Kävin suviseuroissa Sotkamossa, kun matkaa oli vähän, vaikka en ole vl, koskaan ollutkaan. Tuttavia ja sukulaisia siellä oli paljon.
Kävin keskustelua erään vl-sukulaismiehen kanssa myös ajallisista asioista. Hän on menestyvä liikemies. Yrityksen tuotevalikoimassa ja myös omistussuhteissa oli hiljattain tehty suuria muutoksia. Hän kuvasi tyytyväisenä, miten oli liikekumppaninsa kanssa onnistunut ”savustamaan” kolmannen osakkaan pois yrityksestä. Ymmärsin syitä, joiden tähden omistusta oli haluttu muuttaa. Mutta toimenpide oli kuitenkin toteutettu kyseenalaisella menettelyllä, kun asiaa tarkasteli juridiikan kannalta. Ei nyt ihan suorastaan laittomuuteen eksyen, mutta todellakaan ei hyvää liiketapaa noudattaen.
Sanoin että menettelyn seuraamuksena saattaa syntyä ”kalinaa”, ja että eikö kristillisesti ajatellen olisi voinut toimia asiallisesti, se olisi aina parempi. Sain tältä uskovaiselta liikemieheltä vastauksen, että olisi sitä ehkä kannattanut harkita – mutta muista syistä: ei tähän kristillisyys mitenkään kuulu. Hämmästyin.
Onko vl-kristillisyys vain seuroissakäymistä ja tapojen noudattamista, mutta sillä ei ole varsinaiseti mitään tekemistä todellisessa elämässä?
Emme varasta, emme rajoita syntyvyyttä, emme katsele televisiota, emme käy teatterissa. Mutta onko omassa elämässä kaksi eri osastoa: uskovaisuus-osasto, joka merkitsee uskovaisten ikiomaa teatteria, jonka vuorosanat ja ulkonaiset merkit eli elämäntavat on opeteltu hyvin, erilailla uskovien jyrkään tuomitsemiseen ja ulossulkemiseen saakka. Se teatteri esitetään alueella "usko".
Ja sitten on se ”tavallinen elämä” eli arki, johon ei kristillisyys vastuullisena toimintatapana millään tavoin vaikuta. Näinkö on sinunkin elämässäsi?
Kävin keskustelua erään vl-sukulaismiehen kanssa myös ajallisista asioista. Hän on menestyvä liikemies. Yrityksen tuotevalikoimassa ja myös omistussuhteissa oli hiljattain tehty suuria muutoksia. Hän kuvasi tyytyväisenä, miten oli liikekumppaninsa kanssa onnistunut ”savustamaan” kolmannen osakkaan pois yrityksestä. Ymmärsin syitä, joiden tähden omistusta oli haluttu muuttaa. Mutta toimenpide oli kuitenkin toteutettu kyseenalaisella menettelyllä, kun asiaa tarkasteli juridiikan kannalta. Ei nyt ihan suorastaan laittomuuteen eksyen, mutta todellakaan ei hyvää liiketapaa noudattaen.
Sanoin että menettelyn seuraamuksena saattaa syntyä ”kalinaa”, ja että eikö kristillisesti ajatellen olisi voinut toimia asiallisesti, se olisi aina parempi. Sain tältä uskovaiselta liikemieheltä vastauksen, että olisi sitä ehkä kannattanut harkita – mutta muista syistä: ei tähän kristillisyys mitenkään kuulu. Hämmästyin.
Onko vl-kristillisyys vain seuroissakäymistä ja tapojen noudattamista, mutta sillä ei ole varsinaiseti mitään tekemistä todellisessa elämässä?
Emme varasta, emme rajoita syntyvyyttä, emme katsele televisiota, emme käy teatterissa. Mutta onko omassa elämässä kaksi eri osastoa: uskovaisuus-osasto, joka merkitsee uskovaisten ikiomaa teatteria, jonka vuorosanat ja ulkonaiset merkit eli elämäntavat on opeteltu hyvin, erilailla uskovien jyrkään tuomitsemiseen ja ulossulkemiseen saakka. Se teatteri esitetään alueella "usko".
Ja sitten on se ”tavallinen elämä” eli arki, johon ei kristillisyys vastuullisena toimintatapana millään tavoin vaikuta. Näinkö on sinunkin elämässäsi?
Vastaukset 93
Vanhimmat
valitettavaa todellakin, mutta olen törmännyt myös vastaavaan ilmiöön jolloinkin. Tapakristillisyyttäkö se sitten on, vai mitä, jos omatunto ei esim. kiellä ylinopeuden ajamista eikä lapsiakaan tarvitse erityisemmin kasvattaa, kaikki on vapaata. Olen ihmetellyt hiljaa mielessäni, miksi näihin ilmiöihin ei kristillisyydessä puututa???
asioita, joihin pitää puuttua. Ja nämä asiat ovat ne iänikuiset tapakulttuuriin liittyvät asiat. Pitää vahtia, ehkäiseekö joku, onko jollain televisio, onko joku laittanut meikkiä seuroihin ja niin edelleen.
"Olen ihmetellyt hiljaa mielessäni, miksi näihin ilmiöihin ei kristillisyydessä puututa???"
antaa paimenkirje, jonka mukaan jokaiseen rauhanyhdistykseen nimettäisiin 1) TV-valvoja 2) korvakoruvalvoja 3) hiusvärivalvoja 4) puuterivalvoja 5) huulipunavalvoja.
