"vanhoillislestadiolaisuus kriittisessä valossa"-sivustolla oli Raamatunkohta joh 10:16, jolla perusteltiin vl-opille annettua kritiikkiä.
Sillä pyrittiin osoittamaan vanhoillislestadiolaisten seurakuntaoppi("vain me oppi") Raamatun vastaiseksi.
Raamatun kohdasta väännettiin sivustolla oppi, jonka mukaan monessa eri uskonsuunnassa voisi pelastua.
Siinä käytettiin kuitenkin Raamatun käännöstä, jossa kyseinen kohta on käännetty virheellisesti.
Kirkkomme ensimmäinen Raamatunkäännös vuodelta 1776 sen sijaan on käännetty oikein kyseisessäkin kohdassa.(tätä Raamatunkäännöstä me vanhoillislestadiolaiset eniten käytämmekin)
Tämä virheetön käännös tukeekin meidän vanhoillislestadiolaisten seurakuntaoppia, kun taas polkee maahan ekumeenisen seurakuntaopin:
Pyhän Johanneksen evankeliumi
LUKU 10
"16. Minulla on myös muita lampaita, jotka ei ole tästä lammashuoneesta: ne pitää minun myös tänne saattaman: ja he saavat kuulla minun ääneni; ja pitää oleman yksi lammashuone ja yksi paimen."
Mikä Raamatun käännös on uskottavin jos verrataan niiden tekijöitä.
Käännös 1776- Mikael Agrikola(pääasiallisesti), Lutherin oppilas(välillä ilmeisesti uskovaisenakin ollut(aikuisena)).
käännökset 1992, 1938- Epäuskoiset Suomen evankelisluterilaisen kirkon papit yms.
Käännös 1938 joka tukee väärää ekumeenista seurakuntaoppia kuuluu TÄSSÄ VIRHEELLISESTI käännetyssä Raamatunkohdassa joh 10:16 seuraavasti:
"10:16 Minulla on myös muita lampaita, jotka eivät ole tästä lammastarhasta; myös niitä tulee minun johdattaa, ja ne saavat kuulla minun ääneni, ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen."
Sitäpaitsi tätä virheellistä käännöstäkin voidaan tulkita monella tavalla.
Sillä pyrittiin osoittamaan vanhoillislestadiolaisten seurakuntaoppi("vain me oppi") Raamatun vastaiseksi.
Raamatun kohdasta väännettiin sivustolla oppi, jonka mukaan monessa eri uskonsuunnassa voisi pelastua.
Siinä käytettiin kuitenkin Raamatun käännöstä, jossa kyseinen kohta on käännetty virheellisesti.
Kirkkomme ensimmäinen Raamatunkäännös vuodelta 1776 sen sijaan on käännetty oikein kyseisessäkin kohdassa.(tätä Raamatunkäännöstä me vanhoillislestadiolaiset eniten käytämmekin)
Tämä virheetön käännös tukeekin meidän vanhoillislestadiolaisten seurakuntaoppia, kun taas polkee maahan ekumeenisen seurakuntaopin:
Pyhän Johanneksen evankeliumi
LUKU 10
"16. Minulla on myös muita lampaita, jotka ei ole tästä lammashuoneesta: ne pitää minun myös tänne saattaman: ja he saavat kuulla minun ääneni; ja pitää oleman yksi lammashuone ja yksi paimen."
Mikä Raamatun käännös on uskottavin jos verrataan niiden tekijöitä.
Käännös 1776- Mikael Agrikola(pääasiallisesti), Lutherin oppilas(välillä ilmeisesti uskovaisenakin ollut(aikuisena)).
käännökset 1992, 1938- Epäuskoiset Suomen evankelisluterilaisen kirkon papit yms.
Käännös 1938 joka tukee väärää ekumeenista seurakuntaoppia kuuluu TÄSSÄ VIRHEELLISESTI käännetyssä Raamatunkohdassa joh 10:16 seuraavasti:
"10:16 Minulla on myös muita lampaita, jotka eivät ole tästä lammastarhasta; myös niitä tulee minun johdattaa, ja ne saavat kuulla minun ääneni, ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen."
Sitäpaitsi tätä virheellistä käännöstäkin voidaan tulkita monella tavalla.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Tuotapa en ole ennen ajatellutkaan. Antaisitko kreikankielisen pätkän tänne, niin voimme vähän arvioida käännöksiä. (Itse esitit näkemyksesi tylysti ilman perusteluja.)
