan kympillä. Tosin hän sanoo minulle päivittäin minun olevan kaunis saatuani raskauden myötä rinnat ja pepun ja kertoo minun hehkuvan odottavan äidin onnea. Selvää on, että hän valehtelee.
Liikkuakaan en viitsi - en käy lenkillä enkä salilla, en sitten koskaan. Olen laiskaakin laiskempi sohvalla löhöäjä. Tosin pyöräilen joka päivä 10-20 km tai käyn uimassa 1,5-2 km, mutta eihän se nyt mitään ole.
Ai niin, tokihan minä syönkin kuin sika. Enhän varmasti muuten kuin ylensyömällä ole saattanut itseäni tähän kuntoon. Hyi minua. Olen siis syönyt itseni valaaksi.. Vai siaksiko se olikin? Äskenkin vetäisin herkkuhimossani purkillisen kirsikkatomaatteja, ja monesti herkuttelen ananas-banaani-hedelmäsalaatilla. Olen yököttävä.
Sinä olet oikeassa, ryhdistäydyttävä on! Minun pitää alkaa ajatella muitakin ihmisiä nyt kun olen raskaana. Ennen kaikkea on ihan hirveää, että menen näin helteillä rannalle vilvoittelemaan, sullon itseni uikkareihin ja näin kerta kaikkiaan pilaan muiden rannalla olijoiden päivän näyttelemällä raskautunutta olemustani. Kiitos, että avasit silmäni.
Lihavia odottelupäiviä sinne vaan! ;) Lisää tällaisia piristäviä kirjoituksia tänne!
Jokainenhan meistä on erilainen. Itse elelen suhteellisen terveellistä elämää. Olin just eilen neuologilla jatkuvien päänsärky/näköhäiriötten takia. Näin vastattiin, että ehkä elät liian terveellisesti hum.....
Eikä tarvitse olla edes raskaana kun ne kilot tulee muutenkin kun ylensyömällä ja liikunnanpuutteella.
Kyllä se kuule niin on, ettei tällaisilla typerillä jutuilla saa meitä vauvanodottajia yhtään pahalle mielelle :-) Olen ylpeä mahastani ja jokaisesta kilosta (12kg), joka raskauden myötä on tullut. Minusta tulee äiti ja se on tärkeintä!!!
Sinun kannattaisi ottaa rannalle vaikka jotain lukemista, ettei aika mene toisten kyttäämiseen!!!
Jokainenhan ne kilonsa itse kantaa ja pääasia että kunnialla!
Kiitos vain mielenkiintoisesta puheesta mutta onnellisena sinulle ilmoitan että, eipä voisi vähempää kiinnosta.
Aion edelleen jatkossa syödä kun hevonen, syödä tasan mitä mieli tekee. Minua ei kiinnosta vaikka lihoisin 30 kiloa. Koska en todellakaan ole kaltisesi pinnallinen putkiaivo joka ei osaa nauttia mistään.
Tiedoksi että mieheni pitää minua, minua suurta rantavalasta kauneimpana naisena maan päällä. Eikä hän häpeä minua yhtään, miksi pitäisi?
Mieheni ei jätä minua kilojeni takia, meillä suhde perustuu ihan muihin asioihin kuin niihin ulkoisiin. Herkuttele sinä niillä mansikoilla ja laske jokainen ylimääräinen gramma ettei miehesi vaan vaihda laihempaan.
Minä aion nauttia, raskaudesta, ruoasta, elämästä ja siitä että minusta tulee jo toisen kerran äiti.
Myöskin tästä päivästä eteenpäin vain sinun kiusaksi puen sen uimapuvun päälleni ja tulen viereesi ottamaan aurinkoa.
Ehkä jopa kylmälaukustani tarjoan sinulle kermamunkin...
Hei vaan kaikille raskaana oleville megabeibeille (kuten alkuperäiselle kirjottajalle) ja sitten meille ryhävalaille!
Ei voi muuta sanoa kun, että aika lapsellista tekstiä alkuperäinen kirjoitus... Eikait aikuinen ihminen noin oikeasti ajattele? Todella pinnallista. Itse kuulun tuohon "valas"-ryhmään. Olen nyt viikolla 39, painoa tullut noin 15 kiloa lisää, ja olen todella ylpeä muodoistani! (miehenikin on, ihailee masuani ja kuulen kauneudestani joka päivä) Saan myös kuulua niihin onnekkaihin, joilla on ollut muotoja ennen raskauttakin, en ole siis ollut tikku, joskaan en lihava, rinnat olleet aina muodokkaat ja suurehkot, peppu naisellisen muodokas. Alkuperäinen on ollut vissiin näitä tikku-vartaloisia ennen raskautta ja nyt on ylpeys noussu hattuun kun on saanut naisen vartalon...
Haluisinpas toivoa sinulle loppuaikoina isoa valas-ruhoa ja raskausarpia, niin saat itsekin kokea näitä normaalin raskauden "iloja"!
Ja oletko kuullut ikinä sanasta "yksilöllisyys"? Et näköjään. Kasva aikuiseksi ennen lapsesi syntymää!