Kyseisten henkilöiden tehtävänä olisi valvoa, ettei vaan tapahtuisi mitään rikkeitä näissä uskomisen kannalta niin ylen kalliissa asioissa. Mahdolliset rikkeet valvojien tulisi raportoida ry:n johtokunnalle. Myöskin epäilyt. Jos valvoja esim. arvelee, että joku vl-nainen on sipaissut puuteria hikinenään, niin tästä on ehdottomasti ilmoitettava johtokunnalle. Rangaistusseuraamuksista päättäisi johtokunta.
Pidän itse ehdotustani hyvänä.
mennä jo tähän aikaan nukkumaan. Kasvuiässä sitä tarvii pitkän yöunen.
kyllä tuon ehdotuksen kannalla.
"onko kaksi näyttämöä
Kirjoittanut: VL_nainen 8.7.2006 klo 22.46
valitettavaa todellakin, mutta olen törmännyt myös vastaavaan ilmiöön jolloinkin. Tapakristillisyyttäkö se sitten on, vai mitä, jos omatunto ei esim. kiellä ylinopeuden ajamista eikä lapsiakaan tarvitse erityisemmin kasvattaa, kaikki on vapaata. Olen ihmetellyt hiljaa mielessäni, miksi näihin ilmiöihin ei kristillisyydessä puututa??? "
V. Se on niin, että ne perheasiat on perhekohtasia. Ja kaikki perheet ei tarvi olla samanlaisia. Eikä näissä asioissa sais vaatimuksia olla. Että naapureilla olis samanlaista kuin itsellä.
On selleinen sanonta, että sellaiset ovat parahaita kasvattajia, joilla ei ole yhtään lasta.
Se oikea valvomapaikka kuuluu olla omassa itsessä. Jos asiat oikein ymmärtää. Jokainen teekee niin kuin osaa sen lapsen kasvatuksen Ja Jumala ei enmpää vaadi meiltä.
Ja jos jotain tulee, niin Jumala aikanaan hoitaa. Jos uskomassa haluaa olla. ja jos vikoihin joutuu ne asiat hoituu. Kyllä sitä ei tarvis ketään syytellä, vaikka erehdyksiäkin tulis. Me jokainen teemme virheitä. Mutta ne toisten viat ja virheet on helpompi nähdä vaan kun ne omat monesti.
vaikuttaa se, onko yksinäinen vai kaksinainen? Vai onko lain noudattaminen sinulle täysin vieras käsite? Miten ylinopeus- yms. asiat ovat sinun mielestäsi "perhekohtaisia asioita"?
On näistä puhuttu seuroissa ja seurakuntapäivillä.Uskovainen varmasti tietää, mikä on oiken ja mikä väärin.Me emme eläkään toisten vikoja katsellen,vaan keskitymme oman uskonelämämme hoitamiseen , sillä Jumala hoitaa ja kirkastaa jokaiselle taivastietä omalla ajallaan. Siksi onkin turvallista elää Jumalan valtakunnassa , sen hoidossa ja rakkaudesa.
"Siksi onkin turvallista elää Jumalan valtakunnassa , sen hoidossa ja rakkaudesa."
tässä.
Kokonaan toinen juttu on elää vl-herätysliikkeen valheoppien puristuksessa.
olen ollut paljon tekemisissä vl kanssa enkä allekirjoita tuota, että vl tietää, mikä on oikein ja mikä väärin. Tai jos tietääkin, ei kuitenkaan noudata omaatuntoaan, vaan toimii useimmiten omaksi parhaakseen. Tuntuu, että sinulla, rakas mummi, ovat silmälaput ollet jo pitkään.
Ei kai vakavasti otettavaksi ollut tarkoitettukaan...
" Ja jos jotain tulee, niin Jumala aikanaan hoitaa. Jos uskomassa haluaa olla. ja jos vikoihin joutuu ne asiat hoituu. "
Hoituu ja hoitaa, hoi-hoi... juupa juu.
Kyse oli lasten kasvatusvastuusta, joka on maailman vastuullisin tehtävä joka ihmisellä voi olla.
Et kai sentään nimitä elämänasennettasi kristilliseksi ja et kai ole aikuinen?
käsittämätön kommentti.
tuota ehdotusta? Eikös se noudata hyvin pitkälle vl-herätysliikkeen teologista linjaa?
Jos vähänkin luette, tunnistatte kyllä tyylistä kirjoitukset, joten silloin voi epäloogisuudet jättää omaan arvoonsa. Olisi reilua että hän käyttäisi nimimerkkiään, kun 95% lukijoista varmasti tunnistaa tekstit. Mutta aina on kuitenkin niitä, jotka eivät ja hämmennyksiä tulee.
Tässä olisi aineksi kirjoitukseen Päivämiehessä!
Viisaat, miten lestadiolaisen tulisi elää? Miten itse elät? Toivottavasti oma elämäsi on täydellistä:))
Yleensä Suomessa ollaan arvostettu rehellisyyttä ja reiluutta. Ettei kieroilla.
Ei se ole sen kummempaa.
"vain me" harhaoppi pois vl-saarnaajien suusta. Vl-saarnaajat opettavat, että vain vanhoillislestadiolaiset menevät taivaaseen ja kaikki muut koko maailman uskovaiset menevät helvettiin.
Tämä Raamatun vastainen valheoppi vl-saarnaajien pitää oksentaa pois suustaan. HETI!
