Terv. (haima)syöpäpotilaalta taas

Tuttavapiirissäni on henkilö, jolla vastaava syöpähistoria kuin äidilläsi. Maksaan levinnyt haimasyöpä todettiin viime marraskuussa.

Hoito on purrut ja ko henkilö voi ihan hyvin.

Äitini joutui häidemme jälkeen kesäkuun puolivälissä tutkimuksiin, koska oli väsynyt ja veriarvot huonot. Häissä katselin, että äiti oli kumman keltainen kasvoiltaan. Oli viikon tutkimuksissa sairaalassa, mm ultrattiin, otettiin luuydinnäyte ja verikokeita. Löytyi haiman kyljestä 3 cm:n kokoinen kasvain. Viime maanantaina oli CT-kuvissa ja perjantaina sai kuulla, että maksassa ja haimassa on kasvaimet. Nyt odottaa pikana kutsua koepalojen ottoon. Pelottaa ihan hirveästi! Äitini on alkoholin ja tupakan suurkuluttaja, mutta ei tällaista silti saisi sattua kenenkään kohdalle.

Merja kirjoitti:

Äitini joutui häidemme jälkeen kesäkuun puolivälissä tutkimuksiin, koska oli väsynyt ja veriarvot huonot. Häissä katselin, että äiti oli kumman keltainen kasvoiltaan. Oli viikon tutkimuksissa sairaalassa, mm ultrattiin, otettiin luuydinnäyte ja verikokeita. Löytyi haiman kyljestä 3 cm:n kokoinen kasvain. Viime maanantaina oli CT-kuvissa ja perjantaina sai kuulla, että maksassa ja haimassa on kasvaimet. Nyt odottaa pikana kutsua koepalojen ottoon. Pelottaa ihan hirveästi! Äitini on alkoholin ja tupakan suurkuluttaja, mutta ei tällaista silti saisi sattua kenenkään kohdalle.

Lue lisää

Hei!

Olet aivan samassa tilanteessa kuin missä minä olin vain pari kuukautta sitten. Löydöksetkin kertovat jotain ja varsinkin jos veren tuumorimarkkerit ovat korkeat. Äidilläni ne olivat n. 41 000 kun ne saisivat olla jotain alle 30 tms...Se kertoi meille sen vahvan epäilyn syövästä ennenkuin koepalojen tulosta edes saatiin. Koepalat vain vahvistivat asian. En halua aiheuttaa sinulle pahaa mieltä, mutta itse elän tässä sairaudessa niin tässä ja nyt vaihetta etten osaa muuta kuin ajatella näitä realiteetteja. Toivon mukaan äitisi kasvaimet olisivat esim. hyvälaatuisia, vaikea sanoa, mutta eihän sitä tiedä ennenkuin kaikki on selvillä. Äidilläni todettiin silloin alussa haimassa kasvain (n. 4 cm, haiman pään alueella) ja maksassa etäispesäkkeitä ja koepalan tulos vahvisti löydökset maksasta, että syöpä on kyseessä. Leikata ei voi. Äitini joi jonkin verran alkoholia aikaisemmin (vain viiniä) ja poltti jonkin verran tupakkaa, mutta en voi sanoa että suurkuluttaja olisi ollut. Varsinkaan tupakkaa ei polttanut kovin paljoa. Nyt parin kuukauden aikana on sairaus tuonut mukanaan monenlaista ongelmaa, mm. alhainen hemoglobiini, kuumeilua, molemmissa alaraajoissa laskimotukokset, nyt ensimmäisen kerran jälkeen kun sai sytostaatteja olo meni huonoksi ja kauhea ripuli monta päivää jonka jälkeen tiputukseen sairaalaan jne. jne. jne. Alussa heti laitettiin muoviproteesit sappitiehyeisiin että saataisiin keltaisuus laskemaan ja kun se ei kunnolla tepsinyt niin laitettiin pysyvät metalliverkkoproteesit ja sitten bilirubiiniarvot laskivat. Tympeitä operaatioita. Ja kurjaa katsoa vierestä kun tukalat oltavat välillä kun ei voi itse juuri mitään tehdä. Kipulääkkeitäkin on joutunut jo syömään jonkin aikaa, vaikka sitä on vaikea määritellä mistä tarkkaan ne kivut johtuu, siitä itse sairaudestako vai sen mukanaan tuomista muista vaivoista, vai onko se sitten sama asia. Että tiedän kyllä mitä käyt nyt tällä hetkellä läpi, muistan sen surun, epäuskon ja menettämisen pelon kun tämmöisestä asiasta kuulee. Ei muuta kuin tsemppiä, meille kaikille..

tuttu tunne.. kirjoitti:

Hei!