Onneksi et voi vaikuttaa siihen ketä rannalle tulee ja ketä ei. Eiköhän siellä ole niiden raskaus-valaiden joukossa, muutenkin liian lihavia, liian anorektikkoja, liian pitkiä, liian lyhyitä, liian tummia, liian vaaleita, ym. ym. "rannalle sopimattomia". Annetaan ihmisten elää omaa elämäänsä ja hoidetaan vaan omat asiamme, eli tässä kohdassa vartalomme ja läskimme!
että olet lihonnut vain 5kg kun ajattelee miten paljon painaa istukka,lapsivesi,rinnat,vauva....kannattaisi neuvolasta kysyä onko kaikki kunnossa.Kannattaa syödä kunnolla,koska vauva tarvitsee kaiken ravinnon mitä äidistä irti lähtee, ja jatkaa sitä kunnolla syömistä vielä imetysaikanakin. Itse lihoin 30 kg (lähtöpaino 45kg) niistä 20 kiloa jäi laitokselle ja loput hävisivät imetyksen myötä.Yhtään ei ällöttänyt eikä kukaan haukkunut lihavaksi.Päinvastoin miehet kehuivat muotojani :) Taas olen tikku ja vähän harmittaa,koska ikinä ennen en ole ollut niin naisellinen ja kaunis :P
Hmm..harmi, että uimarannoille ei ole paino/kroppatarkastusta..kun on niin kamalaa seurata odottavia ja yksilöllisesti suurantuneita äitejä. Tai voihan a.peräinen pistää simmut kiinni ja kääntyä mahalleen, kun niin valtavan paljon häiritsee kanssaihmiset.
Vielä parempi olisi, jos meneisit mökille, saisit ihan yksin olla ihanan vartalosi kanssa..mutta varo, ettei tuuli vie tai lintu nappaa:b
en minä ällötellyt raskaana olevia uimarannoilla!Juurihan kerroin että itse lihosin sen 30 kiloa!Älä mulle rupea :(
:))
No huh huh.. et vaikuta kovin tasapainoselta ihmiseltä. Ennen vauvan syntymää kannattaa hoitaa kaikki mielenterveysongelmat pois, jos niitä on. Sulla on varmaan aika tylsä elämä, ku tuolleen yritätä täälä pönkittää itsetuntoa. Mutta aika hauskaa luettavaa :) Saa olla kiitollinen omasta elämästä ja elämänarvoista, kun lukee tuollasia juttuja. Sinusta tullee ihan kauhea äiti, jos oikeasti tarkoitit joka sanaa tekstissäs (mitä on vaikea uskoa). Voi lapsi raukka, minkälaisen pinnallisen ja itserakkaan äitin kasvattamaksi joutuu... miten se tulee kestään sua?? Kun ei isukkikaan vaikuttanu paljoa fiksummalta. Sulla ei tosiaan vaikuta olevan minkäänlaista tietoa (yleissivistystä) ihmisen kehossa tapahtuvista hormonaalisista muutoksista, tai yksilöllisyydestä ym.
Onneksi mie en oo nuin pakkomielteinen =) Ja itseni ja kaikkien muiden mielestä hyvännäköinen! Toki elämääni sisältyy myös paljon kaikkea muuta ihanaa! Ei pyöri nuin toisarvoisten asioiden tai tuollasten ihmisten ympärillä.
mistään mitään!
että mua alkaa ärsyttää tommoset kaikkitietävät kakarat joiden mielestä 15 kilon painonnousu on raskaudessa jotenkin poikkeuksellista.
no, mä varmaan sit kuulun tohon laiskojen, jatkuvasti syövien ryhävalaiden joukkoon jota miehenikin häpeää koska viime raskaudessakin turposin 28 kg!!
ja nimenomaan _turposin_. raskaus ei tuonut varsinaista painoa kuin 6 kg, mutta nestettä keräsinkin sitten lopun 2kk aikana tuon 22 kg. että silleen.
ja insuliinidiabetesta sairastavana ruokavalionikin on varmaan ihan perseestä enkä muuta tee kun makaan sohvalla ja vedän suklaata.
voi **ttu että ärsyttää. toivottavasti sun miehes häpee sun typeryyttäs ja ottaa hatkat viimeistään ku kakaras on syntyny.
kilos saanu oikeisiin paikkoihin.....
sääli lastasi kun syntyy...
ei se lapsi kaikkee saa salaatistakaan.
katsotaampa... hmm.. olen kyllä itse sellanen laiska sohvaperuna ja syön vähän mitä sattuu... ja kilojakin on tullut lisää vaivaset n.15kg... mutta en kyllä oo turvonnu tai mitn.. en moiti tai hauku näitä jotka ovat lihonneet/turvonneet raskauden aikana, koska mun käsityksen mukaan se on ihan normaalia, jossain täytyy olla vikaa jos ei tohon rv33 asti oo lihonnu ku sen 5kg, ihan tosi onko se nyt sitten niin normaalia?
