Tätä palstaa sillointällöin seuranneena osui silmiini teksti, jossa väitettiin presidentti Urho Kekkosen myötävaikutuksella jaetun rahoja SRK:lle jostain rahastosta.
Oliko rahojen jaon ehtona se, että SRK kitkee jäsenistöstään pois kaikki SMP:n kannattajat?
Saiko tästä SMP:läisten poistamisesta alkunsa sellainen tapahtuma, josta "hoitokokoukset" sittemmin vyöryn lailla kulkivat läpi maan?
Itse en silloin ollut enää vl, mutta vaimoni oli, ja hän istui ilta- ja yökaudet näissä istunnoissa.
Kun hiukan kyseenalaistin tälläiset "istunnot", meille syntyi syviä perhekriisejä niistä.
Vieläkään en uskalla kysellä häneltä mitään sen ajan tapahtumista, näin perhesopu säilyy.
Tietääkö joku, koplattiinko avustukset poliittisen tavoitteen ajamiseen, ja miksi yleensä SRK otti vastaan ulkopuolisen tahon rahoja?
Oliko rahojen jaon ehtona se, että SRK kitkee jäsenistöstään pois kaikki SMP:n kannattajat?
Saiko tästä SMP:läisten poistamisesta alkunsa sellainen tapahtuma, josta "hoitokokoukset" sittemmin vyöryn lailla kulkivat läpi maan?
Itse en silloin ollut enää vl, mutta vaimoni oli, ja hän istui ilta- ja yökaudet näissä istunnoissa.
Kun hiukan kyseenalaistin tälläiset "istunnot", meille syntyi syviä perhekriisejä niistä.
Vieläkään en uskalla kysellä häneltä mitään sen ajan tapahtumista, näin perhesopu säilyy.
Tietääkö joku, koplattiinko avustukset poliittisen tavoitteen ajamiseen, ja miksi yleensä SRK otti vastaan ulkopuolisen tahon rahoja?
Vastaukset 20
Vanhimmat
muinoin presidenttinä Urho Kekkonen.
Monenlaista juttuahan nuista rahoitusasioista on kuulunut vuosien varrelle. Yhteyttä SMP:n ja hoitokokousten välillä en usko. Tosin SMP on katkeruuden, kaunan ja kateuden liike, kuin sen hyvin tiedämme. Sitä samaa on sen perillinen Perussuomalaiset ja tuon katkeruuden, kaunan ja kateuden sävyn vuoksi ymmärrän oikein hyvin, että vanhoillislestadiolaiset ovat aina vierastaneet SMP:tä ja sittemmin Perussuomalaisia.
Tätä SMP:n kateutta, katkeruutta ja kaunaa edustavat monet kristillisyydestä erkaantuneet ja sen kanssa riitantuneet henkilöt. Kun sanon näin, niin sanon samalla, että tunnen historiaa ja henkilöitä sen verran hyvin, että uskallan sanoa näin. Ja samalla totean, että en ole vanhoillislestadiolainen enää nykyään, mutta asioista kohtalaisesti perillä.
Palataan rahoitusasioihin. Tuskin Kekkosella oli mitään sitä vastaan, että SRK "vieroksui" SMP:n kannattajia, mutta yhteyttä hoitokokouksiin sillä ei ole, en usko. Sekin on totta, että presidentti Urho Kekkosella oli läheinen suhde SRK:n johtoon ja moneen SRK:n piirissä vaikuttavaan henkilöön. Asiasta on joitakin kirjallisiakin viitteitä, mm. Pekka Niirasen väitöskirja; Kekkonen ja kirkko. Mielenkiintoinen kirja, lukekaa.
Voidaan hyvin kysyä, että onko siinä mitään pahaa, jos jollakin herätysliikkeellä ja sen toimijoilla on läheinen suhde presidenttiin. Kekkonen piti huolta ja puolusti vanhoillislestadiolaisesta herätysliikeestä. Tarina kertoo, että Kekkonen olisi puolustanut jopa itse herra Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri Nikita Hrutseville lestadiolaisia ja heidän toimintaa sekä uskoa.
