Korjausrakentaminen huonontaa sisäilmaa väliaikaisesti
Lauri Pyy
Hannu Anttonen
Oulun aluetyöterveyslaitos (OATTL) ja VTT:n Rakennuslaboratorio ovat mukana eurooppalaisessa tutkimushankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää toimistokiinteistöjen korjausrakentamiseen ohjeisto, jolla varmistetaan hyvä sisäilman laatu.
EU:n teollisuus- ja materiaalitekniikan ohjelma (Brite-Euram II) myönsi vuonna 1993 rahoitusta sisäilmatutkimukseen. Tutkimushankkeen nimi on "Protocol and Management System for Indoor Air Quality Assurance in the Refurbishment of Office Buildings". EU-komissio myönsi tutkimukselle rahoitusta noin 2,5 miljoonaa ECUa eli noin 15 miljoonaa markkaa. Tutkimuksessa on mukana kuusi osapuolta Hollannista, Ranskasta, Englannista ja Suomesta, joiden kesken rahoitus jakaantuu. Hankkeen koordinaattori on hollantilainen insinööritoimisto QD International. Suomalaisina osallistujina on kaksi yhteenliittymää. Näistä toinen on VTT:n Rakennuslaboratorion ja Oulun aluetyöterveyslaitoksen ja toinen kahden insinööritoimiston (Climaconsult, Halton) liittymä. Projekti päättyy vuonna 1998, mutta sen kokeellinen osa on suoritettu.
Tavoitteena yhteiset käytännön ohjeet
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää korjausrakentamisen vaikutus sisäilman laatuun ja laatia ohjeisto, jossa ilman laatuun vaikuttavat tekijät otetaan huomioon. Koska sisäilmatutkimuksia tehdään nykyisin erittäin paljon eri puolilla maailmaa, projektin tavoitteena oli koota yhteen valmis, saatavissa oleva tutkimustieto ja muokata se käytännön ohjeiksi.
Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa seuraavat ohjeistot:
- Rakennusmenetelmien ja -materiaalien emissioita koskeva tiedosto
- Rakennusten kunnon ja ilman laadun kartoitusmenetelmät
- Rakennuksen sisältämien materiaalien poistossa ja uusien materiaalien asennuksessa syntyvien epäpuhtauksien raja-arvot
- Materiaalien käsittelyä, työn organisointia ja johtoa sekä ilmanvaihdon suunnittelua ja käyttöä koskevat toimenpide-ehdotukset (rakennusselostukset) epäpuhtauksien hallitsemiseksi
- Ilman laadun mittaus- ja arviontijärjestelmää koskevat ohjeet
- Korjausrakentamisen tarkastusohje ilman kunnollisen laadun varmistamiseksi.
Tavoitteena tunnistaa kemikaalipäästöt
Tutkimuksen ensimmäinen vaihe oli rakennusprosessien ja -materiaalien aiheuttamia ilman epäpuhtauksia koskevan tiedoston luominen. Tiedostoon kertyi noin 400 tietolehteä materiaalien aiheuttamista ilman epäpuhtauksista ja niiden haittavaikutuksista.
Kenttävaiheessa mitattiin tiettyjen korjaustoimenpiteiden aikana vallitsevat ilman epäpuhtaudet ja epäpuhtauksien esiintyminen saman kiinteistön normaalikäytössä olevissa huoneissa sekä selvitettiin torjuntatoimenpiteiden, kuten ilmanvaihdon, vaikutus.
Tämän jälkeen seurattiin, kuinka nopeasti ilman epäpuhtaudet vähenevät korjaustyön jälkeen. Kenttäkohteisiin kuuluivat koulurakennus, kaksi virastotaloa ja sairaalarakennus. Kenttämittauksia täydennettiin laboratoriotesteillä, joihin kuului valittujen yksittäisten materiaalien emissiokertoimien mittaaminen Flec-menetelmällä. Laboratoriossa tutkittiin myös todellista tilannetta jäljittelevien rakenneratkaisujen kokonaispäästöjä. Näin voitiin seurata materiaalikokonaisuuden vaikutusta päästöihin. Koejärjestelyillä pystyttiin arvioimaan materiaaleista vapautuneiden aineiden sitoutumista muihin materiaaleihin. Osa sitoutuneista aineista vapautuu myöhemmin sisäilmaan. Tällä niin sanotulla sink-ilmiöllä on tärkeä vaikutus sisäilman laatuun.