"suomai´laisten laiskuudesta liikkua ja pitää kropastansa huolta!"
olen molempia =)
mutta sitä 15kg ei kyl huomaa mistää muualta ku mahasta =D
tulee mieleen joku terveysintoilija joka katsoo muita paitsi itseään kieroon, ja joka on olevinaan niin täydellinen
toivottavasti en muita mitenkää loukannu.. tarkotus ei todellakaan ole.. alko vaan naurattaa tää kirjotus.. et damn..
T: tuleva äippä rv34 5
..jos on vararavintoa ennestään, niin paino ei välttämättä nousekaan kun sen 5kg tuohon mennessä.. nimim. rv32 5 ja 6kg painavampi :P ..mutta ton ap:n mitat kyllä viittas siihen, että varmaan olis huolen aihetta jos ei paino tuon enempää olis noussut.. mutta mä uskon yhä, että oli provo :)
se on tietysti, kiitos yhtä asiaa taas fiksumpi..
tuntuu kyl kans et on provo =)
itse en ole lihonu niin paljon, 3 kiloa vaa.
mutta sanon vaa että tosi lapsellista ja säälittävä!!
Sulla ei ole mitään sanottava paljonko muut halua lihoa tai lihovat, en ainaka nähnyt vielä kukaan valittavan siitä paljonko on lihonut raskauden aikana!! Siitä paitsi pitäisi nauttia raskaudesta eikä, stressaa paljonko voi lihoa!
Oletko tyhmä vai mitä?
Se on ihan normaalia lihoa 10-15kiloa raskauden aikana!!
itse olen jopa huolissa etten lihonut sen enemmän.
Tsemppia kaikille mammoille
Tiedoksi vaan, että mahan koko on yhteydessä lapsiveden määrään, joka taas ei vaikuta mitenkään ruokailutottumuksiin!
osta oma ranta,niin ei tarvii muita hirvitellä.
Olen pahoillani puolestasi. On toki ikävää, että koet alemmuudentunnetta, kun miehesi ihailee ja haluaa meitä kauniisti pyöristyneitä, seksikkäitä odottavia naisia. Mutta ota huomioon, että se ei ole meidän vika. Ehkä sinunkin kannattaisi yrittää syödä enemmän niin sinustakin voisi tulla hieman haluttavampi miehesi silmissä.
En aio jäädä uimarannalta pois vain sen takia, että miehesi katsoo perääni ihailevasti ja sinä tulet mustasukkaiseksi. Ymmärrän kyllä hyvin miestäsi, kautta aikojen muodokkaat naiset ovat olleet miesten silmissä niitä haluttavampia ja näin tulee aina olemaan, se on biologinen fakta.
alkuperäinen kirjoittaja,niin täydellinen kuin ulkoisesti onkin ei osaa ainakaan kirjoittaa,
karmeita kirjoitusvirheitä.
Tosi uskottava kirjoitus. Neuvolassa ei todellakaan kehuttaisi odottavan naisen pientä painonlisäystä, mikäli mitat olisivat tuollaiset. Siellä huolestuttaisiin siitä, että odottava on alipainoinen noilla rv. Mikäli todella olet noilla viikoilla, tuon pituinen ja painoinen niin kai sikiön hyvinvointi on tarkastettu useaan kertaan.
kun jaksat kantaa niin suurta huolta toistenpainosta. Tai mikä ettei jos se häiritsee... jaksanhan minäkin kantaa huolta rääkätyistä eläimistä ja sun muusta... Jokaisella ihmisellä olkoon huvinsa, mut minusta kirjoitit aika ilkeään sävyyn. Haukkuen näitä mammoja jotka ovat lihonneet "valtaviksi" On totta että jotkut naiset ahtautuvat liianpieniin vaatteisiin odotusaikanaan ja vaikka eivät odottaisikaan. Se näyttää todella kamalalta kun, makkarat tursuavat joka puolelta, mutta minusta on myös naisia jotka ovat kauniita vaikka ovatkin lihavia/isoja. Itse odotan tällä hetkellä toista lastamme ja ensimmäisestä lapsestamme minulle jäi 25kg painoa enkä todellakaan ollut siitä onnellinen. Nyt toista lastamme odotellessa olen tarkkaan katsonut mitä suuhunilaitan. On myös totta että mielihaluille olisi välillä hyvä sanoa että nyt EI.... Olen 168pitkä ja painan tällä hetkellä 79kg josta vauva painaa noin kilon... Tiedän olevani ylipainoinen eikä mahanikaan näy niin "kauniina" Pallona kuin ehkä sinulla näkyy, mutta mielestäni olen muuten aika kaunis odottava mamma. Ja kun sanoit miestemme häpeävän meitä isoja mammoja niin mieheni sanoi minulle juuri eilen, että olen hänen mielestään kaunis ja kaunistunut odotuksenaikana. Joten en usko että hän minua häpeää vaikka en olekkaan mallivartaloinen mamma. Eivät kaikki laihat odottajatkaan niin kauniita ole olen nähnyt rumia heitäkin... Ehkä kuitenkin kauneus on katsojan silmissä.
vauvasi heti dietille sen synnyttyä, että saat pidettyä senkin rasvaprosentin alle nollassa, saatanan sekopää...
