Täähän on ihan todettu juttu, et joitakin sairauksia esiintyy enemmän vähävaraisilla ja vähemmän koulutetuilla henkilöillä. Miten on mielensairauksien kohdalla? Nyt kun mielenterveysongelmien määrä on lisääntynyt, tätä oli tutkittu vasta, niin ovatko ongelmat lisääntyneet kaikissa yhteiskuntaluokissa tasaisesti? Nykyään ohjataa hoitoon helposti ja nykyisellä vastuunpakenemisella on unoohdettu tällaiset herkät ihmiset kokonaan. Pelätään heitteillejättöä, mutta ei ymmärretä, että myös liika hoito ja holhoaminen voi olla sitä.
Olisi ihan kiva, jos jossain olisi ihan lukuja ja hypoteeseja, otantamenetelmiä yms.
Olisi ihan kiva, jos jossain olisi ihan lukuja ja hypoteeseja, otantamenetelmiä yms.
Vastaukset 4
Vanhimmat
eiköhän se ole aika ilmeistä että myös mielenterveys järkkyy vähävaraisilla kun joutuu pärjäämään jollain mitä ei ole.sosiaalitoimisto on meidät jossakin vaiheessa tuudittanut turvalliseen kuvaan siitä että nälkää ei tarvitse ihmisen nähdä, tänä päivänä vaan kun tilanne ei toimikkaan niin ja avustuket lakkautetaan mielivaltaisilla laskelmilla.kyllä siinä pienen ihmisen pää sekoaa vähemmälläkin.joten kyllä se raha tuo turvaa myös tuolla saralla.
Miksi näistä ei löydy mistään tietoa? Kehitysvammaisilla on monesti alhainen elinikä, heillä on taipumusta sydänsairauksiin ja tästäkin on pystytty ihan julkisesti keskustelemaan. Toisaalta taas tarvitseeko mielenterveysongelmaisten tämänkaltaisesta ongelmasta keskustella?
Tuli vain mieleen, että kehitysvammaisten kohdalla saattaa helposti tulla mieleen, että hyvä kun pääsi pois kärsimästä. Aivan kuin hän olisi psyykeltään tai tunne-elämältään heikko. Uskon, että neliraajahalvaantuneellakin kehitysvammaisella voi olla melko normaali tunne-elämä. Hän on ollut erilainen koko elämänsä, tiedostanut sen ja hyväksynyt.
Miksi psyykepotilaiden kohdalla ei osata ajatella tätä asiaa? Me emme ole olleet erilaisia koko elämäämme. Tuskin haluamme kuollakaan tai ainakaan sitä, että meitä kohdellaan holhoavasti, joka voi vaikeuttaa oman kehitystehtävämme suorittamista. Varsinkin se tulisi ottaa huomioon ettei meillä ole välttämättä mahdollisuutta sitä suorittaa. Jopa pakotetaan sopeutumaan tällaiseen kohteluun. Sillä varjolla, että olet terve kun sopeudut.
Jee nyt munkin kirjoitusvirheiden mysteeri aukes. Kyse on yllätys, yllätys keskushermostoon hieman vaikuttavasta lääkkeestä. Olen syönyt sitä monta vuotta, joten tottumisesta ei ainakaan voida puhua, vaikka joka paikassa sitä hoetaan.
Syön aivan pieniä määriä tällä hetkellä, alle puolet siitä mitä on määrätty ja vain välillä. Edellisestä kerrasta on useita kuukausia. Koko kevään oon miettinyt miksi näitä välillä on ja miksi ei...
Ihan kuin tää huomio olisi ollut täällä ennenkin... Vaarallisia tollaset lääkkeet, mun mielestä, jossa ei ole sellasta selkeää aktiivista vaikutusaikaa.