>(Itse esitit näkemyksesi tylysti ilman perusteluja.)
Tätä tarkoitushakuista tulkintaa kutsutaan lestadiolaispiireissä harjoitetussa verbalismissa muistaakseni nenän kutinaksi tai korvan syyhyksi. Tarjolla olevista vaihtoehdoista valitaan siis se, joka miellyttää itseä eniten. Asioiden perustelu on silloin täysin toisarvoista.
και αλλα προβατα εχω α ουκ εστιν εκ της αυλης ταυτης κακεινα με δει αγαγειν και της φωνης μου ακουσουσιν και γενησεται μια ποιμνη εις ποιμην
Näyttääpä niitä muita lampaita olevan. Toimitusajasta eli siitä, koska paimen yhdistää laumat yhdeksi, ei mainita mitään. Se kai on keskeinen juttu, siis tapahtuuko tämä tässä ajassa vai viimeisellä tuomiolla.
näe, että tuo tukisi ns. "vain me-oppia".
Jumala opettaa että on yksi lammaspaimen = Jeesus Kristus. Jumala opettaa, että on yksi lammaslauma = kaikki uskovaiset muodostavat lammaslauman.
Kun fariseukset kysyivät Jeesukselta, milloin Jumalan valtakunta tulee, hän vastasi: "Ei Jumalan valtakunta tule niin, että sen tulemista voidaan tarkkailla. Eikä voida sanoa: 'Se on täällä', tai: 'Se on tuolla.' Katsokaa: Jumalan valtakunta on teidän keskellänne."
Jumalan valtakunta on niiden ihmisten sydämmissä, jotka uskovat Jeesukseen. Täten lammaslauman rajat on todelliset, mutta samalla hengelliset. Ei voida sanoa, että Jumala on vain meidän luonamme "tuolla" tai "täällä". Missään kohtaa Raamatussa ei sanota, että Jumalan lasten rajat ovat fyysiset.
"vain me" oppi on Oulun sontaa.
Maistuuko se sinulle?
>>
Kirkkomme ensimmäinen Raamatunkäännös vuodelta 1776 sen sijaan on käännetty oikein kyseisessäkin kohdassa.(tätä Raamatunkäännöstä me vanhoillislestadiolaiset eniten käytämmekin)
Tämä virheetön käännös tukeekin meidän vanhoillislestadiolaisten seurakuntaoppia, kun taas polkee maahan ekumeenisen seurakuntaopin:
Pyhän Johanneksen evankeliumi
LUKU 10
"16. Minulla on myös muita lampaita, jotka ei ole tästä lammashuoneesta: ne pitää minun myös tänne saattaman: ja he saavat kuulla minun ääneni; ja pitää oleman yksi lammashuone ja yksi paimen."
>>
Ottamatta tässä kantaa lainkaan eri Raamatunkäännöksiin sen tarkemmin, niin totean vuoden 1776 biblian olevan sanasta sanaan käännös englanninkielisestä King Jamesin käännöksestä, joka ei eri käännöksiin perehtyneiden teologien mielestä lainkaan kunnioita alkuperäistä tekstiä. Tämä on kuitenkin tässä sivuseikka.
On totta, että vl:t käyttävät koukeroista wanhaa suomea sisältävää 1776 bibliaa ja pitävät sitä kaikkein luotettavimpana. Et kuitenkaan tainnut lainkaan lukea joh.10:16 ajatuksella 1776 bibliastasi;)
Kyseinen käännös kun kertoo vielä selvemmin että kyse on tulevasta aikamuodosta, jota ei millään tavoin määritellä MILLOIN tämä toteutuu!
1776 Biblia kertoo :"pitää oleman yksi lammashuone ja yksi paimen."
King James, josta Biblia1776 on sanasta sanaan käännetti kertoo: "there shall be one fold, and one shepherd."
