En oikein tiedä että mihin foorumiin tämä minun viestini kuuluisi. Mutta ei sillä nyt ole väliä. Tärkeintä olisi että saisin jonkinlaista apua, sillä olen ajautunut todella sietämättömään tilanteeseen.
Olen nimittäin puolivahingossa saanut sellaisen 16-vuotiaan tyttölapsen ihastumaan itseeni ja kauhukseni olen huomannut haluavani häntä aivan jumalattomasti ja syvempiäkin tunteita olen viileän ulkokuoreni alla havainnut.
Mistään aivan hirvittävästä lolita-syndroomasta ei ole kyse, sillä en ole mikään limainen setämies, mutta viisi vuotta tätä tyttöä vanhempi kuitenkin. No okei, jonkun mielestä tässä ei ehkä ole mitään ihmeellistä. Kyllähän moni parikymppinen luuseri pyörii tuolla kaupungilla ja poimii peruskoululaisia kyytiinsä. Mutta itseäni tämä tilanne häiritsee pahasti. Olo on kuin pedofiililla. Viihdymme loistavasti toistemme seurassa, mutta silti tulee sellainen likainen ja ahdistava olo. Tämä ihastukseni on toki henkisesti ja fyysisesti ikäistään kypsempi mutta silti tuntuu siltä että tekisin todella väärin jos menisin kajoamaan häneen. Mutta kun hän itsekin haluaa sitä...näen sen hänen silmistään ja käytöksestään.
Hirvittävässä kiusauksessa siis elän tällä hetkellä. Omatunto pistää kovasti hanttiin ja järki sanoo, että unohda nyt ihmeessä se tyttö. Mutta kun en pysty unohtamaan häntä vaan haluan häntä kellon ympäri ja haluaisin olla hänen lähellään.
Eli mikä neuvoksi? Olenko pervo? Pitäisikö minun vaan sulkea tämä tyttö täysin pois elämästäni? Eikä tässä nyt ole kyse siitä että mitä rikoslaki sanoo 21-vuotiaan ja 16-vuotiaan välisestä seksisuhteesta. Kyse on siitä, että pystynkö elämään itseni kanssa, jos päästän himoni valloilleen.
Olen nimittäin puolivahingossa saanut sellaisen 16-vuotiaan tyttölapsen ihastumaan itseeni ja kauhukseni olen huomannut haluavani häntä aivan jumalattomasti ja syvempiäkin tunteita olen viileän ulkokuoreni alla havainnut.
Mistään aivan hirvittävästä lolita-syndroomasta ei ole kyse, sillä en ole mikään limainen setämies, mutta viisi vuotta tätä tyttöä vanhempi kuitenkin. No okei, jonkun mielestä tässä ei ehkä ole mitään ihmeellistä. Kyllähän moni parikymppinen luuseri pyörii tuolla kaupungilla ja poimii peruskoululaisia kyytiinsä. Mutta itseäni tämä tilanne häiritsee pahasti. Olo on kuin pedofiililla. Viihdymme loistavasti toistemme seurassa, mutta silti tulee sellainen likainen ja ahdistava olo. Tämä ihastukseni on toki henkisesti ja fyysisesti ikäistään kypsempi mutta silti tuntuu siltä että tekisin todella väärin jos menisin kajoamaan häneen. Mutta kun hän itsekin haluaa sitä...näen sen hänen silmistään ja käytöksestään.
Hirvittävässä kiusauksessa siis elän tällä hetkellä. Omatunto pistää kovasti hanttiin ja järki sanoo, että unohda nyt ihmeessä se tyttö. Mutta kun en pysty unohtamaan häntä vaan haluan häntä kellon ympäri ja haluaisin olla hänen lähellään.
Eli mikä neuvoksi? Olenko pervo? Pitäisikö minun vaan sulkea tämä tyttö täysin pois elämästäni? Eikä tässä nyt ole kyse siitä että mitä rikoslaki sanoo 21-vuotiaan ja 16-vuotiaan välisestä seksisuhteesta. Kyse on siitä, että pystynkö elämään itseni kanssa, jos päästän himoni valloilleen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
,,,
Ihmiset sitten ei näytä ollenkaan tuntevan lakia. Jos toinen on jo 16-v ni ei siitä enää mihinkään tuomiolle joudu.
Ottakaa nyt se lakikirja käteen ja päntätkää mitä siellä lukee.
Hyviä kutuhetkiä alaikäisten kanssa.
Per
Kunpa vain et olisi menossa viritettyyn ansaan.
pervo ole. Viisi vuotta toki voi tuntua tuossa iässä suurelta ikäerolta. Ajattelehan, itse olen reilu kolmikymppinen ja aviomieheni on minua tasan 30 vuotta vanhempi. Tosin olin jo yli kolmikymppinen tavatessammekin, eli aikuinen nainen.