Seuraavasta Päivämiehestä voisi tehdä yhteiskuntavastuun teemanumeron.
Aiheena kirjoituksia ja kuvauksia siitä esim miten paikallis-rauhanyhdistyksissä toimitaan paikallisesti ihmisten auttamiseksi.
Miten diakoniatoimikunnassa nähdään aikamme suurimmat kipupisteet? Miten perheitä tuetaan, mmiten autamme ihmisiä avioliiton kriiseissä?
Millä tavoin voimme lievittää yksinäisyydestä kärsivien vanhusten arkea?
Olis enempi ohkanen se Päikkärin numero.
Toivottavasti saat tähän paljon asiallisia kommentteja. Vl-kristillisyyttä tuntuu vaivaavan nykyisin jokin kumma onttous.
vastaisten valheoppien varassa lepäävä vl-kristillisyys ei tuota kehuttavaa hedelmää.
ei tuota tulosta? ei vl-kristillisyyden tarkoitus ole saada mahd. paljon uskovaisia vaan jokin ihan muu... vinkki: oiskohan kuoleman jälkeiseen elämään liittyvä
kommentti.
Tuotatko sinä kehuttavaa hedelmää?
"Sain tältä uskovaiselta liikemieheltä vastauksen, että olisi sitä ehkä kannattanut harkita – mutta muista syistä: ei tähän kristillisyys mitenkään kuulu. Hämmästyin."
Olisin minäkin hämmästynyt tuossa tilanteessa, vaikka vl olenkin. Toisaalta ymmärrän, vaikkakaan en hyväksy, että myös vl-kristillisyydestä - kuten mistä tahansa ryhmästä - löytyy ihmisiä, jotka saattavat olla mukana vain "tavan vuoksi". Jos usko on henkilökohtainen sydämen usko, niin kyllä se näkyy elämässä ja valinnoissa. Ahneudesta ja mammonan palvonnasta varoittaa Raamattukin, eikä turhaan.
Kuitenkin haluaisin muistuttaa, että yksittäisistä tapahtumista ei kannata tehdä kovin yleistäviä johtopäätöksiä. Ihmisillä on valitettavasti tapana muodostaa kokemansa tai kuulemansa perusteella stereotypioita, sellaisia kuten "romanit ovat varkaita", "pakolaiset elävät paksusti meidän verovaroilla", "ruotsalaismiehet ovat homoja", "lestadiolaiset ovat kaksinaismoralisteja", "juutalaiset ovat ahneita ja ovelia" jne. Kuitenkaan ko. ryhmiin kuuluvat eivät todellisuudessa poikkea näiden ominaisuuksien osalta valtaväestöstä. Surullista, että kokemuksesi ovat tällaisia, mutta uskoisin, ettei vl:ien moraali ole keskimäärin ainakaan huonompi kuin muidenkaan ihmisten.
ole sen parempia ihmisiä kuin muutkaan.
Kuitenkin isot asiat kuten rehellisyys ja oikeudenmukaisuus jäävät usein pilkun viilaamisen varjoon. Tarkoitan perinnäissääntöjä joilla ei mielestäni ole todellisuudessa mitään väliä. Toki niitä voi noudattaa mutta pieniä asioita ne ovat.
Ahneus näyttäisi kyllä pesiytyneen vl.ienkin keskuuteen. Valitettavasti.
Niin kylllä Jumala heidät aikanaan hoitaa.
Minne Jumala heidät hoitaa?
Voi Kicki, sinun kannanottosi eivät todellakaan ole hyvää mainosta vl-herätysliikkeen opillisille perinteille.
Onko Kicki SRK:n nimeämä vl-evankelista tälle palstalle?
Liikemaailma on kovaa, siellä vallitsee kovat arvot. Ei se anna kuitenkaan lupaa luikurointiin uskovaiselle, eikä kenellekkään. Näin on tosi!
vastaa liian armoton henki. Et taida olla VL.
Siis vl:t hyväksyvät luikuroinnin?
Kuule, mietipä vähäsen.
Meillä on kotona opetettu ja oon seuroissakin sen ymmärtänyt, että uskovaisten kuuluu kunnioittaa maan lakeja ja noudattaa niitä. Mutta että ei riitä se minimi että lakeja kunnioitamme, vaan koetamme myös toimia keskenämme ja maailman suuntaan hyvin, mikäli se meistä riippuu. Siis rakentavalla tavalla ja kunnioittaen lähimmäisiämme ja esivaltaa.
Näin on minulle opetettu ja näin itse pyrin tietenkin puutteellisena ja vajavaisena mutta kuitenkin pyrin niin toimimaan. Että mikäli se meistä riippuu pyrimme sovussa ja oikeamielisesti elämään.
Nimenomaan Kristuksen armosta osallisuus velvoittaa meitä toimimaan myös ajallisissa asioissa oikein. Emme saa pahentaa toiminnallamme myöskään ei-vl-uskovaisia.
En voi ymmärtää avaajan kertomuksessa esiintyvän uskovaisen ajattelua. Ei uskovaisella ole muuta kuin yksi elämä, hän on sama ihminen omantuntonsa kanssa niin seuroissa ja ry:llä kuin työelämässä ja kotielämässä. Kaikkialla meidän tulee elää uskovaisina uskovaisen elämää.
Tämä lie hämärtynyt?
Hyvä kirjoitus.
