moi.
mulla todettiin tässä vaikeahko crohnin tauti sekä joitain solumuutoksia,jotka myöhemmin johtaneet syöpään.
Olin käesinyt neljä vuotta vatsakivuista,lääkärit eivät näitä koskaan ottaneet mitenkään vakavasti.
vuoden 2003 lopussa lääkäri sanoi että paksusuoli on kai ärtynyt,ja käski syömään maitohappobakteereja ja käyttään ulostuslääkettä tarvittaessa.
Loppuenlopuksi sain lähetteen toissa vuonna psykiatrille,kun sanoivat että alan oleen jo luulotautinen vatsakipujen vuoksi.
vatsa kyllä ultrattiin ja joitain verikokeita katsottiin,mutta ne eivät kertoneet mitään..ainostaan crp oli hieman koholla jotain 20 luokkaa...korkeimillaan 45,ja tuolloin se laitettiin mahataudin piikkiin,kun oli pitkittynyt ripuli ja oksennus.
Vatsaonteloni tähystettiin viime vuonna,josssa havaittiin yksi pienehko kiinike,joka oli tuore,eikä sinänsä selittänyt mistä johtu vatsakivut jotka siis alkoivat 2002 keväällä...
No yhä vatsakivut vain jatkuivat ja minä juoksen terapissa,söin välillä myös mielialalääkkeitä...en esitten oikeestaan juossut lekurissa vatsakipuken takia kun muutmaan otteeseen hakeen saikkua...kun eintöitä aina voinut tehdä...kun kivut niin järkyttäviä,varsikin tämän vuoden alusta olleet...
juhnnuksen alussa oli sitten niin voimakasta vatsakipua etten enää kestänyt vaan menin päivystykseen...
tulehdusarvot olivat jotain 350,samoin trombosyytit olivat hunolla tasolla,sekä valko,punasolut...samoin maksa sekä munuasiarvot olivat huonot.
kipu oli joka puolella vatsaa...ihossa oli haavaumia samoin suussa...oli oli kamala...kuumetta 38.
Joudun nesteytkseen,ja minulle tehtiin vatsa mri tutkimus,jossa todettiin fisteleitä,kuroutumia ja imusolmukkeet suurentuneet...yllälöydös oli suurentunut mahalaukku.
Sitten tehtiin gastroskopia ja kolonoskopia nukutuksessa,un ei muuten kipujen vuoksi onnistunut.
suolisto oli lääkärin sanojen mukaan karmeassa kunnossa,aftoja,fisteleitä,kurotumia,pesäkkeitä,paiseita jne jne.
Suolitukoksen alku saatii onneksi hoidettua tähystyksen avulla.
Pääsin eilen sairaalasta ja nyt syön solusalpaajia ja kortisonia.
Lääkäri pyysi sairaalaan puolesra anteeksi kun diagnoosiin tekeminen viivästyi näin pahasti...
onko muut kokeneet tälläistä?
lääkäri onneksi sanoi että syöpä voidaan vielä estää...kun solumuutokset olivay vielä aika alussa. ei siis kovin merkittäviä.
t:mukamaspöpipää
mulla todettiin tässä vaikeahko crohnin tauti sekä joitain solumuutoksia,jotka myöhemmin johtaneet syöpään.
Olin käesinyt neljä vuotta vatsakivuista,lääkärit eivät näitä koskaan ottaneet mitenkään vakavasti.
vuoden 2003 lopussa lääkäri sanoi että paksusuoli on kai ärtynyt,ja käski syömään maitohappobakteereja ja käyttään ulostuslääkettä tarvittaessa.
Loppuenlopuksi sain lähetteen toissa vuonna psykiatrille,kun sanoivat että alan oleen jo luulotautinen vatsakipujen vuoksi.
vatsa kyllä ultrattiin ja joitain verikokeita katsottiin,mutta ne eivät kertoneet mitään..ainostaan crp oli hieman koholla jotain 20 luokkaa...korkeimillaan 45,ja tuolloin se laitettiin mahataudin piikkiin,kun oli pitkittynyt ripuli ja oksennus.