Kekkosesta puhutaan paljon pahaa ja ilkeyksiä, mutta kaikesta pahuudestaan huolimatta hän taisi olla kuitenkin jonkinsortin syvästi uskova kristitty verrattuna näihin nykypäivän pakanoihin.
Kaikenlaistahan näistä rahoitusjutuista kuulee ja on kuultu, mutta mitään ei liene toteennäytetty. 70-luvun politiikka oli erilaista kuin nykyään. Ja, jos rahoilla on taisteltu hyvän puolesta pahaa vastaan, niin mitä väärää siinä on. :)
mutta kovana se painostaminen ainakin jossain vaiheessa riehui. Omia vanhempia kävi kotona puhuttelemassa ja ojentamassa paikallinen keskustalainen (ei uskovainen) ja SRK:n puhuja! Mutta tiedän, että kyllä Oulussakin monia puhuteltiin ja painostettiin. Sanottiin suoraan, että jos SMP ei jää, erotetaan ry:stä. Ja todistajia löytyy, ettei kenenkään tarvitse vääntää, että nyt keksit.
Tupsahtipa mieleen kun luin kirjoitusesi tapahtuma -70 luvulta. Kävimme vl-isän ja hänen vl-veljensä kanssa paikallisella nuorisoseurantalolla kuuntelemassa Veikko Vennamoa. Nyt kyllä ihmetyttää että miten uskalsivat kun koko suku on umpilestadiolaista ja hoitokokoukset riehuivat kuumimmillaan.
En Vennamon, mutta lähellä häntä olevan ehdokkaan tilaisuudessa. Muuten en tietäisikään, minkälaisia heidän puheensa olivat. Tilaisuus oli kilometrin päässä kodistani, uteliaisuus sinne veti. Normaali puhetilaisuus, mutta hiiirmu kiihkeä ja provosoiva.
Hoitokokousten alku on paljon vanhempi, kuin monikaan aavistaa. Jo Juhani Raattamaa niitä piti ajallaan, mutta jo Vanhan testamentin ajalta on viitauksia ja suoranaisia kertomuksia, jotak voidaan tulkita hoitokokuksiksi. Aina kun jotakin suurta oli tulossa, käski Jumala koota kansan yhteen ja jokaisen oli puhdistauduttava. Normaali vesipesu ei olisi sitä vaatinut, mutta laajalle levinnyt epäjumalien palvonta kyllä.
Viime vuosisadan vimeinen laajempi hoitokokousten sarja alkoi hyvin tunnetuista aiheista, mutta laajeni paikallisen kyselyisen saattamana muihinkin, kuin televisio asiaan. En ehdi enkä jaksa tarkemmin selvittää, ainakaan tällä kerralla.
Olitko jo silloin "asemassa"?
Olen lapsuudesta asti ollut vl, mutta tämä meni jo liian paksuksi valehteluksi. Nyt sitä yritetään väittää että hoitokokousmeininki on normaali lestadiolaisuuden menettelytapa. :-(
Jos on, sitä pahempi. Minun lapsuudessani ja nuoruudessani niitä ei ollut.
Myöskään 70-ja 80-luvulla ei ollut "tulossa mitään suurta" mihin sinä viittasit, ei siis ollut mitään varsinaista syytä seurakunnan puolelta sellaiseen kurimuksen.
Mutta syy taisi ollakin SRK:n johtokunnan tasolla.
Meillä kotona 70-luvulla oli molemmat vanhemmat(vl) innokkaasti mukana Smp toiminnassa. Minuakin pyydettiin nuorisoehdokkaaksi, mutta en tuntenut kiinnostusta politiikkaan.
Nyt myöhemmin olen miettinyt, mikä oli se ratkaiseva tekijä ko. puolueessa, että sen kannatus kiellettiin? Yks kaks kaikki toiminta puolueeseen päin piti lopettaa.