Olet aivan samassa tilanteessa kuin missä minä olin vain pari kuukautta sitten. Löydöksetkin kertovat jotain ja varsinkin jos veren tuumorimarkkerit ovat korkeat. Äidilläni ne olivat n. 41 000 kun ne saisivat olla jotain alle 30 tms...Se kertoi meille sen vahvan epäilyn syövästä ennenkuin koepalojen tulosta edes saatiin. Koepalat vain vahvistivat asian. En halua aiheuttaa sinulle pahaa mieltä, mutta itse elän tässä sairaudessa niin tässä ja nyt vaihetta etten osaa muuta kuin ajatella näitä realiteetteja. Toivon mukaan äitisi kasvaimet olisivat esim. hyvälaatuisia, vaikea sanoa, mutta eihän sitä tiedä ennenkuin kaikki on selvillä. Äidilläni todettiin silloin alussa haimassa kasvain (n. 4 cm, haiman pään alueella) ja maksassa etäispesäkkeitä ja koepalan tulos vahvisti löydökset maksasta, että syöpä on kyseessä. Leikata ei voi. Äitini joi jonkin verran alkoholia aikaisemmin (vain viiniä) ja poltti jonkin verran tupakkaa, mutta en voi sanoa että suurkuluttaja olisi ollut. Varsinkaan tupakkaa ei polttanut kovin paljoa. Nyt parin kuukauden aikana on sairaus tuonut mukanaan monenlaista ongelmaa, mm. alhainen hemoglobiini, kuumeilua, molemmissa alaraajoissa laskimotukokset, nyt ensimmäisen kerran jälkeen kun sai sytostaatteja olo meni huonoksi ja kauhea ripuli monta päivää jonka jälkeen tiputukseen sairaalaan jne. jne. jne. Alussa heti laitettiin muoviproteesit sappitiehyeisiin että saataisiin keltaisuus laskemaan ja kun se ei kunnolla tepsinyt niin laitettiin pysyvät metalliverkkoproteesit ja sitten bilirubiiniarvot laskivat. Tympeitä operaatioita. Ja kurjaa katsoa vierestä kun tukalat oltavat välillä kun ei voi itse juuri mitään tehdä. Kipulääkkeitäkin on joutunut jo syömään jonkin aikaa, vaikka sitä on vaikea määritellä mistä tarkkaan ne kivut johtuu, siitä itse sairaudestako vai sen mukanaan tuomista muista vaivoista, vai onko se sitten sama asia. Että tiedän kyllä mitä käyt nyt tällä hetkellä läpi, muistan sen surun, epäuskon ja menettämisen pelon kun tämmöisestä asiasta kuulee. Ei muuta kuin tsemppiä, meille kaikille..

Lue lisää

Hei taas,

Äiti oli sunnuntaista tiistaihin sairaalassa. Maanantaina piti ottaa koepalat maksasta ja haimasta, mutta lääkärit eivät olleet löytäneet mitään mistä ottaa koepalaa. Huokaistiin helpotuksesta ensin, mutta sitten tiistaiaamuna lääkärit olivat vertailleet kuvia ja nyt on sitten edessä leikkaus joka tapauksessa. Tahtovat leikata, koska kuvissa näkyy jotain, mutta eivät saa koepalaa otettua ilman leikkausta. Lääkäri sanoi, että leikkaus tulee olemaan suuri. Ajankohta pitäisi kuulemma olla vielä elokuun aikana, koska nämä asiat halutaan hoitaa nopeasti.

Minä vain kirjoitti:

Tuttavapiirissäni on henkilö, jolla vastaava syöpähistoria kuin äidilläsi. Maksaan levinnyt haimasyöpä todettiin viime marraskuussa.

Hoito on purrut ja ko henkilö voi ihan hyvin.

Lue lisää

Kiitos vastauksestasi, mun äitillä syöpä oli todella agressiivista. Yhdesti pystyttiin sytostaattia antamaan, runsaat sivuoireet ja hoidot jouduttiin lopettamaan. Äitini kuoli kolme kuukautta syövän toteamisen jälkeen 17.8.2006..Eli haimäsyöpä näyttää tulevan ja tappavan nopeasti..Poikkeuksia tietenkin voi olla, mutta meidän tapauksessa mitkään konstit ei ees poppaskonstit auttaneet. Kaikkemme yritettiin. Kaikille muille joiden läheisillä haimasyöpä todetaan toivotan tsemppiä, mutta varautukaa jo heti alusta pahimpaan. Varsinkin jos on jo levinnyt. Voi olla viikoista tai kuukausista korkeintaan kysymys..

tuttu tunne.. kirjoitti:

Hei!