Sink-ilmiön arviointiin on olemassa laskentamalleja, joiden avulla voidaan ennustaa ilman epäpuhtauden vähenemisnopeus ja huonetilojen turvallinen käyttöönottoaika. Tällaisten laskentamallien soveltuvuutta ja mallien yhdenmukaisuutta kokeellisten tulosten kanssa selvitettiin myös tutkimuksessa. Tutkimushanke antoi samalla mahdollisuuden kehittää edelleen materiaalitestausvalmiuksia ja muun muassa haihtuvien orgaanisten aineiden (VOC) mittausmenetelmiä. Sisäilman laadun mittaukset ovat tällä hetkellä kysytyimpiä Työterveyslaitoksen palveluita, joten menetelmien kehittämistarve on suuri.
VTT:n ja OATTL:n päätehtävänä oli tunnistaa asennettujen materiaalien kemikaalipäästöt ja niiden lähteet, selvittää pitoisuuden alenemisnopeus sekä ehdottaa ilman epäpuhtauksille ohjearvoja terveyshaittojen estämiseksi. Tutkimustulosten perusteella laaditaan tietojärjestelmä ja ohjeisto yhdessä muiden osapuolten kanssa.
Tutkimuksen opetuksia ja tuloksia
Tämän EU-hankkeen suunnittelu käynnistyi jo vuonna 1991. Sen jälkeen aihepiiriä on tutkittu laajasti ja käynnissä on useita rinnakkaisia hankkeita. Eri hankkeiden tietojen yhdistäminen olisi erittäin tärkeää. Kirjallisuudessa esitettyjen emissiotietojen käytössä on suuria rajoituksia, koska testausmenetelmien standardointi on puutteellista ja siinä on paljon kehitettävää. Myös sisäilman laadun mittausmenetelmien standardointi kaipaa kehittämistä. Pienten pitoisuuksien kemiallinen analysointi on vaativaa ja siihen liittyy paljon virhelähteitä. Niin sanottuun kokonais-VOC-käsitteeseen liittyy myös paljon epävarmuustekijöitä.
Laboratoriomittausten perusteella voidaan päätellä, että maalaustöiden jälkeen pitää odottaa 2-8 viikkoa, jotta ilman epäpuhtauspitoisuudet vastaavat jälleen hyvää sisäilman laatua. Sink-ilmiötä koskevat mittaukset osoittivat, että materiaaleista vapautuu niihin sitoutunutta liuotinta useita viikkoja maalauksen jälkeen.
Työterveiset 1/1997, s. 27-28
http://www.ttl.fi/search/MsmGo.exe?grab_id=190&page_id=2366720&query=sisäilma&hiword=SISäILMAA SISäILMAAN SISäILMALLA SISäILMALLE SISäILMAN SISäILMAON SISäILMASSA SISäILMASTA sisäilma
Lauri Pyy
Hannu Anttonen
Oulun aluetyöterveyslaitos (OATTL) ja VTT:n Rakennuslaboratorio ovat mukana eurooppalaisessa tutkimushankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää toimistokiinteistöjen korjausrakentamiseen ohjeisto, jolla varmistetaan hyvä sisäilman laatu.
EU:n teollisuus- ja materiaalitekniikan ohjelma (Brite-Euram II) myönsi vuonna 1993 rahoitusta sisäilmatutkimukseen. Tutkimushankkeen nimi on "Protocol and Management System for Indoor Air Quality Assurance in the Refurbishment of Office Buildings". EU-komissio myönsi tutkimukselle rahoitusta noin 2,5 miljoonaa ECUa eli noin 15 miljoonaa markkaa. Tutkimuksessa on mukana kuusi osapuolta Hollannista, Ranskasta, Englannista ja Suomesta, joiden kesken rahoitus jakaantuu. Hankkeen koordinaattori on hollantilainen insinööritoimisto QD International. Suomalaisina osallistujina on kaksi yhteenliittymää. Näistä toinen on VTT:n Rakennuslaboratorion ja Oulun aluetyöterveyslaitoksen ja toinen kahden insinööritoimiston (Climaconsult, Halton) liittymä. Projekti päättyy vuonna 1998, mutta sen kokeellinen osa on suoritettu.
Tavoitteena yhteiset käytännön ohjeet
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää korjausrakentamisen vaikutus sisäilman laatuun ja laatia ohjeisto, jossa ilman laatuun vaikuttavat tekijät otetaan huomioon. Koska sisäilmatutkimuksia tehdään nykyisin erittäin paljon eri puolilla maailmaa, projektin tavoitteena oli koota yhteen valmis, saatavissa oleva tutkimustieto ja muokata se käytännön ohjeiksi.
Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa seuraavat ohjeistot:
- Rakennusmenetelmien ja -materiaalien emissioita koskeva tiedosto
- Rakennusten kunnon ja ilman laadun kartoitusmenetelmät
- Rakennuksen sisältämien materiaalien poistossa ja uusien materiaalien asennuksessa syntyvien epäpuhtauksien raja-arvot
- Materiaalien käsittelyä, työn organisointia ja johtoa sekä ilmanvaihdon suunnittelua ja käyttöä koskevat toimenpide-ehdotukset (rakennusselostukset) epäpuhtauksien hallitsemiseksi
- Ilman laadun mittaus- ja arviontijärjestelmää koskevat ohjeet
- Korjausrakentamisen tarkastusohje ilman kunnollisen laadun varmistamiseksi.
