Kuinka vaikea on päästä lääkikseen heti lukion jälkeen? Olen ajatellut hakea sinne, mutta yksi asia vaivaa mieltä. Kun fyssasta ja kemmasta on luettuna vain molemmista yksi kurssi. Bilsaa olen lukenut 2 kurssia ja luonto on kiinnostanut ala-asteelta lähtien. Tosin ihmisbiologian kurssi olisi ollut hyödyllinen, mutta en käynyt sitä, kun menin hissan seiskalle.
Kai mä voin päästä sisään, vaikka mulla ei oo kaikkia kursseja käytynä fyssasta ja kemmasta? Oon jostain lukenut, että joku ihan ammattikoululainen olisi päässyt sisään opiskeleen. Tosi rassaavaa, että pääsykokeissa pitää seuloa jollain fyssalla ja kemmalla, jolla ei oo mitään tekemistä itse työn kaa. Menisin valmennuskursseille (jollekin huippukursseille), mutta samalla mielessä pyörii, että samalla rahalla voisi matkustella sitten kesällä, jos opiskelupaikka olisi jo taskussa. Jos on oikeesti aktiivinen, niin kai sinne voi päästä myös ilman mitään valmennuskurssii? En ymmärrä mitään noista kemman rakennekaavoista ja fyssan yhtälöistä, mutta kai kaiken voi kuitenkin korvata hyvällä bilsan tietämyksellä, jos osaa fyssasta ja kemmasta kuitenkin jotain pientä. Mun mielestä on tosi epparii, et noita kaikkia asioita ei selitetä oikein kunnolla tossa valintakoekirjassa. Tällainen käytäntö ajaa ihmiset täysin epätasa-arvoiseen asemaan.
Tavoitteena ois kuiteski että pääsisin syksyllä jo opiskeleen, niin ammattiin valmistuisin joskus 24-vuotiaana. Kai noitakin opintoja voi jotenkin nopeuttaa, jos on ahkera, niin pääsee heti työn makuun? Antakaa neuvoja tulevalle lääkisläiselle.
Kai mä voin päästä sisään, vaikka mulla ei oo kaikkia kursseja käytynä fyssasta ja kemmasta? Oon jostain lukenut, että joku ihan ammattikoululainen olisi päässyt sisään opiskeleen. Tosi rassaavaa, että pääsykokeissa pitää seuloa jollain fyssalla ja kemmalla, jolla ei oo mitään tekemistä itse työn kaa. Menisin valmennuskursseille (jollekin huippukursseille), mutta samalla mielessä pyörii, että samalla rahalla voisi matkustella sitten kesällä, jos opiskelupaikka olisi jo taskussa. Jos on oikeesti aktiivinen, niin kai sinne voi päästä myös ilman mitään valmennuskurssii? En ymmärrä mitään noista kemman rakennekaavoista ja fyssan yhtälöistä, mutta kai kaiken voi kuitenkin korvata hyvällä bilsan tietämyksellä, jos osaa fyssasta ja kemmasta kuitenkin jotain pientä. Mun mielestä on tosi epparii, et noita kaikkia asioita ei selitetä oikein kunnolla tossa valintakoekirjassa. Tällainen käytäntö ajaa ihmiset täysin epätasa-arvoiseen asemaan.
Tavoitteena ois kuiteski että pääsisin syksyllä jo opiskeleen, niin ammattiin valmistuisin joskus 24-vuotiaana. Kai noitakin opintoja voi jotenkin nopeuttaa, jos on ahkera, niin pääsee heti työn makuun? Antakaa neuvoja tulevalle lääkisläiselle.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Opintoja ei voi nopeuttaa, ainoastaan hidastaa. Työelämään pääsee toki jo neljän vuoden opiskelun jälkeen (siis lääkärin palkalla, jopa jonkinasteisella todellisella vastuulla). Oikeassa olet siinä, että kyllähän fyssan ja kemman pystyy omatoimisestikin lukemaan.
Kiitos kannustuksesta. Haluasin tosiaan ehkä lastenlääkäriksi. Tämä on ollut jo parin vuoden takainen haave. Kun katsoin Teho-osastoa, ja sitä kovaa menoa, niin silloin päätin, että haluan auttaa ihmisiä ja etenkin lapsia. Ongelmana on vain tuo pääsykoesysteemi, joka suosii matikkaneroja.
"Kun katsoin Teho-osastoa, ja sitä kovaa menoa, niin silloin päätin, että haluan auttaa ihmisiä ja etenkin lapsia."
Vitsailetko? kornia.
Minä sentään tajusin heti ekasta aloituspuheenvuorosta, että kyseessä provo...kas kun ei muut tajunnu.
Mä en kyllä oo mikään provo, joten turha esittää noin ylimielistä. Mistä sä tiedät, mitä mä oikeesti haluun?
"Tosi rassaavaa, että pääsykokeissa pitää seuloa jollain fyssalla ja kemmalla, jolla ei oo mitään tekemistä itse työn kaa."
Kertoisitko, mitä karsittaessa sinun mielestäsi pitäisi käyttää kriteereinä? Ja millä on sitten tekemistä "työn kaa"? Ihan mielenkiinnosta lukisin noviisin mielipiteitä. :)
"Tavoitteena ois kuiteski että pääsisin syksyllä jo opiskeleen, ..."