Minusta SRK ja saarnaajat antavat tuon kyseisen mallin siihen, että valtaa tulee käyttää yksipuolisesti ja väärin. Vittaan näihin hoitokokouksiin ja siihen, että niistä ei kukaan tahdo ottaa vastuuta, joka kuuluisi koko kollektiiville.
Hekin käyttävät asemaansa liittyvää valtaa siten, että he eivät kanna vastuuta teoistaan ja sanoistaan - ehkä korkeintaan keskenään "sopivat" väärinteoistaan muita kohtaan, mutta eivät kanna normaalia ja luonnollista vastuuta niistä, joita kohtaan ovat väärintehneet. Esimerkiksi Kotimaa-lehdessä Hautamäki antoi tätä toimintamallia.
En minä ihmettele, että sitten myös vl-liikemiehissä on sellaisia, jotka käyttävät asemaansa ja siihen liittyvää valtaa väärin ja vastuuttomasti. Hehän toimivat vain samoin kuin heidän saarnaajansa ja opettajansa. He vain vievät saarnaajien ja opettajien antaman toimintatavan SRK:n ulkopuoliseenkin elämään.
käyttävät valtaa.
Heidän vallankäyttönsä perustuu a) ihmisten pelotteluun (kova tulimeri- ja syntipelottelu sekä liikkeestä eroamispelottelu käynnissä koko ajan; lapsia käy sääliksi) b) julmuuteen (hoitokokoukset) c) valheeseen (Raamatun vastaiset harhaopit).
Se on niin helppoa kun tehdyt synnit saa tekemittömiksi seuroissa, voi taas puhtaalla omalla tunnolla jatkaa "yrittämistä"!
Te toiset sitten vaan illalla huokaatte syntienne päälle, että: Anteeks ny sit Jumala. Ja kaikki voi jatkua taas ennallaan.
pyytää tosiaankin Jumalalta syntejään anteeksi, mutta ei jatka tietoista synnin tekoa. Syntiä ei voi kuitenkaan välttää. Sitä jokainen ihminen tekee jatkuvasti ajatuksin, sanoin ja teoin. Jumala myöskin tietää, millaista tekoa me olemme ja ymmärtää luomaansa heikkoa astiaa. Meidän ei kuitenkaan tarvitse joka hetki olla huokailemassa Jumalan puoleen syntejämme anteeksi. Me saamme koko ajan olla synnit puhtaaksi pesevän armovirran alla.
Vanhoillislestadiolainen vilkuttelee synnit anteeksi toiselta vanhoillislestadiolaiselta ja sytyttää seuraavan tupakan. Itse he opettavat olevansa maailman ainoita oikeita uskovaisia. Itse he antavat toinen toiselleen synnit anteeksi. Jumalaa tämä "valiojoukko" ei tarvitse.
Termi vilkutella synnit anteeksi on alkanut toistua palstalla tämän tästä. Monta kertaa on mielessä käynyt, onko kukaan sitä käyttävistä oikeastaan pohtinut, mitä se tarkoittaa. Vilkuttaminen ei sananakaan oikein kuvaa sitä, mitä siinä oikeastaan tapahtuu.
"Vilkuttaminen" ei todellakaan ole vilkuttamista, paremminkin viittaamista, jos sitä jollakin kuvata pitää. Vilkuttaminen on kuitenkin siinä mielessä hyvä sana, kun tarkoitetaan sitä, että synninpäästö tapahtuu kepeästi, pinnallisesti ja iloisesti.
Oikeasti kysymyksessä on hyvin syvällinen ja pyhä tapahtuma. Siinä ihminen tuntee omat syntinsä ja syyllisyytensä raskaana painona, ja tietää, että jos siitä ei pääse irti, edessä on iankaikkinen ero Jumalasta. Synnintunnon vastakkaisella puolella taas riitelee kaikki ne syyt, jotka estäisivät parannuksen tekemistä. Kyseessä on niin suuri synti, jota ei saa anteeksi tai niin pieni synti, että sitä ei oikeastaan olekaan. Lisäksi vielä se oma kunnia. Vaatii todella paljon, että sen käden saa nousemaan ylös siunausta pyytämään. Monesti käy niin, että sitä ei jaksa/uskalla/kehtaa nostaa.Ei siinä tilanteessa. Mutta yhtä monesti siitä pitää parannusta jossain vaiheessa tehdä, ehkä penkissä vierustoverille, ehkä ystävälle puheen jälkeen. Kuka mitenkin. Mutta ei se koskaan tapahdu iloisesti vilkuttamalla eikä näytösluontoisesti.
Juuri näinhän se tuhlaajapojan isoveli on täällä jo vuosikausia opettanut omaa oppiaan:
"Vanhoillislestadiolainen vilkuttelee synnit anteeksi toiselta vanhoillislestadiolaiselta ja sytyttää seuraavan tupakan. Itse he opettavat olevansa maailman ainoita oikeita uskovaisia. Itse he antavat toinen toiselleen synnit anteeksi. Jumalaa tämä "valiojoukko" ei tarvitse."
Mutta tämä isoveli, pilkkaniska, omalla työllään yrittä kelvata Jumalalle. Millä omalla työllään? Rukoilemalla saada syntinsä anteeksi, sillä mitä muuta kuin omaa työtä tämän hänen rukoilunsa on. Ei hän tarvitse seurakuntaa, muuhun kuin pilkan kohteeksi.
