Olen saanut hengen ja elämän seurakunnan kautta Jeesukselta Kristukselta. Vuosia olen joutunut käymään yksin seuroissa ja en enää voi mennä. Jotenkin tuntuu että olen esik.lest.srk.ssa ylimääräinen. Vihollinen ruokkii ajatuksella että jää pois kokonaan, eihän sinusta kukaan enää välitä. Onkohan srk. aviopari/lapsikeskeinen. Jos löytyy muitakin yksinäisii, niin kerrotko kokemuksii. Oisko eriseuran rakentamista jos yksinäiset voisivat tavata toisiaan ja keskustella tiestä ja matkasta.
seurakuntayhteys
yksi yksinäinen
422984
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Minä olen saanut hengen ja elämän Jumalan sanasta. Se on varma pohja. Ei haittaa, vaikka ihmisen menisivätkin harhaan. En riipu heissä, vaan pidän kiinni totuuden sanasta. Jumala ruokkii omiaan.
Kaarneet ruokkivat Elisaa suuren nälänhädän aikana.
Nyt ovat vanhimmat tuominneet nämä kaarneet saastaisiksi linnuiksi. Niin vähän he ymmärtävät.
Vähän on sinulla tietoa kaarneista eli korpeista. Korpit ovat haaskalintuja ne saavat ravintonsa kuolleista jätteistä. Martti Luther kirjoittaa juuri noista korpeista että ne tahtovat syödä niitä pieniä kanan poikasia joita Jeesus koetaa koota siipiensä suojaan. Tästä on joku jo kirjoittanut täällä jo aiemmin. Korpit ovat vieläkin uudenliiton aikana saastaisia lintuja saavat ravintonsa kuolleista ja haisevat niille jätteille kun suunsa avaa. Näitä on verrattu omanvanhurskauden palvelijoihin joilla on myöskin se kuolleitten henkien haju. Nooan aikana kun hän rakensi arkin ja vedet olivat laskeutuneet. Nooa lähetti korpin ulos tiedustelemaan joko vesi oli laskeutunut niin tämä korppi ei palannutkaan arkkiin vaan jäi sille tiellee koska korpille löytyi paljon syötävää kuolleista eläimistä.
Kristuksen lähettiläät rakantavat yhdessä Kristuksen kanssa ja rakastavat toinen toisiaan. He julistavat Vapahtajaa Jeesusta Kristusta ihmisten pelastukseksi. Sinä vain raakut täällä tuomioitasi Jeesuksen verellä vapaaksi ostetuille Jumalan lapsille. Miksi?
Kumpaa me uskomme:
1) Joonatania ja hänen johdattajiaan:
Kaarneet haaska lintuja
Kirjoittanut: Joonatan 14.7.2006 klo 10.48
2) Raamattua:
Eliaalle tuli tämä Herran sana:.. minä olen käskenyt korppien tuoda sinulle ruokaa.
1.Kun. 17:2
---------------
Näin he vihaavat Jumalan työtä ja Jumalan sanan saattajia!!
nimittäin kaarneet, eli korpit. Nooakin laski korpin arkista, mutta se lenteli vain edestakaisin, eikä tullut arkkiin. Kyyhkynen palasi, kun tulva ei ollut vielä laskenut. Seuraavalla kerralla se oli laskenut sen verran, että kyyhkynen palasi nokassaan tuore öljypuun lehti. Kolmannella kerralla oli maa jo kuivunut, eikä kyyhkynen palannut.
Raamattu ja Luther käskevät pitämään kiinni seurakunnasta. Luuletko itse pystyväsi ymmärtämään paremmin kuin serakunta? Tässäkin asiassa olet mennyt harhaan, kuinka sitten muissa.
Tosi on, että kaarneet ruokkivat Jumalan käskystä Elisaa, mutta luulevatko kaarneepojat, että heidät on pantu ruokkimaan seurakuntaa, vaikka me olemme suuressa Jumalan sanan viljassa. Minkäänlaista nälänhätää ei ole. Tuhlaajapojalle tuli nälkä vieraalla maalla, eikä hän saanut siellä mitään ravintoa. Hänen täytyi palata Isän kotiin eli seurakuntaan.