Tavoitteena tunnistaa kemikaalipäästöt
Tutkimuksen ensimmäinen vaihe oli rakennusprosessien ja -materiaalien aiheuttamia ilman epäpuhtauksia koskevan tiedoston luominen. Tiedostoon kertyi noin 400 tietolehteä materiaalien aiheuttamista ilman epäpuhtauksista ja niiden haittavaikutuksista.
Kenttävaiheessa mitattiin tiettyjen korjaustoimenpiteiden aikana vallitsevat ilman epäpuhtaudet ja epäpuhtauksien esiintyminen saman kiinteistön normaalikäytössä olevissa huoneissa sekä selvitettiin torjuntatoimenpiteiden, kuten ilmanvaihdon, vaikutus.
Tämän jälkeen seurattiin, kuinka nopeasti ilman epäpuhtaudet vähenevät korjaustyön jälkeen. Kenttäkohteisiin kuuluivat koulurakennus, kaksi virastotaloa ja sairaalarakennus. Kenttämittauksia täydennettiin laboratoriotesteillä, joihin kuului valittujen yksittäisten materiaalien emissiokertoimien mittaaminen Flec-menetelmällä. Laboratoriossa tutkittiin myös todellista tilannetta jäljittelevien rakenneratkaisujen kokonaispäästöjä. Näin voitiin seurata materiaalikokonaisuuden vaikutusta päästöihin. Koejärjestelyillä pystyttiin arvioimaan materiaaleista vapautuneiden aineiden sitoutumista muihin materiaaleihin. Osa sitoutuneista aineista vapautuu myöhemmin sisäilmaan. Tällä niin sanotulla sink-ilmiöllä on tärkeä vaikutus sisäilman laatuun.
Sink-ilmiön arviointiin on olemassa laskentamalleja, joiden avulla voidaan ennustaa ilman epäpuhtauden vähenemisnopeus ja huonetilojen turvallinen käyttöönottoaika. Tällaisten laskentamallien soveltuvuutta ja mallien yhdenmukaisuutta kokeellisten tulosten kanssa selvitettiin myös tutkimuksessa. Tutkimushanke antoi samalla mahdollisuuden kehittää edelleen materiaalitestausvalmiuksia ja muun muassa haihtuvien orgaanisten aineiden (VOC) mittausmenetelmiä. Sisäilman laadun mittaukset ovat tällä hetkellä kysytyimpiä Työterveyslaitoksen palveluita, joten menetelmien kehittämistarve on suuri.
VTT:n ja OATTL:n päätehtävänä oli tunnistaa asennettujen materiaalien kemikaalipäästöt ja niiden lähteet, selvittää pitoisuuden alenemisnopeus sekä ehdottaa ilman epäpuhtauksille ohjearvoja terveyshaittojen estämiseksi. Tutkimustulosten perusteella laaditaan tietojärjestelmä ja ohjeisto yhdessä muiden osapuolten kanssa.
Tutkimuksen opetuksia ja tuloksia
Tämän EU-hankkeen suunnittelu käynnistyi jo vuonna 1991. Sen jälkeen aihepiiriä on tutkittu laajasti ja käynnissä on useita rinnakkaisia hankkeita. Eri hankkeiden tietojen yhdistäminen olisi erittäin tärkeää. Kirjallisuudessa esitettyjen emissiotietojen käytössä on suuria rajoituksia, koska testausmenetelmien standardointi on puutteellista ja siinä on paljon kehitettävää. Myös sisäilman laadun mittausmenetelmien standardointi kaipaa kehittämistä. Pienten pitoisuuksien kemiallinen analysointi on vaativaa ja siihen liittyy paljon virhelähteitä. Niin sanottuun kokonais-VOC-käsitteeseen liittyy myös paljon epävarmuustekijöitä.
Laboratoriomittausten perusteella voidaan päätellä, että maalaustöiden jälkeen pitää odottaa 2-8 viikkoa, jotta ilman epäpuhtauspitoisuudet vastaavat jälleen hyvää sisäilman laatua. Sink-ilmiötä koskevat mittaukset osoittivat, että materiaaleista vapautuu niihin sitoutunutta liuotinta useita viikkoja maalauksen jälkeen.
Työterveiset 1/1997, s. 27-28
http://www.ttl.fi/search/MsmGo.exe?grab_id=190&page_id=2366720&query=sisäilma&hiword=SISäILMAA SISäILMAAN SISäILMALLA SISäILMALLE SISäILMAN SISäILMAON SISäILMASSA SISäILMASTA sisäilma
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.