Tämäkin jää epäselväksi: mitä syksyä oikein tarkoitat. Ootko siis tulevan vuoden abi ja puhut syksystä -07?
Jos sulla on vielä vuosi lukiota, miksi et voi vielä suorittaa sitä ihmisbiologian kurssia, joka jäi aikaisemmin historian kurssin varjoon? Heh.
Provo , mikä provo. Antakaa sen olla, se saa jotain sairasta nautintoa tästä, kun ei päässyt tänäkään vuonna lääkikseen.
Äläs hätäile. Itse kirjoitin täysin penkin alle ja en käynyt kuin yhden kemian kurssin mutta 5 fysiikkaa (heikoilla arvosanoilla). otin kuitenkin itseäni niskasta kiinni ja niin vain pääsin suoraan lääkikseen. Ainoa neuvo on että, opettele opettele opettele. Onnea yritykseen ja jaksamista lukemiseen, onnistut varmasti.
Nim. Viimeinen vuosi käynnistyy
Trolli mikä trolli...onneksi ei trulli..
1. sisäänpääsyn ratkaisevat aika pitkälle kemia ja fysiikka. Biologiasta tarvitsee osata vain pääsykoekirjan asat, mutta fy ja ke on usein pääsykokeessa kysytty myös sellaisia asioita jotka lukiossa opetetaan mutta pääsykoekirjassa ei enää ole selitetty. Käytännössä on hallittava lukion pitkä kemia ja pitkä fysiikka. Ehkä sähkömagnetismikurssin voi jättää pois, mutta esim. modernista fysiikasta on kysytty monipisteisiä kysymyksiä joka vuosi.
2. Ei ole väliä missä tai miten em. fy ja ke opiskelet, mutta opiskeltava ne on.
3. Ilman valmennuskurssia voi ihan hyvin päästä sisään.
4. Jos et osaa fy ja ke, et tajua fysiologiasta, labralääketieteesta, lääket. biokemiasta tai genetiikasta mitään. Ja kaikkia näitä tietoja kyllä oikeasti ammatissa tarvitset. Milläs korjaat esim. elektrolyyttiepätasapainon vammapotilaalla jos et tajua puskuriliuosten kemiaa???
5. Opiskeluaika on kaikilla käytännössä sama, joillakin tosin valmistuminen viivästyy. Kiriä ei käytännössä voi. Opintoja säätelevät tosi monet pykälät ja säännöt, joihin liittyy myös vähimmäisopiskeluaikarajoja, eli niidenkään puolesta ei kiriminen onnistu. Eli vähintään 5,5 v saat opiskella.
elektrolyyttitasapainon korjaaminen vammapotilaalla ei vaadi puskuriliuosten ymmärtämistä. Kyseiset toimenpiteet tehdään tiettyjen valmiiden ohjeiden mukaan, ei siinä lääkäri lähde mitään itse varsinaisesti soveltamaan tahi miettimään että mitäs tämä puskuriliuos nyt oikeen tekeekään.
luis töissä galenosta viime viikolla ja yksa hyvin kokenu erikoislääkäri pääsi "hiipimään"selän taakse.Alkoi siinä sitten paasaamaan et eihän kukaan osaa tollasia asioita,mihin oikein luet:)Kerroin sitten ja hän sanoi että koulussa pari ekaa vuotta saatat noita tarvita,mutta käytännön työssä et koskaan:)Kaikkiin kuulemma löytyy ohjeet käypä hoito suosituksista ja hoitopäätöksiä tehtäessä päätöksenteko nojaa ihan johonkin muuhun kuin kemiaan ja fysiikkaan:)
Siis lapsirakkaus riittääkin! Jee, nyt mä lähden lääkkikseen!
Aivan! onkin jotenkin surkuhupaisaa huomata miten jopa alkuvaiheen lääketieteen opiskelijat idealisoivat lääkärit joiksikin erinomaisiksi kemia-fysiikkaneroiksi, jotka tekevät pilviä hipovia päätöksiä esim. kun traumapotilas tulee vastaanotolle, vaikka itse asiassa ko. tilanteessa ei kemia-fysiikan taitoa tarvita lainkaan, sillä kaikki, kuten minä aiemmin ja minulle vastannut kirjoittaja sanoi, kaikki perustuu ennalta määriteltyihin proseduureihin eli valmiisiin toimintaohjeisiin!! Että todellakin ke-fy tarvitte vain pääsäreissä!
T: -LK-
onhan se hyvä hyvä osata fysiikkaa ja kemiaa jotta ymmärtää ne prossessit siellä toimintaohjeiden takana. eli myös tietää mitä tekee ja miksi joku asia toimii niinkuin toimii. ei kaikkea yliopistossa opiskella vain käytännön takia, osa opiskelijoista voi päätyä tutkijoiksi jolloin kunnon tietämys fysiikasta ja kemiasta on hyödyksi. (kun keksitään jotain uutta eikä vain istuta terveyskeskuksessa noudattamassa toimintaohjeita).
ja sinä lääkikseen haluava, jos et pääse niin hae sairaanhoitajaksi! he tekevät sitä todellista työtä ihmisten kanssa!