Mikä pilkkaniska? Se on lintu, latinaksi Melanitta perspicillata, ornien kesken tuttavallisesti MELPER
Moni vitkuttelee vilkuttamista seuroissa. Ujommat eivät kehtaa, kun se herättää huomiota.
Olen huomanut, ettei kaikille vilkuttelijoille kelpaa vieressä istuvan evankeliumi, vaan välttämättä puhujan pitää ensin huomata vilkuttelija ja sitten antaa anteeksi. Vasta se tuntuu hyvältä ja oikealta. Pyhän Hengen saarnavirkahan on kuulemma jokaisella ry-uskovaisella. Miksi yleensä puhujalle kohdentaa siunauksenpyyntö? Aivan kuin he olisivat "parempia" uskovaisia. Halutaanko ehkä näyttäytyä ja todistaa koko seurakunnalle jotain? Vai onko tarkoitus olla ns. kaidantien kulkija, jolloin kynnys pyytää ja saada anteeksi halutaan tuntuvan korkeammalta?
edellisessä kommentissani kirjoitin kyseessä on suuren luokan hengellinen teatteri.
Väkisin tulee mieleen Jeesuksen opetus ulkokullatuista. Tämä vl-vilkuttelu on juuri sellaista ulkokultaisuutta: "Huomaattehan kaikki minut. Se on MINUN TASSU, joka on nyt pystyssä."
Mitä Jeesus opettaa? Hän sanoo: "Mene kammioosi ja rukoile Isää." Tätä rukoilemista eräs VILTTIHOUSU nimitti tässä ketjussa omaksi työksi ja suhtautui rukoilemiseen erittäin vastahankaan. Mutta tämähän on tuttua. Kunnon vl suhtautuu kaikkiin Jeesukseen opetuksiin hyvin vastahankaisesti.
Matt. 6:
"5. Ja kun rukoilette, älkää olko niinkuin ulkokullatut; sillä he mielellään seisovat ja rukoilevat synagoogissa ja katujen kulmissa, että ihmiset heidät näkisivät. Totisesti minä sanon teille: he ovat saaneet palkkansa.
6. Vaan sinä, kun rukoilet, mene kammioosi ja sulje ovesi ja rukoile Isääsi, joka on salassa; ja sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle."
Oletko vakaasti sitä mieltä, Teräsmies? Että kyseessä on suuren luokan hengellinen teatteri? Jos ajattelet todella sillä tavalla, täytyy kysyä, oletko itse ollut koskaan sillä paikalla, millä me "vilkutellessamme" olemme? Siinä ei kyllä siitä ylpeyttä tunne, että se on minun tassu, joka on pystyssä nyt. Ei kai se niin
vaikeaa olisi, jos siitä ylpeillä sopisi.
Ei siinä ole ihminen toisten ihmisten edessä ja silmissä, vaan siinä on ihminen Jumalansa kasvojen edessä nöyränä ja vikansa tuntevana.
"Oikeasti kysymyksessä on hyvin syvällinen ja pyhä tapahtuma."
oppiin perustuva "pyhyys" ei ole Jumalan pyhyyttä.
"...ja suhtautui rukoilemiseen erittäin vastahankaan."
Valhetta ja vääristelyä, niin kuin omaan työhönsä uskovalta voi odottaakin.
Usko sinäkin kaikki syntisi anteeksi, ennen kuin on liian myöhäistä. Olemme kaikki syntisiä, mutta osa on armahdettuja syntisiä.
Tässäkö käsketään hoitamaan itse omat synnit suoraan Jumalan kanssa?:
Matt. 6:
"5. Ja kun rukoilette, älkää olko niinkuin ulkokullatut; sillä he mielellään seisovat ja rukoilevat synagoogissa ja katujen kulmissa, että ihmiset heidät näkisivät. Totisesti minä sanon teille: he ovat saaneet palkkansa.
6. Vaan sinä, kun rukoilet, mene kammioosi ja sulje ovesi ja rukoile Isääsi, joka on salassa; ja sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle."
Raamattua ei sanota, että Jumala ei anna suoraan syntejä anteeksi vaan että synnit saa anteeksi vain toiselta ihmiseltä.
Miksi vl-saarnaajat kuitenkin opettavat tuollaista valheoppia?
että sinulle kirjoitettu pitkä vastaus on poistettu ketjusta.
Palsta tarvitsisi uuden puolueettoman sheriffin.
Lestadiolaisuuteen ei alunalkaen sisältynyt tuo vaatimus toisen ihmisen välityksellä saatavasta synninpäästöstä. Raamatun mukaanhan evankeliumi kuuluu kaikille, jokaiselle joka sen uskoo.
Tämä piirre tuli lestadiolaisuuteen todennäköisesti siitä syystä että siitä tuli maallikoiden johtama liike, jossa ei tunnettu Raamattua opillisesti. Se oli syntyaikoinaan hengellisesti hurmahenkinen protestiliike joka kritisoi aikansa elämäntapoja ja myös kirkkoa.
Vuosisadan vaihteen tienoilla käytiin lestadiolaisuudessa vakavaa keskustelua ehdotuksesta erota kokonaan kirkosta.
että suuri vallanhimo on vienyt vl-herätysliikkeen johtomiehet tietoisesti opettamaan Raamatun vastaisia oppeja.
Samaa valheellista höpötystä viikosta ja kuukaudesta toiseen.
