antura raudoituksen hitsaus

ei tosiaan tartte missään raudotus räkimisessä.

Kyllähän asia on niin että hitsaamalla ja limittämällä tangot väh. 60cm, saa kestävimmän raudoituksen.
Jos ette usko niin hitsatkaa kokeeksi yksi jatko ja viereen kolmella surrilangalla sidottu ja sitten eiku vertailemaan lujuusominaisuuksia.
Nimimerkillä "ikänsä töitä painanut"

ville rakentaja kirjoitti:

Kyllähän asia on niin että hitsaamalla ja limittämällä tangot väh. 60cm, saa kestävimmän raudoituksen.
Jos ette usko niin hitsatkaa kokeeksi yksi jatko ja viereen kolmella surrilangalla sidottu ja sitten eiku vertailemaan lujuusominaisuuksia.
Nimimerkillä "ikänsä töitä painanut"

Raudoittajan hommia jonkinverran tehneenä voin todeta että raudoitus on ihan yhtä kestävä hitsaten, surraten tai ilman mitään. Kaikan A ja O on tarpeeksi pitkä limitys. Se kestävyys raudoitukseen syntyy ympäröivästä betonista.

Raudoituksen surraamisen tarkoitus on pitää rautoja paikallaan valun aikana.

Alkuperäiselle kirjoittajalle ohjeeksi: ilman muuta pitää olla limitykset.

Raudoittaja kirjoitti:

Raudoittajan hommia jonkinverran tehneenä voin todeta että raudoitus on ihan yhtä kestävä hitsaten, surraten tai ilman mitään. Kaikan A ja O on tarpeeksi pitkä limitys. Se kestävyys raudoitukseen syntyy ympäröivästä betonista.

Raudoituksen surraamisen tarkoitus on pitää rautoja paikallaan valun aikana.

Alkuperäiselle kirjoittajalle ohjeeksi: ilman muuta pitää olla limitykset.

nythän on niin, että siitä betonistahan ei synny siihen rautaan yhtään lisää lujuutta, vaan siitä raudasta syntyy nimenomaan siihen betoniin lisää lujuutta: vetolujuutta, koska puristuslujuuttahan siinä betonissa on muutenkin yllin ja kyllin.

Hermodynaamikko kirjoitti:

nythän on niin, että siitä betonistahan ei synny siihen rautaan yhtään lisää lujuutta, vaan siitä raudasta syntyy nimenomaan siihen betoniin lisää lujuutta: vetolujuutta, koska puristuslujuuttahan siinä betonissa on muutenkin yllin ja kyllin.

No enpä tarkoittanut nyt tuota, vaan sitä että kun kaksi rautaa laitetaan tarpeeksi pitkällä limityksellä vierekkäin ja sitten ympärille tulee betonia, niin ne kaksi vierekkäistä rautaa toimivat kuin yksi yhtenäinen rauta... eli siis ne surrataan kiinni vain siksi, jotta pysyvät vierekkäin ja oikeassa paikassa valun aikana.

Olen melko hyvin perillä kyllä näistä jutuista, kun on tullut tehtyä muutama tuhat raudoitusta ja satoja betonointejakin.

Raudoittaja kirjoitti:

No enpä tarkoittanut nyt tuota, vaan sitä että kun kaksi rautaa laitetaan tarpeeksi pitkällä limityksellä vierekkäin ja sitten ympärille tulee betonia, niin ne kaksi vierekkäistä rautaa toimivat kuin yksi yhtenäinen rauta... eli siis ne surrataan kiinni vain siksi, jotta pysyvät vierekkäin ja oikeassa paikassa valun aikana.

Olen melko hyvin perillä kyllä näistä jutuista, kun on tullut tehtyä muutama tuhat raudoitusta ja satoja betonointejakin.

ja aina ei sanomattakin ole selvää, kummalla puolen sitä petonkia on sitä petonkille turmiollista vetorasitusta, jolle puolelle niitä rautoja tulee laittaa, mistä johtuu, että keskivertohartijapankkirakentaja laittaa niitä rautoja ihan keskelle, missä yleensä ei ole varsinkaan vetoa yhtään ja se on säästösyistä siihen laitettu yksi rauta ihan turha siinä.

ville rakentaja kirjoitti:

Kyllähän asia on niin että hitsaamalla ja limittämällä tangot väh. 60cm, saa kestävimmän raudoituksen.
Jos ette usko niin hitsatkaa kokeeksi yksi jatko ja viereen kolmella surrilangalla sidottu ja sitten eiku vertailemaan lujuusominaisuuksia.
Nimimerkillä "ikänsä töitä painanut"

töitä lujasti,mutta jätä suosiolla suunnittelu muille.

Raudoittaja kirjoitti:

Raudoittajan hommia jonkinverran tehneenä voin todeta että raudoitus on ihan yhtä kestävä hitsaten, surraten tai ilman mitään. Kaikan A ja O on tarpeeksi pitkä limitys. Se kestävyys raudoitukseen syntyy ympäröivästä betonista.

Raudoituksen surraamisen tarkoitus on pitää rautoja paikallaan valun aikana.

Alkuperäiselle kirjoittajalle ohjeeksi: ilman muuta pitää olla limitykset.

Ainoa oikea, ja viisas vastaus Raudoittaja! Hitsaukset vain turhaa tulipalovaaran aiheuttavaa työtä, lisäksi A500HW murtolujuus heikkenee. Eli karvi yhdellä solmulla sidottuna, tai kokonaan sitomatta on kestävämpi kuin hitsattu päittäis tai limijatkos. Sidosten tarkoitus vain pitää raudoitteet asemissaan valutyön ajan.

Raudoittaja kirjoitti:

Raudoittajan hommia jonkinverran tehneenä voin todeta että raudoitus on ihan yhtä kestävä hitsaten, surraten tai ilman mitään. Kaikan A ja O on tarpeeksi pitkä limitys. Se kestävyys raudoitukseen syntyy ympäröivästä betonista.

Raudoituksen surraamisen tarkoitus on pitää rautoja paikallaan valun aikana.

Alkuperäiselle kirjoittajalle ohjeeksi: ilman muuta pitää olla limitykset.

Ainoa oikea, ja viisas vastaus Raudoittaja! Hitsaukset vain turhaa tulipalovaaran aiheuttavaa työtä, lisäksi A500HW murtolujuus heikkenee. Eli karvi yhdellä solmulla sidottuna, tai kokonaan sitomatta on kestävämpi kuin hitsattu päittäis tai limijatkos. Sidosten tarkoitus vain pitää raudoitteet asemissaan valutyön ajan.