Vaikka tuntuu, että 16-vuotias olisi ikäistään kypsempi, niin todellisuudessa se ei ihan niin mene. Se on herkkä ikä, myös identiteetinkin kannalta.Elämänkokemus kypsyttää vasta ihmistä ja antaa viisautta.
Tarkoitan tällä kaikella nyt sitä, että jos et ole tosissasi tytön suhteen, ole hänelle vain kaveri. Mutta jos todella pidät hänestä, kunnioitat ja arvostat myös ihmisenä, ei ole mitään estettä, että teille kehittyisi myös jotain syvempää.
En tiedä, auttoiko tämä yhtään sinua.
Päästä ihmeessä "himo valloilleen", eli suhtaudu siihen tyttöön luontevasti vertaisenasi. Eivät tuon ikäiset tytöt halua, että heitä palvotaan tai varotaan kuin mitäkin lasiesineitä, vaan he haluavat tuntea itsensä naisiksi. Sitä varovaa ja varoittelevaa asennetta he saavat kokea ihan tarpeeksi vanhempiensa ja isoveljiensä taholta, mutta rakastuessaan mieheen he haluavat tasavertaisen suhteen. Usein sen ikäiset tytöt rakastuvat itseään muutamaa vuotta vanhempiin miehiin, koska he kokevat itsensä ikäisiään poikia aikuisemmiksi ja ovat siinä usein ihan oikeassa.
Et ole pervo; ole mies ja toimi kuten miehen pitää.
Puheena olevan ikäinen tyttö on vielä lapsi. Varo sanojasi.
En tarkoittanut, että sitä tyttöä pitäisi käyttää hyväksi, vaan kohdella tasavertaisesti naisena ja ihmisenä, eikä palvoa etäältä tai tytötellä. Kyllä sen ikäinen ihminen on jo tarpeeksi kypsä ihan normaaliin parisuhteeseen siinä missä 21-vuotiaskin. Onhan 16-vuotiaita äitejäkin.
onhan niitä 13-vuotiatakin äitejä ja arabimaissakin voidaan mennä naimisiin jo 5-vuotiaina.
No jos sä itse tunnet itsesi pedofiiliksi ja se tuntuu susta oudolta, niin sitten et tee mitään asian eteen. Voi olla että se alkaa levittämään että nyt se on sun tyttöystävä ja sitä kautta sen vanhemmat ja kaverit ja muutkin saa tietää asiasta. Mutta omahan päätös toi on. Kunhan muistat että sille on myös seurauksensa.
ei ole mitään pahaa.. hyvähän se on että mietit asiaa noin. Mutta jos oikeasti tytöstä pidät, jne niin mikäs siinä. Kunhan et mitään hänen vastoin tahtoaan tee.
Itse 16vuotiaana tapailin 23vuotiasta miestä.. ei siitä sitten tullut mitään,mutta siinäpä ei sitten ikäero ollut kyseessä.. Pääasia että tulette juttuun keskenänne,teil synkkaa jne.. Tuskin se ikäero haittaa.
16-vuotias ei enää ole sakkolihaa. Joten siitä vaan jos oikealta tuntuu!
Jos selvästikin epäröit noin paljon, niin mieti vielä. Kuusitoistavuotias ei todellakaan ole vielä mikään aikuinen, vaikka siltä saattaakin (yrittää) vaikuttaa.
Ja mistä minä tämän tiedän? Siitä, että itse kuusitoistavuotiaana menin ihastumaan mieheen joka tuolloin taisi olla jo 22-vuotias. Siis saman ikäinen kuin minä itse nyt. Olihan se hauskaa ja jännittävää, mutta kun elämäntilanteet ihmisillä ovat niinkin erilaiset, niin eihän siitä pidemmän päälle mitään tule.
Jälkiviisaus on aina kaunista, mutta helpommalla olisi selvitty, jos olisi ymmärretty ajoissa olla kavereita vaan ja odotella muutama vuosi. Ei se lakikaan kaikkea sanele.
juuri 16-vuotiaana itseäni 5 vuotta vanhemman kanssa ja ainoa ongelma tuntui olevan, että kasvoin henkisesti hänen ohitseen parin vuoden kuluttua. Kuten joku jo sanoi, tuo ei enää ole rikollista touhua, etkä ole pedofiili. Ainoa mikä olisi ehkä hyvä muistaa on se, että kannattaa edetä hieman hitaammin kuin samanikäisensä kanssa.
nykyisen mieheni, kun olin juuri täyttänyt seitsemäntoista ja hän oli 23 silloin. Olemme olleet nyt yhdessä 32 vuotta. En silti suosittele sitä sulle. Odottele vielä.