Olet aivan samassa tilanteessa kuin missä minä olin vain pari kuukautta sitten. Löydöksetkin kertovat jotain ja varsinkin jos veren tuumorimarkkerit ovat korkeat. Äidilläni ne olivat n. 41 000 kun ne saisivat olla jotain alle 30 tms...Se kertoi meille sen vahvan epäilyn syövästä ennenkuin koepalojen tulosta edes saatiin. Koepalat vain vahvistivat asian. En halua aiheuttaa sinulle pahaa mieltä, mutta itse elän tässä sairaudessa niin tässä ja nyt vaihetta etten osaa muuta kuin ajatella näitä realiteetteja. Toivon mukaan äitisi kasvaimet olisivat esim. hyvälaatuisia, vaikea sanoa, mutta eihän sitä tiedä ennenkuin kaikki on selvillä. Äidilläni todettiin silloin alussa haimassa kasvain (n. 4 cm, haiman pään alueella) ja maksassa etäispesäkkeitä ja koepalan tulos vahvisti löydökset maksasta, että syöpä on kyseessä. Leikata ei voi. Äitini joi jonkin verran alkoholia aikaisemmin (vain viiniä) ja poltti jonkin verran tupakkaa, mutta en voi sanoa että suurkuluttaja olisi ollut. Varsinkaan tupakkaa ei polttanut kovin paljoa. Nyt parin kuukauden aikana on sairaus tuonut mukanaan monenlaista ongelmaa, mm. alhainen hemoglobiini, kuumeilua, molemmissa alaraajoissa laskimotukokset, nyt ensimmäisen kerran jälkeen kun sai sytostaatteja olo meni huonoksi ja kauhea ripuli monta päivää jonka jälkeen tiputukseen sairaalaan jne. jne. jne. Alussa heti laitettiin muoviproteesit sappitiehyeisiin että saataisiin keltaisuus laskemaan ja kun se ei kunnolla tepsinyt niin laitettiin pysyvät metalliverkkoproteesit ja sitten bilirubiiniarvot laskivat. Tympeitä operaatioita. Ja kurjaa katsoa vierestä kun tukalat oltavat välillä kun ei voi itse juuri mitään tehdä. Kipulääkkeitäkin on joutunut jo syömään jonkin aikaa, vaikka sitä on vaikea määritellä mistä tarkkaan ne kivut johtuu, siitä itse sairaudestako vai sen mukanaan tuomista muista vaivoista, vai onko se sitten sama asia. Että tiedän kyllä mitä käyt nyt tällä hetkellä läpi, muistan sen surun, epäuskon ja menettämisen pelon kun tämmöisestä asiasta kuulee. Ei muuta kuin tsemppiä, meille kaikille..

Lue lisää

Minä myös olen haimasyöpäpotilaan tytär. Rakas, rakas äitini ja minä (ja muu perhe) sen myötä olemme kovassa opissa... Kuinka samanlaista kärsimystä sitä ihmiset ja sairastuneitten läheiset joutuvatkaan kokemaan näinkin "tieteellisessä" maailmassa. Onneksi on näitä keskusteluforumeita! :)

Kysyisin, että kuinka ja MITÄ olette haimapotilaina tai heidän läheisinä löytäneet RAVINNOKSI JOKA SEKÄ PYSYISI SISÄLLÄ ETTÄ ANTAISI LIHAA JA LÄSKIÄ luun ympärille!!??? Äidillä paino on laskenut todella alas, ja välillä melkein joka päivä ruoka tulee ripulina tai oksennuksena pois.

Creon-kapselit eivät tunnu toimivan luotettavasti... Rasvasta ruokaa pitäisi kai jokseenkin välttää ja pyrkiä syömään usein ja pieniä annoksia. Joku puhui kylmästäkin ruoasta mieluummin kuin lämpimästä...? Energiajuomiakin ollaan apteekista haettu, mutta ne saattaa tulla ylös... Onko muita vinkkejä tai edellisten kumoajia?? Kysymyksiä on useita, mutta tämä nyt ehkä kriittisin!

Osaisko joku auttaa? Tsemppiä kaikille syövän kanssa taisteleville!!

Huumoria ja läheisyyttä kaikille!