Saakohan tuollaisesta suurtakin tyydytystä?
mies? aina vaan paranee? Kyllä se olisi sinunkin jo korkea aikaa nöyristää niskaasi ja asettua sen publikaanin osaan,joka rukoili,"Ole minulle syntiselle armollinen"
Teräsmiehen kirjoituksen, jossa viljeltiin ISOILLA KIRJAIMILLA ala-arvoisia nimittelyjä. Valitettavasti sen mukana meni muutama viesti - sille en voi mitään.
Toisten palstalaisten haukkuminen ei kuulu sivistyneeseen debattiin.
On lampaita, joilta vaaditaan, että ne katsoisivat kunnioittavasti niihin, jotka kerivät niiden villan. (Weiss)
Moppaaja-sheriffi kirjoitti tuossa yläpuolella:
"Toisten palstalaisten haukkuminen ei kuulu sivistyneeseen debattiin."
Eikä missään kohtaa Raamattua sanota, että liika voi on vaarallista. Tai että hirvikolareissa voi kuolla. On paljon asioita, joita ei sanota Raamatussa, silti en voi väittää, että suuri määrä voita on terveellistä tai että hirvikolareissa ei yksinkertaisesti voi kuolla.
Jospa pitäydyttäisiin siinä, mitä siellä sanotaan, eikä etsittäisi asioita, mista siellä ei puhuta.
että poistit kyseisen kommentin ollaksesi entistä puolueellisempi vl-herätysliikettä kohtaan. Taannoin uhittelitkin tiukentavasi linjaa. Se tarkoitti ilmeisesti puolueellisuuden lisäämistä.
"Mutta tämä isoveli, pilkkaniska"
saa harrastaa pienillä kirjaimilla kirjoitettuna. Varsinaisen luvan antaa vl-herätysliikkeen jäsenyys, koska nämä henkilöt ovat sheriffin erityisessä suojeluksessa.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000017720534
veeällille? Jotta eivät ottaisi opetukseensa sellaista, mistä raamatussa ei puhuta.
"Samaa valheellista höpötystä viikosta ja kuukaudesta toiseen."
Miten vl-puhujat viitsivät?
pientä.
sen, että vanhoillislestadiolaiset nimittävät tällä palstalla muita uskovaisia TÖRKEÄN HALVEKSIVASTI "epäuskoisiksi"? Tämä on todella ala-arvoista nimittelyä, jollaiseen viittaat oheisessa kommentissasi. Miksi et sheriffin ominaisuudessa poista palstalta näitä nimittelyjä?
PS. Käytin ISOJA KIRJAIMIA kommenttisi esimerkin mukaisesti.
teit. Saadaan järjestystä tälle palstalle.
Te vanhoillislestadiolaiset saatte tällä palstalla ja rauhanyhdistyksellä opettaa, että vain te menette taivaaseen ja kaikki maailman muut uskovaiset menevät helvettiin. Te kutsutte törkeästi kaikkia muita uskovaisia "epäuskoisiksi".
Näin törkeyksien päälle palstan vanhoillislestadiolainen sheriffi nostaa haloon muutamasta isosta kirjaimesta. Sinä kehut häntä.
Hävetkää molemmat ja hävetköön koko vl-herätysliike, joka on muiden halveksija ja itsensä korottaja sekä törkeiden Raamatun vastaisten valheoppien opettaja.
HÄVETKÄÄ!
Kerran me kaikki teemme roolisuorituksemme sillä suurella näyttämöllä.
on näköjään jälleen riehunut tässä ketjussa.
Pakkohan sitä on kotiinpäin vetää.
Rakkaat Siionin Sisaret ja Veljet,
Maailmalla on maailman säännöt. Siellä voi noudattaa hyvällä omallatunnolla maailman sääntöjä ja moraalia, kun pitäytyy niissä. Maailman uskottomat ihmiset ovat valinneet osansa.
Sen sijaan Rakkaan Koti-Siionin jäseniä tulee kohdella, kuten uskovaisia kohdellaan.
Rakkaudella nöyrä veljenne
Tuo oli murheellista lukea. Sillä tiedätkö, ei "vastaa henkeen". Ei ollenkaan.
Rakas veli,
Olet tainnut opiskella liikaa ja maailman aatteet tarttuneet sinuun. Tule Koti-Siioniin ja pyydä ne anteeksi....
provo.
Myös vanhoillislestadiolaisten tulisi noudattaa maailmassa etiikkaa, sääntöjä ja lakeja, eikä tehdä väärintekoja bisneksissä eikä muissakaan maallisissa asioissa.
Teilläkin tulisi olla etiikka ja moraali kuten muillakin yhteiskunnan jäsenillä.
Jeesus opetti, että maailman ihmisiä ja toisin uskovia tulee kohdella samoin kuin uskonsisaria ja uskonveljiä.
Jeesus sanoi: mitä hyötyä teille on siitä, että te vain toisianne rakastatte? Niinhän jumalattomatkin tekevät.
No eikös tuo kahtiajako ole pakon sanelemaa?
Seuroissa laitetaan aivot narikkaan ja unohdetaan kriittinen ja kyseenalaistava ajattelu ja perustetaan ajatus uskoon ja sanaan. Kun taas arjessa (=työelämä jne) pyritään käyttämään järkeä.
Teistä uskovaisista ei yksikään kykene elämään arjessa käyttämättä kriittistä ajattelua. Entäs bailuissanne, joidenka teemat perustuvat uskoon ja sanaan? Niissähän käsittääkseni ihmisen järki on vain "tiellä".