Olen Jihuun kanssa samoilla linjoilla, että tämän oli pakko olla parin teinitytön/Pera Pervon kirjoittama provo, koska kieltäydyn uskomasta, että kukaan olisi niin sivistymätön, mitä kirjoitus antoi ymmärtää. Ensinnäkin, jos naisen lähtöpaino on ollut 46, on viiden kilon painonnousu vkolla 33 liian vähäinen. Se terveydenhoitaja, joka on sitä vielä kehunut sensijaan, että olisi ollut huolissaan ja passittanut lisätutkimuksiin, ansaitsee potkut. Jos kirjoituksesi oli totta, hankkiudu pikaisesti jatkotutkimuksiin. Edelleen, jos oli totta, säälin valtavan paljon sinua, koska olette miehesi kanssa todella pinnallisia ja miehesi vaikuttaa olevan oikea junttisika. Onko ainoa huolenaiheenne tosiaan painonnousu raskaudenaikana ja ainoa ajanviete toisten kilojen kyttääminen?? Olen NIIN onnellinen omasta elämästäni, arvoistani ja miehestäni. Toivottavasti vauva muuttaisi teitä ede vähän parempaan suuntaan, että teistä kasvaisi kunnon vanhemmat, eikä lapsiparka sairastuisi anoreksiaan jo ennen kouluikää. Huhhuh..
"raskaus ei johda lihavuuteen, ellei sitä itse aiheuta" niin eipäs taas haukuta kun ei mistään mitään tiedetä ! raskauden aikainen raskausmyrkytys ainakin voi tehdä lisäkiloja koska nestettä kertyy kroppaan aikalailla, itselläni tuli 16,5 kg vaikka kuinka hoidin odotusaikana itseäni. ja muutenkin nesteenkertymiselle ei itse voi mitään, joten siinähän kauhistelette odottavia äitejä, laittakaa huppu silmille, jos ette kestä katsella, ei kuitenkaan äitien tarvitse teidänlaisienne takia kesäksi rannalta pois pysyä.
mutta onhan se ihan totta, että monet nykyään käyttävät raskautta "tekosyynä" paisua uskomattomiin mittoihin. vaikka ap kuinka olisi provo, niin pieni totuus tässäkin taas piilee.. onko se painontarkkailu ja nykyinen ihannekropan malli/oma normaalipaino niin rankkoja ylläpitää, että siitä livetään heti tilaisuuden tullen 20-30kg isompiin mittoihin? kuka käskee mättämään sitä ruokaa niin kuin syöttöporsas? eipä se vauvakaan sitä laardia kasvuun tarvitse.
totta kai MUODOKAS nainen on miehen mielestä kaunis, mutta enpä usko, että hyllyvässä ihrassa ja taikinamaisessa kropassa on mitään nättiä yhdenkään miehen mielestä. saattaahan ne nyt KOHTELIAISUUDESTA sanoa vaikka mitä, se on sitten eri asia mitä uskoo..;)
ja kyllä, olen ollut raskaana itse. painoa tuli kuusi kiloa, raskausarpia ei yhtäkään. ja ihoni (tai sen alainen kerros) on kyllä sitä laatua, että aivan varmasti niitä olisi tullut, jos olisin antanut itseni levitä holtittomasti. mikä sen kunnianhimon ja ylpeyden terveennäköisestä kropasta useilta mammoilta oikein vie? kun lapsi syntyy, niin trikoot vaan jalkaan ja humppaa soimaan stereoista. ja makkaraa naamaan.. kärjistän juu, mutta onhan se miehellekin varmasti järkytys, kun nätistä naisesta tulee yhtäkkiä hielle/paskalle/oksennukselle haiseva rasvalettinen, taikinainen olio jonka kiinnostuksen kohteet rajoittuvat neljän seinän sisälle ja oman mussukan tekemisiin..
ja hei, onko ne näyttelijöiden ym. tähtien miehet niitä juntteja jotka odottavat naiseltaan kohtuuttomia, vai miksi nuo naiset näyttävät olevan hemmetin timmissä kunnossa raskausaikana ja synnytyksen jälkeen? älkääkä perustelko ajalla, se ei ole tunnetusti kuin järjestelykysymys..
että suurin osa odottavista äideistä palaa entisiin mittoihinsa imetyksen aikana. En tiedä, millä "fat free"-planeetalla te elätte, mutta sillä rasvan kertymisellä on ihan tarkoituksensa, eli turvata vauvan maidon saanti synnytyksen jälkeen. Nyt en tarkoita, että pitää lihoa kymmeniä kiloja, mutta kyllä parinkymmenenkin kilon painonnousu on ihan ok, mikäli äiti on ollut normipainoinen ennen raskautta. Raskaus ei itsessään ole syy päästää itseään repsahtamaan, mutta kyllä se niin on, että vauva on se pääsisältö jonkin aikaa, ei miehen tai pinnallisten kanssaihmisten miellyttäminen. Tähtien pitääkin palautua nopeasti entisiin mittoihin, koska työt vähenevät ulkonäkökeskeisessä Hollywoodissa aika haipakkaan muuten. En itse lihonut yhtään odotusaikana, saatika olisin haissut millekään eritteelle imetysaikana, mutta kyllä mielestäni vauva on etusijalla ja kirjoituksesi osoittaa, miten suoritus- ja ulkonäkökeskeisessä maailmassa elämme. Voi kaikkia lapsiparkoja, joiden äitien ainoa huolenaihe on muutama raskausarpi.. IIK!!