Tässäpä käännökset kyseisestä joh.10:16 Raamatunpaikasta, millä vl:t yrittävät perustella yhden joukon joukko-oppiaan mistä Raamattu opettaa selkeästi monin paikoin toisin.
http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?formname=search&formrnd=1152637047089&search=&rng=0&submit1=Hae&ref=joh 10:16&ctx=0&mod1=KJV&mod2=FinPR&mod3=FinBiblia
-> "shall be" -> "pitää oleman" -> "on oleva"
Kaikki kertovat aukottomasti futuurista, jota ei missään määritellä MILLOIN tuo Jeesuksen kuvaus toteutuu;)
Sitäpaitsi jos tarkkoja ollaan, niin opillisesti ei voida perustella vl-opilla etteikö Katolisenkin kirkon joukossa voisi pelastua;) Tätä yhden jouko viestikapula-uskon ongelmaa käsittelin täällä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000017348001
MOT.
Hauska yhteensattuma: kun minä naputtelin tuskallisen hitaasti tuota ulkomaankieltä kotimaankielisellä näppäimistöllä, ehdit toteamaan juuri saman keskeisen pointin eli että ajasta ei puhuta mitään.
"-> "shall be" -> "pitää oleman" -> "on oleva"
Kaikki kertovat aukottomasti futuurista, jota ei missään määritellä MILLOIN tuo Jeesuksen kuvaus toteutuu;)"
Aivan oikein, ja alkukielen sanat KAI GENHSONTAI MIA POIMNH, hEIS POIMHN ovat futuurissa (GENHSONTAI on GIGNOMAI-verbin futuurin yksikön kolmannen persoonan muoto, ja sen merkitys on "tulla, tapahtua").
Jumalan sanan vääristelyä omaan korvasyyhyyn. Näin toimivat kaikki vl-teologit.
Kreikaksi suunnilleen: Kai alla probata ekho ha uk estin ek tes aules tautes kakeina me dei dei me agagein kai tes fones mu akususin kai genesetai genesontai mia poimne heis poimen.
Suomeksi suunnilleen: Ja toisia lampaita omistan, jotka eivät ole tarhasta tästä, niitäkin minun tulee tulee minun johdattaa, ja äänen minun kuulevat, ja tulee tulee yksi lauma, yksi paimen.
Kiistanalainen sana tässä kohdassa on siis agagein, joka sanakirjan valossa voidaan kääntää kuljettaa, ajaa, viedä, tuoda, johdattaa.
Valitettavasti en nyt heti löydä mistään Lutherin tekstiä, mutta sen tiedän, ettei Luther käyttänyt alkukielistä lähtökieltä, vaan latinaa, josta käänsi saksaksi. Asian perinpohjainen selvittäminen vaatisi sekä kreikan, latinan, että saksankielisiin laitoksiin tutustumista.
Kysesitä tekstiä lukiessa tulee panna merkille kuka puhuu ja kenelle. Jeesus puhuu juutalaisille fariseuksille.
Juutalaisten mielestä Jumalan seurakunta oli Israelin kansa. Näin VT opetti. Nyt Jeesus ilmoittaa, että tähän laumaan on tulossa (futuurimuoto) myös muita lampaita.
Näkisin tekstin niin, että Jeesus ilmoittaa tien Jumalan seurakuntaan avautuvan myös pakanoille.
Jeesuksen opetuksen taustalla on siis juutalaiset vs pakanat taistelu, ei suinkaan VL vastaan hellarit, baptistit, luterilaiset, vapislaiset jne.
Ja koska Jeesus ei tarkoittanut puheellaan tällaista vastakkainasettelua ei meilläkään ole oikeutta sellaista tehdä.
...minäkin asian olen ymmärtänyt, siis että Jeesus puhuu juutalaisille ja ilmoittaa, että myös pakanoiden joukossa on niitä, jotka pelastuvat. Tämä "tulee oleman yksi lauma" toteutui siis jo alkukirkon aikana kun juutalaiset ja pakanat muodostivat yhden kristillisen kirkon, maanpäällisen Jumalan seurakunnan. Paikallisesti tietysti oli useita seurakuntia, mutta hengellisesti vain yksi.
Selvästi kuitenkin puhutaan yhdestä laumasta, mikä minusta on tässä se oleellisin kohta.
"Selvästi kuitenkin puhutaan yhdestä laumasta, mikä minusta on tässä se oleellisin kohta."
Niin puhutaan, futuurissa. Eli Jeesus EI sano, että tämä yksi lauma olisi missään vaiheessa koolla maan päällä. Tämä on ainoastaan tulkintaa. Onko se sitten hyvä vai huono tulkinta, riippuu keneltä kysytään.
Ongelma on siis se, että saattaako Jeesus nämä muut lampaat samaan lammashuoneeseen vai johtaako hän niitä siellä, missä ne jo ovat?