Tuosta "pakon" sanelemasta kahtiajaosta voidaan myös käyttää nimitystä kaksinaismoraali.
Teki mitä tahansa, niin vilkuttelu kuittaa kaiken pois. Tokihan toinen vilkuttelija asian ymmärtää ja nyökkää hymyillen vilkuttajalle.
Sitten on helppo miettiä taas uusia juonia.
Tunnen lestadiolaisuutta niin paljon sisältäpäin, että en pitäisi sitä kaikilta osin "helppona" elmäntapana. Se voi tuntua kovinkin ahdistavalsta, sillä se rajoittaa elämää ja ihmisen yksilöllisyyden toteutumista, jos sitten antaakin yhteisöön kuulumisen tunteena paljon sisältöä ja puuhaa arkeen.
En kirjoituksellani halunnnut arvostella näitä lestadiolais-uskovaisia mistään muusta kuin siitä että sain vaikutelman, että kristillisen vakaumuksen toteuttaminen arkielämässä vaikuttaa olevan kerrassaan sivuseikka. "Kristilliset arvot" kuvaamassani keskutelussakin tulivat torjutuksi.
Oman yhteisön ulkonaiset määräykset ovat tulleet niin tärkeiksi että kuvitellaan kristillisyyden ilmenevän juuri niissä! Että siitä tietää ihmmisen olevan uskovainen, kun hänellä on iso perhe mutta ei televisiota.
Tämä on irvokas käsitys, kun ajattelemme Jeesuksen armotyötä ja Raamatun lähimmäisenrakkauden sanomaa. Kristinuskon pelkistäminen ulkonaisiksi tapanormeiksi on tie joka johtaa vastuuttomuuteen ja hengettömään uskonyhteisöön.
Tämä onttous ja latteus kaikuikin suiviseurojen saarnoissa. Niissä keskityttiin lähinnä ihailemaan oman yhteisön ihanuutta ja ainutlaatuisuutta.
Tämä on hälyttävä merkki yhteisön pinnallisuudesta ja opillisesta vieraantumisesta. Yhä enemmän lestadiolaisuudessa keskitytään ajattelemaan vain sitä että "meidän ryhmä" on Jumalan erityissuosiossa.
Lestadiolaisten mielestähän vain se heidän ryhmittymänsä kelpaa Taivaan Isälle. Kaikki muut ihmiset Jumala lähettää helvettiin.
Otsikoin edellisen kommenttini hieman väärin. En tarkoittanut, että vl-elämä on helppoa. Ymmärtääkseni se on hyvinkin ahdistavaa. Tarkoitin lähinnä syntien anteeksi saamista vilkuttelun kautta.
Siitä asiasta tulee mieleen vapaamuurari-liike. Siellä myös kaveria autetaan tilanteessa kuin tilanteessa. Veeällät vilkuttelevat toisilleen syntejä anteeksi ja opettavat samalla huikeaa oppia, että Jumala ei pysty syntejä anteeksi suoraan antamaankaan. Vain vl on Telluksen ainoa syntien anteeksi antaja. Huh!
"Lestadiolaisten mielestähän vain se heidän ryhmittymänsä kelpaa Taivaan Isälle. Kaikki muut ihmiset Jumala lähettää helvettiin."
Tällaisia "vain me" -saarnoja kunnellessa on helppo mielessään kuvitella puhujalle sarvet päähän.
"- - keskitytään ajattelemaan vain sitä että "meidän ryhmä" on Jumalan erityissuosiossa."
Tuossa on jotakin hyvin tuttua, uutisista päivittäin.
Ääri-islamistit ilmoittavat ajattelevansa aivan samoin.
ovat omalla tavallaan syvällä aarniometsässä. Sekä muslimit että vanhoillislestadiolaiset.
"Tunnen lestadiolaisuutta niin paljon sisältäpäin, että en pitäisi sitä kaikilta osin "helppona" elmäntapana. Se voi tuntua kovinkin ahdistavalsta, sillä se rajoittaa elämää ja ihmisen yksilöllisyyden toteutumista"
Varmaa on ahdistavaa jos pyrkii elämään arkea sanan mukaan. Se on mahdottomuus. Ahdistavaksi se tekee elämän siksi, että ristiriitaisuuksia tuppaa kokoajan tulemaa vastaan arjen ja uskon välillä.
Itse en yritä tuoda järkeä teidän "kokouksiinne", älkää tekää yrittäkö tuoda uskoanne arkeen. Kaksi täysin eri asiaa, USKO JA JÄRKI. Tosin, omapa on elämänne. Voitte hakkaa päätä seinää ja yrittää elää sanan mukaan arjessa, mutta älkää ihmetelkö sitten mistä "paha" olonne johtuu.
Ateismi palstalta lainattua:
Poika rukoili jumalalta polkupyörää. Jonkin aikaa rukoiltuaan hän tajusi, että eihän tämä näin mene. Hän meni varastamaan pyörän ja rukoili sitten jumalalta anteeksi syntejään.
Olen aina luullut, että kristillisyyttä on juuri sen toteuttaminen normaalissa arkielämässä. Ettei olisi vain kirkossa- tai seuroissakävijä eikä ulkonaisten tunnusmerkkien hengetön noudattaja.