Ei se nyt niin hirveän ulkonäkökeskeiseltä tuntunut tuo teksti, jota kommentoit. Vaikka aikaa suoraa puhetta olikin :D
Siis, eihän se harvinaista ole että nainen lihoo raskausaikana enemmän kuin niitä raskauskiloja. Mulla on paljon opiskelukavereitakin, jotka ovat sanoneet, että sitten kun he ovat raskaana, niin syövät ihan mitä vaan ja miten paljon vaan - siis kyllä muakin ihmetyttää, että mikä siinä raskaudessa on sellainen tekijä, että ruvetaan mättämään ruokaa kaksin käsin suuhun, tuplasti tai triplasti enemmän kuin aiemmin. Ja meillekin, siis mulle ja miehelle, on ihmetelty kun olemme syöneet runsaasti aterialla ja herkullisia jälkkäreitä, että miten te voitte syödä noin paljon ilman että lihotte ja sitten todettu, että no, olette ollut niin vähän aikaa yhdessä, että kilo per vuosi.. :O Eli ei tuo mitenkään harvinaista ole, että ihmiset ylipäätään pitävät lihomista normaaliin elämään kuulumisena.. Itsekin kyllä rakastan hyvää ruokaa ja syön nälkääni ja herkuttelenkin, mutta en ylensyö ja siitähän se paino nousee kun syö enemmän kuin kuluttaa..
Ja mielenkiintoisinta on se, että joku ennen lapsia hoikka ja huoliteltu nainen onkin muutaman vuoden päästä ylipainoinen eikä enää huolehdi muutenkaan ulkonäöstään.. johan sitä tapahtuu monelle pelkän parisuhteen myötä, ettei enää välitetä miltä näytetään. Enkä minäkään tarkoita mitään joka päiväistä meikkaamista vaan ihan perusjuttuja, kuten tuo ylipaino nyt on paras esimerkki.. Olen varmasti tosi pinnallinen jonkun mielestä, kun miehelle jo seurustelun alkaessa sanoin, että halua että hän on sitten niitä miehiä, jotka ovat 20 vuoden päästä 20 kiloa painavampia :D Mutta se lihominen ei ole mikään normaali osa elämää, ei ihmisen ole tarkoitettu syödä siihen malliin että rasvaa alkaa vaan kertyä ja kertyä. Mutta nykyaikanahan se on niin helppoa.. jokainen varmaan on nähnyt lehdissä juttuja jo tämän hetkisestä tilasta Amerikassa, hyvinvointiyhteiskunnissa linja alkaa mennä vähän yli :/
Taitaa kuule olla niin, että monet ovat ylipainoisia jo siinä vaiheessa kun alkavat vauvaa odottamaan. Mutta itse olen rv28 ja painoa on tullut reilu 12kg, mutta en oikeasti ole mitenkään lihavan näköinen, liekö sitten osittain hormonaalista tuo painon lisääntyminen. Siis pikkaisen olen levinnyt, mutta jos olisin muuten (ilman raskautta) tuon määrän lihonnut olisin varmasti järkyttävän suuri.
Ja ei en ole syönyt kahden edestä enkä herkutellut vaan syönyt ihan terveellisesti. JOstakin syystä paino on vain noussut noinkin paljon. Neuvolassa kyllä sanoivat, että saa tulla vielä 10kg ja olen edelleen normaalipainoinen. Katsoivat varmaankin, etten silmämääräisesti ole kuitenkaan lihonut niin paljon kuin puntari kertoo. Ja olin ihan normaalipainoinen raskauden alkaessa (en alipainoinen).
täysin ulkonäkökeskeinen, mutta melko kärjistävä ja yleistävä. Mun tuttavapiiriin on ehkä vaan osunut niitä "valioäitejä", jotka ei päästä itseään repsahtamaan, mutta ei toisaalta taivastele muutamaa raskausarpea tai lisäkiloakaan.. Raskausaika ei todellakaan ole mikään syy mättää, vaan syödä ja elää entistä terveellisemmin, mutta joillekin niitä kiloja kertyy silti. Siskolleni niitä tuli se kaksikymmentä, ja joka ainoa niistä lähti imetysaikana. Pointtini oli, että antaa kaikkien kukkien kukkia vaan. Enkä tiedä yhtään äitiä, joka heti vauvan syntymän jälkeen olisi vaihtanut popin humppaan ja ihastunut makkaraan.. ;)
Joo olihan ne humpat ja makkarat toki kärjistettyjä :D
Itse välillä melkein yllätyn, kun näen pienen vauvan äidin, joka näyttää samalta kuin ennenkin... ja omassa naapurustossa on pari aika isoa, siis ihan reippaasti ylipainoista äitiä - en sitten tiedä ovatko olleet jo ennen raskauttakin.. ja he vaikuttavatkin jotenkin tympeiltä minua kohtaan, vaikken edes ole mikään missi tms.. no voihan olla, että he ovat muutenkin vaan tympeitä, eivätkä sen takia että ovat minua tuplasti isompia :P ..joittenkin mielestä se yletön lihominen ihan tosissaan kuuluu siihen raskauteen, hassua..