Ei tullut aikanaan kysyttä heiltä syytä muutokseen mutta jokin painava se oli.
Smp:hän ei ollut ateistinen puolue, ja muukin toiminta tähtäsi vähäosaisien asioiden parantamiseen, mikä mielestäni olisi ollut monille suurperheillekin merkittävä tuki.
SRK oli tehnyt sopimuksen Kekkosen kanssa asiasta. SMK söi kannatusta keskustalta syrjäseuduilla. Vennamo oli riitautunut 50-luvulla Kekkosen kanssa ja perusti oman puolueensa. Kekonen vihasi Vennamoa loppuun saakka.
Luepa Niirasen väikkäri.
On sentään liian lapsellista väittää, että SRK olisi SOPINUT asiasta Kekkosen kanssa.
Miksi SRK olisi tehnyt tuollaisen sopimuksen Kekkosen kanssa, ellei se olisi ollut Kekkosen kanssa yleensäkin samaa mieltä asioista? Ja jos se taas oli Kekkosen kanssa samaa mieltä, mitään erillisiä sopimuksia ei tarvittu, vaan se olisi toiminut SMP:tä vastaan vapaaehtoisesti.
Kysymys ei ollut mistään muusta kuin tiettyjen yksityishenkilöiden omasta poliittisesta toiminnasta niin, että nämä poliittista ideologiaansa ajaessaan eivät kaihtaneet käyttää hyväkseen toista harrastustaan eli toimintaansa vanhoillislestadiolaisuuden keskuudessa.
Samalla tavalla monet IKL:ää kannattaneet papit käyttivät kirkon saarnastuolia poliittisena esiintymisareenanaan. Ainakin vasemmistopuolueita varoitettiin olemaan äänestämättä lähestulkoon helvettiin joutumisen uhalla. Taisi sillä kertaa maalaisliittokin saada ainakin vihjaillen kyytiä. Ei siinä mitään SOPIMUSTA Vihtori Kosolan kanssa tarvittu. Henkilökohtainen vakaumus riitti saarnan aiheeseen silloinkin.
Luepa Niirasen väitöskirja, "Kekkkonen ja kirkko" - fakta on siinä dokumentoitu.
Ristonpoika kirjoitti. Minäkin olin lapsuudesta asti vl pitkälti yli 30 vuotta. Meillä oli "parempiin piireihin" kuuluvia ystäviä, joilta saimme tietää, että on tulossa taas uusi eriseura ja että mm. ER joutuu ulos väärän hengen vuoksi. Toisin kävi. Johtokunnassa sai ylivallan tämä kurittajaporukka ja tulokset kaikki tietävät.
Oli niin räikeää kiihotusta, että en tuntenut sitä uskovaisele sopivaksi. Monet muut SMPn lähentymis- ja käännytysyritykset tekivät enemmänkin vastenmielisen vaikutelman. Naapurin isännän tilaamana mdille tuli toista vuotta SMPn lehti, luin siitä heidän käsityksiään melkoisesti.
Puolueen tavoitteet olivat enimmäkseen oikeita ja hyväksyttäviä, mutta menetelmät vääriä. Propagointi lähellä uskonnollista kiihotusta, siitä syystä sitä vierastettiin.
Miksi vanhoillislestadiolaiset hylkäsivät Evankeliumin ja alkoivat seurata juutalaisia, Vanhan testamentin, kuvaamia tapoja?
Evankeliumit kuvaa sitä, kun Jeesus sattui paikalle tällaiseen Vanhan Testamentin määräämään hoitokokoukseen, jossa eräs nainen päätettiin "hoitaa hengiltä" Vanhan Testamentin Jumalan ilmoittamalla tavalla: kivittämällä kuoliaaksi.
Arvaa mikä oli Jeesuksen kanta tällaisiin hoitokokouksiin, joissa noudatettiin VT:n kehoittamia käskyjä noudattamaan.