Kristillisyyden voisi ajatella tuovan arkielämän myös ihmisten välille armahdusta, suvaitsevaisuutta, rakkautta ja keskinäistä vastuullisuutta sekä huolenpitoa. Siten se lohduttaa ja keventää taakkoja.
Luulinko väärin?
Ainoa ongelma on se, että se mistä uskovaiset pyrkivät elämää tulkitsemaan (=raamattu) pyrkii absoluuttiseen. Ihminen ei siihen pysty. Johtuu jokaisen yksilöllisyydestä.
On hienoa että porukka miettii elämää ja etiikkaa, jota siinä "tulisi" noudattaa. Mutta olisi myös hyvä muistaa näitä kelaillessa, että yhtä ainoata oikeata ei ole olemassa kuin omassa päässä.
Empatia on hieno ominaisuus ihmisessä. Sekään ei ole absoluuttista. Se tulisi myös muistaa kun toista ihmistä "psyykkaa".
"Uskon testi on arki"
Tuohan on erittäin hyvin sanottu itse asiassa. Nythän jokainen uskovainen voi kokeilla uskonsa toimivuutta.
Kuinka moni uskovainen kykenee elämään arjessa sanan mukaan? Jos sellainen ihminen löytyy, niin nostakoon kätensä ylös. Katsotaan löydetäänkö totuus seurastamme. Voitte miettiä miksi tiedän että näin ei tapahdu.
niin hyvin ja asiallisesti, että lähetäpä nämä kirjoituksesi sinne admatan uusille nettisivuille (osoite tällä palstalla tuossa vähän ylempänä).
Juuri tästä syystä, koska emme kykene lakia täyttämään, me saamme elää armon varassa.
Kaikki, jokainen meistä, sekä vl:t että ei-vl:t.
Armollisina toisiamme kohtaan, koska itse olemme saaneet tulla armosta osallisiksi.
Näin yksinkertainen on oppi.
Oletkos koskaan miettinyt tarkemmin tuota armoa? Kuinka tiukaksi sen määrittelet? Eli toisaalta kuinka paljon itsellesi mahdollistat "tietäen" armon vielä toteutuvan?
Et pysty yhtä oikeata (yleistä) armon toteutumisen määritettä tekemään, vaan pystyt sen tekemään oman näkemyksesi suhteen. Mitä se silloin tekee itse armosta? Jotkut ihmiset määrittelevät tuon todella tiukaksi itselleen. Ja melkein voin sukkani lyödä vetoa, että heillä ei ole hyvä olla, koska he ovat todella kovissa ristiriidoissa kokoajan arjen kanssa.
"Näin yksinkertainen on oppi."
Yksinkertainen ehkä sinulle, mutta jos pikkasen hankaloitan :) Määrittele armo yleisesti.
Sillä ei ole mitään tekemistä käytännön elämän kanssa, paitsi joitakin hulluja sääntöjä.
No eikös uskon ja järjen erottelu jo tuon todista?
En usko että kukaan tällä palstalla tulee kieltämään sitä tosiasiaa, että usko ja järki eivät käsi kädessä kävele.
Kuinka usko ja järki suhtautuvat kriittiseen ajatteluun ;)
Mieluummin epäilen kuitenkin järjettömyyttä. Usko on paradoksi, joka haittaa mm. seksistä nauttimista. Kuinka moni välttääkään ihan turhan päiten masturboimista? Seksi olisi monille syntisen tuntoisille ja ahdistuneille ihan hyvä vaihtoehto päästä irti ahdistuksesta. Turvaseksi ei ole vaarallistakaan. Tietenkin järki tulee pitää mukana näissä seksijutuissakin, ettei joudu linnaan, mustasukkaisen aviomiehen teurastamaksi tai huonoon maineeseen.
Tottakai järkeä voi epäillä. Sehän juuri pointtini olikin. Kuinka käsitteet järki ja usko suhtautuvat kriittiseen punnintaan.
Järki jopa vaatii kriittistä tutkailemista, entäs usko? Kuinka usko suhtautuu kriittiseen tutkimiseen?
Hyviä ajatuksia erotiikan ja seksin rikkauksista ja hyvistä vaikutuksista. Kytkisin siihen mukaan rakkauden kaikkine erilaisine muotineen (agape, eros, filia... jne.)
Ei uskonnon kuulu olla sellaista että se ahdistaa! Rakkaus, kyky kiintyä ja iloita toisen kanssa, seksuaalisuus, nehän ovat elämän ihania lahjoja, kaikessa monimuotoisuudessaan.
Riippumatta siitä mikä ihmisen suhde on uskontoihin, hänen sopii iloita seksuaalisuudestaan, yksin ja yhdessä, kun ei vahingoita muita. vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä.
Erotiikka ja seksi vievät ihmisen pieneksi hetkeksi takaisin paratiisiin...
Lääkäri Jorma Palo, hiljattain kuollut, totesi kauan sitten jossain haastattelussaa, että kuoleman hetkellä ihmisellä on vain yksi kysymys: Onko minua kukaan rakastanut.
Itse taas ajattelen ennemminkin niinn, että se ajatus kjuuluu: Olenko saanut antaa rakkautta.
Rakkautta on monenlaista, ei tietenkään yksinomaan seksuaalista eros-rakkautta.
Halu rakastaa ja tulla rakastetuksi ei lopu vaan sitä jatkuu niin kauan kuin ihminen on elossa.
Tämän kirjoitti onnellinen 50-vuotias.