Vatsaonteloni tähystettiin viime vuonna,josssa havaittiin yksi pienehko kiinike,joka oli tuore,eikä sinänsä selittänyt mistä johtu vatsakivut jotka siis alkoivat 2002 keväällä...
No yhä vatsakivut vain jatkuivat ja minä juoksen terapissa,söin välillä myös mielialalääkkeitä...en esitten oikeestaan juossut lekurissa vatsakipuken takia kun muutmaan otteeseen hakeen saikkua...kun eintöitä aina voinut tehdä...kun kivut niin järkyttäviä,varsikin tämän vuoden alusta olleet...
juhnnuksen alussa oli sitten niin voimakasta vatsakipua etten enää kestänyt vaan menin päivystykseen...
tulehdusarvot olivat jotain 350,samoin trombosyytit olivat hunolla tasolla,sekä valko,punasolut...samoin maksa sekä munuasiarvot olivat huonot.
kipu oli joka puolella vatsaa...ihossa oli haavaumia samoin suussa...oli oli kamala...kuumetta 38.
Joudun nesteytkseen,ja minulle tehtiin vatsa mri tutkimus,jossa todettiin fisteleitä,kuroutumia ja imusolmukkeet suurentuneet...yllälöydös oli suurentunut mahalaukku.
Sitten tehtiin gastroskopia ja kolonoskopia nukutuksessa,un ei muuten kipujen vuoksi onnistunut.
suolisto oli lääkärin sanojen mukaan karmeassa kunnossa,aftoja,fisteleitä,kurotumia,pesäkkeitä,paiseita jne jne.
Suolitukoksen alku saatii onneksi hoidettua tähystyksen avulla.
Pääsin eilen sairaalasta ja nyt syön solusalpaajia ja kortisonia.
Lääkäri pyysi sairaalaan puolesra anteeksi kun diagnoosiin tekeminen viivästyi näin pahasti...
onko muut kokeneet tälläistä?
lääkäri onneksi sanoi että syöpä voidaan vielä estää...kun solumuutokset olivay vielä aika alussa. ei siis kovin merkittäviä.
t:mukamaspöpipää
Vastaukset 15
Vanhimmat
oli pikkunen kirjoitusvirhe,tai sana puuttuu...eli solumuutokset OLISIVAT johtaneet syöpään ehkä hyvinkin lyhyessä ajassa...mutta onneksi siis hakeuduin hoitoon...
Kyllä kuulostaa pahalta tuo sun kertomus. Itselläni ei olotila ole noin paha, mutta vaivoja kuitenkin on. Mulla vielä etsitään kaikkeen syytä.
Kyllä itsekin ole huomannut lääkärien tietämättömyyden ja välinpitämättömyyden. Tuntuu ihan hullulta, että sen joka sairastaa pitää vielä jaksaa pitää omia puoliaan. Ei sitä sairaana jaksais juosta lääkäriltä toiselle etsien sitä, joka ottaisi vakavasti. Lääkärit voivat kertakaikkiaan olla niin idioottimaisia, argh. Aina pitäs muka vaan odottaa ja katsoo, josko vaivat menis ohi. Miksei lääkärit laita heti kunnon tutkimuksiin, ei sitä kukaan huvikseen sairasta!!!
Voimia sulle ja kyllä se onni vielä sullekin hymyilee! Jatketaan taistelua!
onneksi tässä maailmassa on vielä ihmisiä jotka ymmärtää...
toivotaan että sinunkin vaivoille löytyy nimi,olen sinänsä kuitenkin helpottunut että vika löytyy ja sitä osataan nyt hoitaa oikein...jos jotain positiivista tässä täytyy hakea=)
ihanaa kesää sinulle!