Jeesus sitä vastoin antoi käskyn, noudattaa Vanhasta testamentista vain kymmentä käskyä.
Surullista, kun vanhoillislestadiolaiset kääntyivät pois Jeesuksesta ja alkoivat Mooseksen lakeja valikoiden noudattaa (noudattavat sieltä jotakin ja suurinta osaa ei).
ratkaisee minkä puolueen ehdokasta äänestetään?
Mielestäni puolueella, maan asioita hoitaessaan, on tärkeämpää asiasisältö kuin pelkkä esitystapa.
Tietenkin esitystavalla on merkitystä, mutta ymmärrän, että pienen puolueen oli oltava äänekäs, jotta se sai sanansa kuuluville.
Kyllä ent.Maalaisliitolta (nyk.Keskusta) löytyi yhtä epähienoja ehdokkaita, esim. A.Karjalaisen alkoholiongelma ja U.Kekkosen ryyppyreissut. Kekkonenkin osasi olla tarvitteaessa yhtä räväkkä puheissaan, kuin Vennamo, esim. "saatanan tunarit" ym.
Mielestäni näitä ulkoisia käytöstapoja, joita ei kaikki voinut hyväksyä, löytyi joka puolueesta, ja löytyy tänä päivänä entistä enemmän.
Lopuksi pyytäisin Pakkulaa ja muitakin lukijoita arvioimaan, mikä on tilanne tänä päivänä?
Onko jonkin/joidenkin puolueiden äänestäminen ei-toivottavaa vl-piireissä?
naimatouhut. Kaikki tiesivät, että pettää vaimoaan jatkuvasti! Muuten niin mukava mies.
Ja sen äänestäminen sellaisenaan peruste synteihin sitomiseen sekä jäsenyydestä erottamiseen. Koska Keskustapuolue on pyhä!
Olin monissa hoitokokouksissa itse paikalla joten tunnen sen ajan tapahtumat.
On tosiaan totta, että hoitokokouksissa kuulusteltiin ja tuomittiin epäuskoisiksi sellaisia uskovaisia, joiden epäiltiin suhtutuvan tai joskus suhtautuneen SMP:hen enemmän tai vähemmän myönteisesti.
Menettelyllään SRK ja paikalliset rauhanyhdistykset rikkoivat perustuslailla säädettyjä kansalaisvapauksia. Toiminta meni pahasti henkisen, hengellisen ja poliittisen painostuksen puolelle, ikävä kyllä.
(Lisähuomautus: Tällä mielipiteelläni en ota kantaa suuntaan enkä toiseen poliittisesti, en siis arvioi SMP:tä puolueena enkä sen tavoitteita, esiintymisttapaa tms. En esimerkiksi ole itse koskaan äänestänyt SMP:tä enkä sen seuraajia. - Sanon tämän varmuudeksi, koska palstalla näkyy olevan keskustelijoita jotka alkavat herkästi leimata muita asiattomasti.)
SRK sai tiettyjä rahallisia etua ja muuta apua toimintaansa, kun se vastalahjaksi "testamenttasi" vl-äänet Kekkoselle presidensinvaaleissa. Jos joku epäilee tätä, kannattaa lukea esimerkiksi Kekkosen kirjeitä (kirjoiksi nidottuja), sekä esimerkiksi Juhani Suomen teoksia (Kekkosen arkistojen pohjalta koottuja).
Näin uskonto ja politiikka sidottiin kauniiksi paketiksi. Muistan itsekin, kuinka UKK lähetti tervehdyksensä suviseuroihin ja se kuului kovaäänisistä yli seurakentän. Sitä odotettiin ja Kekkosta palvottiin vl-piireissä. Kekkosen elämä ja politiikka olivat tosin aika kaukana vl-uskosta, mutta silti sitä kaikkea ihailtiin ylitsevuotavasti (=rahan takia!). Hävetkää.