En minäkään ole vaakaa sen kummemmin tuijottanut vaikka painoa olenkin seurannut, kun tiedän että syön normaalisti niin kiloja tulee sen verran kun tulee.. ja mahdolliset arvet ynnä muut, mitä väliä, rupsahtaahan se keho jossain vaiheessa väkisinkin, ei sitä vanhuksena taida olla paljoa väliä tuliko jotain raskausarpia vai ei :)
on kyllä, että kun näkee hoikan ja laittautuneen pienen vauvan äidin, kyllä sitä itsekin ihailee. Ehkä sitä itse äitinä vaan tarttuu hanakammin kaikkiin yleistyksiin, koska en halua olla mikään stereotypioiden uhri. :)
Tiedän kyllä, että äiti-ihmisiäkin on joka lähtöön ja varmasti mukaan mahtuu niitäkin, jotka antaa mennä vaan. Sitten on myös niitä, jotka ei anna mennä ja kiloja tulee silti.. Itselleni ekassa raskaudessa ei tullut yhtään lisäkiloa, enkä siis katsonut paljoakaan mitä söin, mutta mielihalut oli terveellisiä. Nyt varmaan käy samoin, koska lempparini pizza totaalisesti ällöttää. Aloitin tässä myös Marja Putkiston; ajattelin pysyä sillä raskausajan kunnossa ja valmentautua synnytykseen.. =)
"on kyllä, että kun näkee hoikan ja laittautuneen pienen vauvan äidin, kyllä sitä itsekin ihailee."
Valitettavasti minun ystäväpiirissäni juuri nämä laittautuneet, odotusaikana koko ajan painoansa tarkkailleet äidit ovat niitä, jotka laittavat elämässään itsensä ja oman hyvinvoinnin etusijalle ja lapsi työnnetään joka välissä hoitoon. Imetys lopetetaan aikaisin, kiinteiden syöttäminen aloitetaan 3kk iässä, jotta vauva nukkuu koko yön ym.
Mutta ei tietenkään voi yleistää. Olen vain omissa tutuissani huomannut, että ne kotona verkkareissa viihtyvät meikittömät äidit antavat lapselleen kaikkensa vauvavaiheessa, imettävät pitkään, jättävät omat tarpeensa taka-alalle. Eivät kuitenkaan ole mitään räjähtäneitä tapauksia, mutta eivät kuluta aikaansa ja energiaansa ulkonäköönsä ja ulkona hillumiseen vauvavaiheessa. Kyllä ne kilot heiltä on imettäessä aika hyvin karisseet.
Eihän tuo hiusten laitto ja meikkaaminen kauaa aikaa vie, eli ei se kaikki energia ja aika voi siihen mennä, jos ei sitten koko päivää ole peilin edessä. Mun on pakko laittaa hiuksia jotenkin jo sen takia, kun ovat pitkät. Joko perusponnari tai pikanuttura, ja varmasti laitan niitä jatkossa vauvankin synnyttyä. Meikkikin piristää kivasti sillon tällön naamaan, jos haluaa näyttää huolitellulta vaikka joskus kauppareissulla käydessä. Ja niin ihanat kun tennarit onkin, joskus on kiva laittaa jotkut kauniimmat kengät ulos. Ja nämä pienet ulkonäköasiat on tärkeitä ja tulee olemaan jatkossakin ja vauva silti ykkösenä. Nämä ulkonäköjutut hoidetaan vaan siinä välissä kun kerkeää :) Harva äiti sitä taitaa koko ajan ulkona hillua.. no ehkä sun tutuissa sitten on useampi näitä tällasia. En silti näe pahaa siinä, vaikka vauvakin olisi silloin tällöin hoidossa ja etenkin jos on oman isän kanssa niin sehän on ihan eri juttu kuin joku tuntematon hoitaja.
Kai lähes jokainen äiti hiuksensa laittaa tai silloin tällöin meikkaa. Lähinnä on kyse naisista, joille ulkonäkö on aina ollut erittäin tärkeä, kaupassakaan ei voi käydä ilman meikkiä tyyliin.
Kuten kirjoitin nämä äidit käyvät paljon ulkona, ei vauva ole vain silloin tällöin isällä hoidossa vaan hoitajaksi kelpaa lähes kuka vain. Kyse on kyllä parikymppisenä äideiksi tulleista, että ehkä he eivät ole vielä ehtineet nuoruuttaan elää ennenkuin alkoivat lapsia tehdä, tiedä sitten.
En arvostellut sitä, etteikö äiti voi meikata tai käydä ulkona koskaan vaan sitä, että tutuissani todellakin ulkonäköön panostavat äidit ovat pinnallisia ja asettavat oman edun vauvan/lapsen edun edelle.
