...palstallakin jälleen todella masentava ilta. Onko kaikki jo itsaria tekemässä vai mikä on? Antakaa edes jotain masentuneelle ja ahdistuneelle sopivia linkkejä, ettei tarvitse täällä yksikseen vahtia.
Mutta ei mielellään mitään piristävää tai terveellistä. Sellaisia ei nyt jaksa mitenkään. Vain synkkyys ja huonot uutiset voi vähän lohduttaa.
Paitsi tietenkin palstalaisilta kaikki mahdollinen on tervetullutta.
Mutta ei mielellään mitään piristävää tai terveellistä. Sellaisia ei nyt jaksa mitenkään. Vain synkkyys ja huonot uutiset voi vähän lohduttaa.
Paitsi tietenkin palstalaisilta kaikki mahdollinen on tervetullutta.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Itse tossa juuri avauduin tohon eiliseen viestiketjuun. En nyt mitään linkkejä keksi, mutta jos et ole käynyt www.tukiasema.net, niin ainakin siellä olisi luettavaksi paljon keskusteluja eri ongelmista.
joten tsekkaa sieltä, jos haluat.
tukisukkahoususivuja. Varmaan siellä olisi paljon synkkää tarinaa...
Siellon musakkia ja jotai kiinnostavaa jus mikä vois kiinnostaa. Tai uimaan jonnee.
Mulle sanottiin vielä 10v sitten, tapa ittes. Olin niin maissa.
Kiva tyttäreni retkahti renttuihin, se melkein murskasi iskän mielen.
Nyt se dokaa, on sossun asiakas enkä maha mitään.
Peri huonon itsetuntoni, vaimo
melkein kypsää kauraa.Löysin uudelleen otetta elämään kuntosalilta.
Aloin lueskeleen ja höpötän nettiin omii juttuja. Niitä kukaan lue.
Omii aivojaan pystyy muokkaamaan mihin tahansa, jos tekniikoi tuntee.
Paikoilleen ei pidä jäädä. Elämä siihen liian lyhyt. Harrastuksia kyllälöytyy.
Kuitenkin. Parempaa huomispäivää!!
Onpahan jotai virikettä.
On se hyvä, että on kaltaisiasi ihmisiä. Juttujasi netissä lukee varmaan monikin.
Eilispäivä oli rankka. Työsketelin auringossa liian kauan.
Ahdistussyöveri aukeni kohta makuulle mentyämme. Kaikki alkoi vanhaan tapaan kaatua ns.päälle.
Kesti ainakin 3 tuntia psyykata itseä kondikseen mielikuvaharjoituksella.
Ilman näitä tulee hikoiluoireita tai rytmihäiriöitä.
Olinpa vaan nukahtanut. Sattui harvinainen työtapaturma sitten tänään to. iltapaäivällä.
Oma, käyntiin, käsijarrutta, lievästi viettävälle tasolle jättämänä ajopeli vyöryi päälle.
Jalkaterä jäi pyörän alle. Hölmön tuuria, että jalkaan sattui turvajalkine.
Jalka vääntyi tietty pahasti, turposi myöhemmin. Vaimo tutki sorkan, käski kävellä.
Et kävelis, jos luita ois rikki, sanoi. Kipeä nilkka on, ehkä aamulla paha.
Vähällä pääsin, aineksia oli katastrofiinkin.
Se mitä en muistanut viimeyön angstissa - Strong Bekoforte sinkki lisävitamiinipilleri
olisivat lievittäneet öistä angstkohtausta.
Kaikkea ilmeisesti voi tapahtua. Itse toivon, että sattuisi jotain, mistä lähtisi kerta heitolla henki. Suomi on vain niin turvallinen maa, ettei täällä mitään tapahdu. Mielikuvaharjoitukset voisivat tietysti ehkä auttaa...
Kertookin olennaisen, oma kapea kinttupolkusi ei ole löytynyt. Tosin. Ei se harvinaista ole,
monelta jää löytymättä.
Elämä käteen annetuilla hanttikorteilla voi olla melkoista taiteilua olemassaolon viidakosssa.
Oikeasti. Viidakonlaithan täällä pitkälle määräävät.
On alettava viidakonlainopiskelijaksi. Hyvästä väitöskirjatuloksesta käy;
Kari Tapion biisin sanat: kun terveenä kuolla saisi.
Mikä pistää ahdistamaan ja masennuskin yrittää lyödä lävitse. Joten kuitenkin vääntäytynyt aamulla lenkille. Illalla on kuitenkin sellainen tuskanen olo. Sitä toivoisi että tulisi syksy, muksut menisivät kouluun, muut duuniin - saa olla rauhassa. Outoja ajatuksia...ja menin vielä avaamaan Pirjo Hassisen kirjan missä tarinan mies pyörittää hautaustoimistoa. Löin kirjan kiinni, realismia ihan riittävästi livenä.