Kun ite joutuu sairastaan, silloin sitä silmät avautuu näkemään maailman raadollisuuden. Onneksi on tosiaan niitä, jotka käyvät myöskin rankkoja asioita elämässään läpi, ei olla yksin. Kaikella tarkoituksensa, siihen mä yritän uskoa. Pitää yrittää nauttia kesästä ja pienistä asioista. Onhan se tympeetä ku ei aina jaksa niin kuin muut, mutta tosiaan kyllä me vielä joskus onnemme kohataan.
Ihanaa kesää sinullekin =)
tämä helle muuten tekee olon ihan kamalaksi...etenkin kun kipulääkkeet vielä lisää hikoilua.
mua ärsyttää tällä hetkellä kun ihmiset holhoo,vaikka olen aikuinen ihminen,mutta silti ne kuitenkin haluaa sulkea silmänsä tältä asialta.
toiset ymmärtää toiset ei...epäuskoisuutta...mutta tilanne on vai nyt tämä,sille ei mahda mitään=(
Sieltä löytyy keskustelupalsta, jossa voi vaihtaa kokemuksia. Muistaakseni osoite on www.ccafin.fi.
www.crohnjacolitis.fi
Eipä ollut mukavaa kuultavaa tuo kertomasi. Ei todellakaan ole mukavaa, että todellisen diagnosoimattoman sairauden lisäksi leimataan vielä luulotautiseksi. En itse ole joutunut kyseisen kaltaisen kohtelun uhriksi, mutta tsemppiä sinulle tautisi kanssa. Toivottavasti osaavat nyt jatkossa hoitaa sinua paremmin!
Todellla uskomatonta, että ei aikasemmin todettu, jos tilanne on noin paha. Toisaalta monesti saa kuulla vähän vastaavista (yleensä kyllä lievemmistä) tapauksista. Siis että lääkäri vaan toteaa, että sinulla on stressivatsa, vaikka diagnoosi onkin lopulta jotain ihan muuta. Itselleni myös joskus todettiin näin, tosin en ollut silloin oireista rehellinen, joten vähän niin kuin oma vika. Nelisen vuotta kerkesin taudin kanssa tapella, ennen kuin menin todella lääkäriin ja sain dg:n.
Mutta jees, jaksamista ja toivottavasti taudin kulku kääntyy parempaan päin. Crohn ja colitis ry:n palstasta sen verran, että jutut voi kuulostaa erittäin pahoilta, koska plastan vakiporukka on suurelta osin sellasta, joilla tauti on paha. Niin että älä säikähdä. Muuten palstaa suosittelen lämpimästi, hyviä neuvoja ja vertaistukea!
miehelläni on ollut ihmeellisiä vatsavaivoja intistä (2004) asti...silloin siis iski eka kerran aika kovat mahakivut ja hiukan lämpöä...siis kipu oli alavatsalla ja anampi oikealla puolella..kaikki siis viittasi umppariin...kun tulehusarvotkin olivat siis koholla n.90...mutta sairaalassa todettiin ettei se ollut umppari..antoivat antibioottia ja kipulääkettä suoraan suoneen jolla kipu sitten meni ohi ja tulehusarvot laski...seuraavan kerran samanlainen kohtaus iski vuoden päästä tapahtumasta..ja seuraava jälkimmäisestä puolen vuoden kuluttua..eli n. viikko sitten..kohtaukset siis kestäneet joka kerta 2-4 pv lieveten...oksetusta ei ole ollut koskaan, eikä veriulosteitakaan, eikä kuumetta..ainakaan ei korkeaa koska ei kuumeinen olo...viimeisimmällä kerralla tuli kohtauksen aikana kerran limaa ulosteen mukana...mutta sekin jäi siihen yhteen kertaan..ei ole ripulia eikä ummetusta..mutta ehkä ulostamaisen tarve hieman lisääntynyt..ja virtsaamisen tarve myös joka voisi viitata krooniseen virtsatietulehdukseen..josta luin crohninjacolitsin www-sivuilta..eli siis kokemuksistasi kyselisin että millaisia vaivoja sinulla oli silloin ensimmäisten kipujen aikaan?? voiko kuulostaa siltä että miehelläni olisi crohnintauti??niin ja oliko sinulla kipu kokoajan päällä vai tuliko vaan silloin tällöin kohtauksia..jos niin kuinka usein?? Tuhannet kiitokset jo etukäteen jos vastaat!! ja paranemisia ja jaksamista sinne päin!!! olet sinänsä kyllä onnellinen ettei ne solumuutoksen todella olleet kerenneet syöväksi asti....:)
juu kyllä minulla kipu oli tuollaista kohtauksen omaista,mutta loppuvaiheessa tosin jäi junnaan paikalleen.