Varmasti on näitä pinnallisia kolmekymppisiä ja vanhempiakin.. Minusta kuulostaa vaan aina niin ikävältä, kun ikä mainitaan noissa yhteyksissä, kun se ei kuitenkaan automaattisesti kerro ihmisestä mitään :/
En tiedä minkä ikäinen olet, mutta kolmekymmppisen kokemuksella sanon, että kyllä ikä tuo meille suurimmalle osalle järkevyyttä, rauhoittumista ja hermojen hallintaa.
Toki joku on kypsä äidiksi jo kaksikymppisenä ja joku ei ole kolmekymppisenä tai koskaan. Mutta suuri osa 20vee ei ole vielä äidiksi kypsiä. Tämän ikäisenä elämää jo nähneenä sen tietää.
Minä en olisi osannut ottaa 20vee lapsen tarpeita huomioon kuten nyt osaan ja väitän, ettei suurin osa ystävistänikään olisi osannut tai ei osannut.
No 22 olen, joten sillä nuo kommentit "parikymppisenä ei ole valmis äidiksi" ei hirveesti mieltä lämmitä. Toiset on kerenny menojalkaansa vipatuttaa jo ihan riittämiin tähänkin mennessä. Itse "rauhoituin" jo 19-vuotiaana kun tapasin puolisoni. Ehkä omalta osaltani vaikuttaa se, että muutin jo yläasteen jälkeen omilleni. Silti rupesin nopeasti kyllästymään siihen sinkkuelämään ja ihmettelemään sitä hehkutusta villistä ja vapaasta nuoruudesta.. jotkuthan ovat myös järkeviä ja rauhallisia luonnostaan :)
oon 20vee ekaa odotan.. joten eipä paljon lämmennyt ajatus tekstiäsi kohtaan, mutta ymmärrän silti..
kaikki kakskymppiset ei oo valmiita tähän "hommaan".. mutta silti toi viestisi jäi kaivelemaan..
itseään!
tai syyttämättä ketään ruokailu -ja liikuntatottumuksistaan, mutta kirjoittaja nosti kuitenkin aika tärkeänkin seikan esille, nimittäin sen että valitettavasti myös lähipiirini raskaana olevat naiset tuntuvat kuin kompensoivan jotain aivan ylettömällä herkkujen mähkimisellä...sitten valitellaan niitä liikakiloja.
Ei kai ihmisen perustehtävä ole syöminen ja siitä tuleva mielihyvä ainoita ilonlähteitä?
Mietin vaan, että millä tavalla kyseiset äidit opettavat sitten jälkikasvuaan? Onko kiva sitä että saa litratolkulla limpparia ja karkkia ja sokeria, vai mitä?
Itse olen nyt raskaana ja katson kyllä aika tarkastikin, mitä sinne ylähuulen alle tungen...kyllähän nainen toki saa lihoa raskauden aikana, mutta todellakin kyllä ihmetyttää naiset, joista näkee kilojen olevan hankittuja kahvipöydässä...
"Itse olen nyt raskaana ja katson kyllä aika tarkastikin, mitä sinne ylähuulen alle tungen.."
No jaa, kumpikohan se lapselle oikeasti on haitallisempaa. Äiti, joka tarkkailee paljon omaa syömistään ja lapsen syömistä vai äiti, joka ei ole niin tarkka jokaisesta suupalastaan. Anoreksia on todella yleistä nykyään, joten mielestäni terve suhtautminen ruokaan raskausaikana ja muutenkin on tärkeää. Äidit kun siirtävät fanaattisen suhtautumisen ruokaan lapsiisa.
Itse olen ihan normaalipainoinen ollut aina, myös nyt raskauden aikana. En tarkkaile mitä laitan suuhuni, koska syön ihan terveellisesti ja herkuttelen silloin tällöin. Haluan siirtää tällaisen suhtautmisen myös omille lapsilleni. Äitini ei koskaan puhunut dietillä olemisesta, kun olimme lapsia ja söi normaalisti. Pysyi kuitenkin aina hoikkana. Hän ei myöskään puuttunut meidän syömiseemme. Olen kiitollinen siitä.
..se anorektikkoa tee, jos ei koko ajan mussuta pullaa, karkkia, sipsejä, suklaata, jäätelöä yms. niinkuin monet raskauden aikana tekevät, että alkavat niitä vetää. Mun mielestä kirjoittaja, jolle kommentoit, tarkoitti nimenomaan sitä suupalojen miettimisellä, ettei tosiaan koko ajan vaan istu kahvipöydässä ;) Varmasti on haitallisempaa mässäillä koko ajan herkkuja, kuin katsoa sen verran syömisiään, ettei niitä koko ajan mässää. Minäkin olen joittenkin mielestä tosi tarkka syömisistäni, mutta todellisuudessa syön kunnon ruokaa ihan niin paljon kuin nälättää tai mieli tekee, ainoa mitä tarkkailen, on se, etten vedä niitä herkkuja kilokaupalla. Minusta se tuntuukin hassulta ja omituiselta, että ihmistä pidetään jopa ylitarkkana syömisestään, jos ei syö jatkuvasti epäterveellisiä ruokia..
hyvä pointti oli tuo, että on katsotaan hieman kieroon jos ne pullat ja sipsit eivät sinne suuhun uppoa.