Alkukielellä tuo nimenomainen kohta kuuluu:
KAKEINA DEI ME AGAGEIN KAI THS FWNHS MOU AKOUSOUSIN
Verbi, joka voidaan kääntää kontekstista riippuen joko "tuoda" tai "johtaa" on AGW, ja tässä se on aoristin infinitiivissä AGAGEIN.
Kumpi käännös sitten on tarkempi, vuoden 1776 vai 1938? Vastaus on yksiselitteinen: Vuoden 1776 käännökseen on lisätty sana "tänne", jota alkukielisessä tekstissä ei ole. Täten käännös on jo lähtökohtaisesti virheellinen, koska siihen on lisätty tulkinnanvaraisesti sana, jota alkukielessä ei ole. Sanatarkasti (suomen sanajärjestyksellä) kohta näyttää menevän: "heitäkin minun täytyy johtaa, ja he saavat kuulla/tulevat kuulemaan minun ääneni".
Koska verbiä AGW voitiin käyttää siis sekä merkityksessä "tuoda", että "johtaa", tuntuu vuoden 1938 käännös johdonmukaisemmalta, kun taas vuoden 1776 käännöksen suosimiseen ei ole muita syytä kuin itse lukijan oma teologinen näkemys.
Kaiken kaikkiaan nimimerkki LLL:n kommentin voisi ehkä pukea paremminkin siten, että hän pitää vuoden 1776 käännöksestä enemmän täysin omista, kielen ulkopuolisista syistään johtuen.
..."tänne saattaman" on ajatuksellisesti hyvin lähellä verbejä "tuoda" ja "johtaa" (johtaa siis merkityksessä "johdattaa", ei "toimia johtajana").
Siis alkuperäistekstissä ei ole jälkeäkään Bibliaan lisätystä adverbiaalista "tänne". Kyllä tuo sinunkin mielipiteesi on enemmän oman teologian ja korvasyyhyn tukemista kuin tekstissä pysymistä, valitettavasti.
Idea on siis se, että merkitys 'tuoda' tai 'saattaa' vaatii mukaansa adverbiaalin. Tekstissä sitä ei kuitenkaan ole, vaan tällä luennalla Jeesus sanoisi: "Myös heidät minun pitää saattaa". Ei oikein toimi.
Ymmärrän vl-uskovaisten tarpeen yrittää saada tutut, omaa teologiaa tukevat Raamatun kohdat pysymään todellakin omaa oppia tukevina, mutta ainakin tässä yhteydessä olisi tärkeä myöntää, että Biblian käännös on heikko ja jopa virheellinen, eikä sillä voida perustella vl-liikkeen asemaa ainoana oikeana uskovaisten joukkona.
Kuule,
sinun höpötyksesi "alkukielestä"... Luppas tuolta alempaa linkki ko. Raamatun kohdan alkuperäisteksteihin ja opiskele sitä, milloin ne ovat kirjoitetut ja että mainitsemaasi lausetta ei ole näkyvissä missään alkuperäisteksteissä tuollaisena kuin sinä sen tuohon kirjoitat!
Etkö tajua, miten repaleisina fragmentteina nuo 900-luvla olevat alkuperäistekstit ovat!
Ei niitä pysty kukaan lukemaan, koska niissä ei ole monin paikoin jäljellä kuin sana ja muutamia kirjaimia!
Sinun mainitsemasi lause ei ole mistään alkuperäistekstistä, vaan olet sen jostakin kopioinut, jostakin välillisestä tekstistä, joka väittää alkuperäistekstissä niin olevan, mutta oikeasti ei ole.
"Kuule, sinun höpötyksesi "alkukielestä"."
Jos aiot keskustella, keskustelethan kohteliaasti.
"Luppas tuolta alempaa linkki ko. Raamatun kohdan alkuperäisteksteihin ja opiskele sitä, milloin ne ovat kirjoitetut ja että mainitsemaasi lausetta ei ole näkyvissä missään alkuperäisteksteissä tuollaisena kuin sinä sen tuohon kirjoitat!"
En ehdi nyt katsoa ko. linkistä muuta kuin sen, että ko. professori ei tekstikritiikissään käsittele tätä kohtaa millään lailla. Voisitko ystävällisesti laittaa tänne sivuille ne kohdat, jotka ovat erilaisia - niitä on hyvin mielenkiintoista vertailla sitten.
