Olen kärsinyt masennuksesta ja ahdistuksesta jo monta vuotta, nyt vihdoinkin olo on alkanut tuntua paremmalta, kiitos siitä rakkaalleni.
Ainut asia mikä elämässäni ahdistaa on se ettei ole ystäviä. Olen aina mieheni ja hänen kavereittensa kanssa, omia kavereita ei ole.
Ja toisinaan olen vain yksin kotona tyttäreni kanssa.
Olen hirveän ujo enkä oikein uskalla tutustua ihmisiin. Pelkään ettei kukaan tykkää minusta.
Miten voi saada uusia ystäviä? Ja mistä?
Ainut asia mikä elämässäni ahdistaa on se ettei ole ystäviä. Olen aina mieheni ja hänen kavereittensa kanssa, omia kavereita ei ole.
Ja toisinaan olen vain yksin kotona tyttäreni kanssa.
Olen hirveän ujo enkä oikein uskalla tutustua ihmisiin. Pelkään ettei kukaan tykkää minusta.
Miten voi saada uusia ystäviä? Ja mistä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
ja ennen vinkkiä sanon että toi sun pelkosi on turha !! eli joku tykkää susta aivan varmasti ! minä vähän vanhempana? 40 v naisena, voin sanoa että 20 v sitten oli vielä itsetunto nollissa...
Nyt ei tartte enään kaikkien minusta tykätäkään -
mutta aina löytyy niitäkin ketkä seurastani tykkää..
Yksi hyvä tapa tutustua esim. harrastukset - lähdet vaan reippaasti mukaan johkin mikä kiinnostaa !
..Sinulla on tytär, tosin en tiedä minkä ikäinen, mutta voisiko kavereita löytyä esim. lasten leikkipaikoilta, tarhasta, koulun tilaisuuksista eli siis muista samanikäisistä vanhemmista.. ?
Vertaan nyt tätä itseeni siinä mielessä, että itsellä on koiranpentu ja aloin kirjottelemaan eräällä keskustelupalstalla erään samanikäisen koiranpennun omistajan kanssa ja synkkasikin hyvin.. Että kyllä se siitä ku rohkenee vain!
Tytär on 2-vuotias. On kyllä perhepäivähoidossa, mutta muiden lasten vanhemmat ovat reilusti yli 30 ja minä kun olen vasta 20, ei oikeen tule mitään=/
Ja kun tuntuu ettei kenenkään kanssa puheenaiheetkaan nappaa. Eikä täällä kylä pahasessa oikein leikkipaikoillakaan ketään tapaa, missä kaikki lienee?
Koulussa olen (amis eka vuosi takana), mutta sielläkin muita vanhempi ja luokallani vaan poikia, eli ei sen kummempaa kun koulukavereita.
Pitäisi tosiaan yrittää harrastusten kautta. Hevosien kanssa olen paljon tekemisissä, mutta kun on oma paikka niillä niin ei siellä muita silloin ole. Autoja laittelen omissa oloissani.
Mulla ihan sama tilanne.Masennuksesta selvinnyt ja nyt olisi halu lähteä ihmisten ilmoille.Vaikeaa vaan,ku ei ole kavereita. :(
Missä asut?
Moi luin ilmoituksesi. Minäkin olen kamuja vailla. mistä päib olet?
Perniöstä