Ja aivan oikeassa olit myös kommentissasi siitä, että en todellakaan tarkoittanut suupalojen vahtimisella mitään sen kummempaa dieettiä, anorektisista taipumuksista puhumattakaan.
Kovin yksioikoista moinen ajattelu, ehkäpä se kertoo joidenkin naisten ruokaan ja omaan kehonkuvaan liittyvistä käsityksistä, siitä että antaa palaa vaan, että oma tarpeentyydytys ajaa sitten ohi joidenkin muiden seikkojen....
Kyllä sekin voi vaikuttaa, jos äiti suhtautuu pullaan ym. negatiivisesti. Ja jos olet joidenkin mielestä tarkka syömisestäsi niin eikö lapsesi sitten tule sitä huomaamaan. Tai ehkä osaat kiinnittää asiaan huomiota siten, ettei lapsesi saa sitä vaikutelmaa.
Eiköhän ne ole ihan vähemmistössä odottavista äideistä, jotka koko ajan jotain mussuttavat. Yleensä jo alkuraskauden pahoinvointi estää tällaista mussuttamista. On vain niinkin, että ihmisen aineenvaihdunta hidastuu tuossa kolmenkympin tienoilla ja silloin kilotkin kertyvät helpommin vaikka söisi kunnon ruokaakin.
Ei se ole mitään negatiivisesti suhtautumista pullaan, heh.. jos syö terveellisesti ja tietää, ettei pullaakaan ole hyvä syödä joka päivä. Mun lapsi tulee oppimaan tähän ruokailutapaan, että pääasiassa syödään kunnon ruokaa ja herkkuja silloin tällöin. Pullat yms. eivät ole välipaloja vaan jälkkäreitä. Simppeliä :)
Ja ei ne kilot kerry kunnon ruoasta vanhempanakaan, jos sitä kunnon ruokaakaan ei sitten ylensyö ;)
No, katsotaan kun olet ylittänyt 30vee. Saattaa vielä kilojen kertymisestä mielipide muuttua. Aineenvaihdunta kun ihan tieteellisestikin todistettuna hidastuu. Toki jos osaa asian ennakoida, ei välttämättä liho, kun vain syö vähemmän ja liikkuu enemmän. Mutta tästä huolimatta paino saattaa nousta. En minäkään tähän osannut varautua ennnenkuin oikeasti huomasin, että aineenvaihdunta tosiaan on hidastunut liikunnasta ja säännöllisestä, terveellisestä ruokavalioista huolimatta.
Paino nyt yleensä on esim. nelikymmpisenä suurempi kuin kakskymppisenä. Ja raskauden aikana kun ei voi liiankaan vähän syödä niin osa lihoo ihan terveellisellä ruokavaliollakin sen 20kg. Tietty hormonitkin vaikuttavat.
Oletko sattunut katsomaan kyseistä tv-sarjaa, missä ravintoterapeutti ohjeistaa ihmisiä syömään oikein ja he jopa laihtuvat niillä normiruoilla. Siinä vain yksi esimerkki perusruoasta ja ihan ravintoterapeutin ohjeistuksen mukaan. Eli kun syö sen kuuluisan ruokaympyrän mukaan eli perusruokaa kulutuksensa mukaan, ei voi lihoa ;) Toki se aineenvaihdunta hidastuu, mutta ei se suurta muutosta ruokavalioon tarkoita se kalorimäärä mikä siinä muuttuu. Raskausajan kilot on eri asia kuin ylimääräinen rasva, mitä kertyy ympäri kroppaa.
Olen toki katsonut ja olen vieläpä alalla, joten tiedän kyllä tieteelliset faktat asiasta -tietoni siis perustuvat sekä kokemukseen että tieteelliseen tietoon.
Oh hoh, olempa valas, lihoin raskausaikana 18kg, en tarkkaillut syömisiäni ja tuskin liikuinkaan, menihän tytön syntymästä melkein kolme viikkoa ennenkuin jaksoin tehdä heinätyöt (siis hangolla heitellä pikkupaaleja pellosta traktorin kärryyn) Entiseen painoon palaamisessakin meni lähes 4kk! Maha on niin täynä raskausarpia et itseä välillä häiritsee, mut omat farkut (ennen raskautta ostetut) päällä mä silti lähdin sairaalasta...
No olen kyllä toisaalta samaa mieltä, että jotkut naiset pistävät raskauden piikkiin oman ylensyöntinsä.. Mutta oli kyllä aika karskia haukkua raskaana olevia naisia, koska tottakai sillon on kiloja ja "turvonneisuutta". Mutta synnytyksen jälkeen naiset kyllä voisivat panostaa ulkonäköönsä ja laihduttaa hieman, jos tarvetta..Monet ovat ennen olleet hoikkia ja tyylikkäitä..nyt näkee samoja ihmisiä tuulipuvut päällä, tukka sekaisin jne..Ei pidä lopettaa itsestään "huolehtimista" vaikka tuleekin äidiksi..Pitää hommata omaa aikaa myös itsensä hemmottelemiseen ja kunnossa pitämiseen.