"Etkö tajua, miten repaleisina fragmentteina nuo 900-luvla olevat alkuperäistekstit ovat!"
Tiedän varsin hyvin. Miksi oletat, etten tajua? ,
"Ei niitä pysty kukaan lukemaan, koska niissä ei ole monin paikoin jäljellä kuin sana ja muutamia kirjaimia!"
Monin paikoin käsikirjoituksia kuitenkin pystytään lukemaan varsin hyvin.
"Sinun mainitsemasi lause ei ole mistään alkuperäistekstistä, vaan olet sen jostakin kopioinut,"
www.greekbible.com
Yllättyisin todella, jos tätä lausetta (jota kaksi muutakin henkilöä täällä on täsmälleen samalla tavalla lainannut) ei todellakaan löytyisi vanhoista käsikirjoituksista. Ehkä osoitat väitteesi todeksi sen sijaan, että vauhkoat suhteellisen aggressiivisesti.
"vaan olet sen jostakin kopioinut, jostakin välillisestä tekstistä, joka väittää alkuperäistekstissä niin olevan, mutta oikeasti ei ole."
Ehkä osoitat sen alkuperäistekstin?
Lue omin silmin niistä linkeistä, että näet miten kukin kohta on muutettu!
Pitäisikö jonkun avata sinulle tähän päälle 30 sivua tekstiä?
Siinähän on selkeät linkit: lue, lue ja lue!
Kuulehan nyt. Jos aiot oikeasti ottaa osaa keskusteluun rakentavasti, et voi laittaa tänne linkkiä ja velvoittaa kanssakeskustelijoitasi lukemaan 30 sivua tekstiä. Keskustelutyylisi perusteella ei muutenkaan kamalasti kiinnosta lukea suosituksiasi.
Kun olet noin ylitsevuotavan itsevarma (vaikkakin ehkä perusteetta, kun et suostu omin sanoin kertomaan mitään asiapitoista), niin saat vielä kerran tilaisuuden kertoa, minkä vuoksi tarjoamani kreikankielinen Raamatun kohta ei ole pätevä käännöksen lähdetekstiksi. Jos vanhimmissa käsikirjoituksissa sattuu tässä Johanneksen evankeliumin kohdassa olemaan lacuna, ei se kerro vielä yhtään mitään muuta kuin että ko. kohta on tuhoutunut kyseisestä manuskriptistä. Jos osoitat vakuuttavasti, että ko. kohta on aikojen saatossa muuttunut, tutustun erittäin mielelläni varhaisempiin käsikirjoituksiin, jossa tämä kohta olisi alkuperäisessä asussaan.
Kohta lienee kuitenkin pakko ajatella sinun olevan vain häirikkö, jolla ei ole mitään rakentavaa sanottavaa. Keskustelutyylisi on lisäksi ylimielistä ja päällekäyvää, eikä noudata täten edes alkeellisimpia netikettisääntöjä.
P.S. Jos minä vaatisin sinua lukemaan esimerkiksi Bornemann-Rischin 300-sivuisen kreikan kieliopin, tekisitkö sen, jotta voisit ottaa osaa keskusteluun alkukielen tulkinnasta? Ehkä et.
No niin, nyt ei ole epäilystäkään siitä, että olet pelkkä häirikkö. Vertasin ilallla aikani kuluksi vanhimpia olemassa olevia käsikirjoituksia, ja ne kaikki olivat yhteneväisiä ja JUURI sellaisia, millaisina ne esitin.
Pysythän jatkossa poissa aikuisten ihmisten keskusteluista.
"Kaiken kaikkiaan nimimerkki LLL:n kommentin voisi ehkä pukea paremminkin siten, että hän pitää vuoden 1776 käännöksestä enemmän täysin omista, kielen ulkopuolisista syistään johtuen."
Toisin sanoin sanottuna avaaja pitää huonompaa eli 1776 käännöstä parempana, koska hän saa sen paremmin väännettyä vl-herätysliikkeen harhakorvasyyhyyn.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000017778578
Eikös mainitsemillasi kritiikkisivuilla ole palautteenantomahdollisuutta, vai miksi työnnät sekoilusi tänne? Ei sitä useammassa paikassa viitsisi käydä seuraamassa, mitä jossain toisessa paikassa toisesta kirjoitellaan.