toi limainen ulote on kanssa tuttu juttu minulle,ja sitä tulee juuri kun kivut on pahimpia,viittaanee siis aktiiviseen tulehdukeen.
kivut olivat aluksi ja yleisesti ottaen siellä oikella,miksi usein minulla epäilttiin sitä umpparia...mutta nykyään ne on koko mahassa.
kyllähän sun oireet viittaa aika lailla tähän crohnin tautiin...ja suosittelen että menet pian lääkärille,jossa asia laitetaan eteenpäin...eli pääset tähystykseet ja otetaan eilaisia verikokeita,mitkä sitten antvat yleensä viitetta taudista.
ja sanoisinkin kun tulee uus kipukohtaus men heti päivustykseen,niin sielläkin ohjaavat jatkotutkimuksiin...
alkuvaiheessa harvakseltaan ja noita muita oireita,mutta sitten se homma alkoi olla viikkottaista...ja loppuvaiheessa arkipäivää...
niin ja kiitoksia sanoistasi vielä,kyllä se aurinko paistaa risukasaankin...toivon teille myös hyvää ja että tilanne selkiytyisi!
luin siis uudestaan vielä "hätäiliä" eli siis joo kyseessä oli miehesi...anteeksi töppäily=)
luulin kato että vaiva sulla...mutta voimia kuitenkin,ei tätä vierestä kai ole kiva seurata,vaiketa sanoa...tuntuu tuolle omalle kumppanille olevan aika rankkaa.
Hiukset lähtee päästää myrkkyjen takia,,,mut se on pieni murhe nyt...vaikka mieheni rakastaa hiuksiani,mutta elämä o tälläistä.
ei saanut mitään shokkia kun kerroin että voipi olla että olen kohta kalju...ei sanonut oikeen mitään=)
pha pois mahasta vaan,niiin kaikki on paremmin.
sitä miettii taas niin tyhjänpäiväsiä joskus.
tajusin tänäänkin ajattelevan sitä että voivoi kun mä sitten paisu näiden lääkkeiden takia...
...no sittenpähän paisun...elän sitten vaikka pullerona ne kivuttomat ensihetket neljään vuoteen elämässäni...kunhan saan ne vaan elää!
niin..kuinka harvaan sulla oli niitä kipuja sillon ihan alkuvaiheessa..osaatko yhtään sanoa??ja oliko ne kivut kuinka pahoja?? pystyitkö käveleen..jne?? tuliko siis sitä limaa sulla koskaan muulloin kuin kipuaikana?? oliko muuloin kuin kipukausina esim ilmavaivoja tms?? Miehelläni kipuja kun tosiaan ollut erittäin harvoin vain vuoden ja puolen vuoden välein...ilmavaivoja on kyllä jatkuvasti..
ps. kiiiitos kovasti vastauksista..pitää yrittää saaha tuo mies käymään lääkärissä..ainaki heti jos tulee vielä kohtaus...
Kokeile Fermix maitohappobakteerijuomaa. Alle viikossa lähti kaikki oireet eli mahtava tuote. Mieskin sanoi että närästys ja vatsakivut loppui ensimmäiseen lasiin