>>
Eikös mainitsemillasi kritiikkisivuilla ole palautteenantomahdollisuutta, vai miksi työnnät sekoilusi tänne?
>>
Olen nimenomaan tehnyt palautteen antamisen sivuista äärimmäisen helpoksi:
http://koti.mbnet.fi/vltietoa/palaute.html
Tämä palsta on nimenomaan keskustelupalsta ja keskusteluun kuuluu myös se, mitä internetsivuilla vanhoillislestadiolaisuudesta kerrotaan.
Olen tehnyt yhden avauksen sivuistani, joten älä viitsi syyttää asiattomasti "miksi työnnät sekoilusi tänne?" :(
Tätä avausta en itse tehnyt, enkä ole tätä kritiikkiä saanut kyseisen sivuston kautta tai sähköpostitse. Ei siis ole minusta kiinni.
Eikä sillä, minun puolestani sivuistani saa täällä vapaasti keskustella. Ne liittyvät saumattomasti tämän palstan aiheeseen.
Kysymykseni kommentteineen oli nimimerkille LLL, ei sinulle.
...Eilen illalla.
>>
Kysymykseni kommentteineen oli nimimerkille LLL, ei sinulle.
>>
Näinpä olikin. Anteeksi kommenttini, sillä jotenkin hahmotin että se olisi tullut vastaukseksi yllä olevaan omaan kommenttiini. Näinhän ei ollutkaan, vaan kommenttisi oli avaajalle. Tämä selittää "omituista" vastaustani.
Silmäni harittivat jo myöhään illalla kun tähän kommenttiisi vastaisin. Sorry...
En oikein ymmärrä miksi pitäisi uskoa jonkin Pyhän Hengen ohjaavan kääntäjiä siten, että käännös hengen ansiosta olisi parempi. Tuosta kirjoituksesta tulee mieleen eräs tuntemani teologi, jonka niemeä en nyt mainitse. Mielipide käy kuitenkin yksiin.
Siinä vaiheessa kun todella oivalsin Raamatun olevan ristiriitoja pullollaan, en enää välittänyt noista inspiraatio-opeista.
inspiraatio (< lat.), krist. perinteessä jumalallisen vaikutus ihmisen henkeen, mikä saa aikaan sellaista, mihin ihminen ei kykene omin voimin. Raamatun inspiraatio tarkoittaa Raamatun kirjoittajien toimineen Pyhän Hengen innoittamina. Sanainspiraatio-opin (verbaali-inspiraatio-opin) mukaan Raamattu on sanatarkasti Pyhän Hengen sanelema. Monet teologit katsovat sen kirjoittajien innoituksen olleen ns. Hengen inspiraatiota (persoonainspiraatio): Raamatussa on inhimillinen puoli (esim. kirjoittajan maailmankuva), mutta itse sanoma on jumalallinen. Inspiraatiolla voidaan tarkoittaa myös sitä, että Raamatun keskeinen asia on Jumalan tahdon mukainen, vaikka Raamatun tekstiä leimaavatkin eri kirjoittajien persoonallisuudet (asiainspiraatio). Inspiraatio voidaan tulkita myös Raamatun lukijassa tapahtuvaksi Jumalan vaikutukseksi, jonka tähden hän ymmärtää hengellisen totuuden Jumalasta.
Lähde cd-facta 2004
Johanneksen evankeliumin 10. luvun ns. alkuperäistekstit ovat peräisin 400 luvulta ja osat siitä on
kirjoitettu vasta 900 luvulla.
Vuoden 1776 käännös perustuu monta kertaa muuteltuun ja käsiteltyyn latinankieliseen
Raamattuun, joka kirjoitettiin 1200-luvulla, ja siksi 1776 käännös on monin paikoin sisällöltään erilainen kuin
ovat ne Raamatun kännökset, jotka perustuvat varhaisimpiin alkuperäisteksteihin.
http://www-user.uni-bremen.de/~wie/
Kohta vaticanus
http://www.kchanson.com/papyri.html
Vasen marginaali, Private ja sen alapuolelta Vaticanus
http://www-user.uni-bremen.de/~wie/
Osaatko muinaiskreikkaa? Onko Novum sinulle tuttu? Mistä voit olla varma, ettei v. 1776 käännöksessä ole virheitä? Onko totta, että v. 1776 käännöksessä näkyvät ruotsin ja saksan kielen rakenteet, jotka ovat suomen kielelle vieraita?