Sinä kun olet niin viisas, niin selitä milloin tuhlaajapoika kuoli ja milloin katosi, koska Isä sanoi pojan kuolleen ja vironneen, kadonneen ja löytyneen?
Mikä sinä olet sitten tuomitsemaan toisia? Etkö usko raamatun ja Lutherin kirjoituksia? Joonatan ei kirjoittanut mitään omaa. On hyvä, jos hänen kirjoituksensa osui tuntoosi, mutta minusta tuntuu, ettei sinulla sellaista edes ole.
Raamatun lainauksen lisäksi hän kirjoitti vain sitä, mitä on kirjoittanut hän, jota kutsut Martti veljeksesi. Mitkä ja ketkä ovat hänen johtajiaan? Tässä tapauksessa raamattu ja Martti Luther. Harhaan johtajana toimii satojen tai tuhansien nimimerkkien mies, joka itse vihaa lähettiläitä, joita seurakunta on lähettänyt ja jotka tekevät työtä Pyhän Henken johdatuksella, perkeleen töitä särkien.
Lestadius kertoi Pajalan lukkarista, kuinka juuri tuo mustalintu korppi kävi nokkimassa hänen korvista kaiken Jumalan sanan jyväset pois, mitä hän oli juuri saarnannut. Lukkari kun oli kovin vastahakoinen Jumalan sanalle, vaikka oli kirkon palveluksessa oleva viinan kohtuukäyttäjä ja tietenkin kastettu pakana.
Vois sinua reppanaa,
Etkö sinä vieläkään tajua, että RAAMATUN mukaan korppi on Jumalan sanan tuoja.
Onhan se täysin raamatun vastaista, että Jumalan sanan tuoja olisi saastainen ja halveksittava.
Tietysti teille ja hengellenne, sehän on selvä asia.
------------------
Jumalan sana se on, mitä te vihaatte ja pelkäätte.
----------------
Älkää puhuko Lutherin kirjoituksista mitään, ihan naurattaa typeryytenne.
Joonatan kirjoitti jumalattomia.
Miten evankeliumin juolistaja voi olla saastainen?
Lue 1 kuning 17 luvusta, miten korppi JUMALAN LÄHETTÄMÄNÄ toi ruokaa Elialle.
Ettekö te mitään siitä vertauksesta ymmärrä.
Opettele ensin kirjoittamaan ennen kuin tulet tänne nettiin puhumaan pahaa toisista heidän selkänsä takana. Sydäntä särkee seurata tätä riitelyä ja lannistushenkeä.
Onko se niin että haasha lintu on yhdys sana. Täällä on hyvä opetella yhdys sanoja, se mikä veljeltä puuttuu sen ystävä rakkaudellä korjaa. Onkohan pilkutkin oikealla paikalla. Onkos siihen mitään ohjetta antaa. Päteekö siihen ohje, että sen alapää taipuu niin kuin puujalka, olenko oikeillä jäljellä. Kiitos jo etukäteen oikolukia, pitiköhän siinä ola j-kirjan korjatkaa jos tiijätte.
Kyllähän sitä itse kukanenkin välillä pohtii omaa yksinäisyyttään. Ja jokainen elääkin omaa elämäänsä yksin pohjimmiltaan. Itseäni pysähdytti joskus lause eräässä kirjassa: älä syytä yksinäisyydestäsi muita vaan mieti miten sain sen aikaiseksi.
Omalla toiminnallaan voi vaikuttaa asioihin joltisesti. Kysyy muita kylään, heittäytyy keskusteluun muiden kanssa.
Ja jos luulet että perheellisten elämä on muita helpompaa niin erehdyt. Kun on iso perhe ja lapsia, ei jaksa pyytää muita kylään tai ylläpitää sosiaalisia suhteita ja toisaalta kyläkutsut harvenee kun harva jaksaa kovin suurta lapsiperhettä kauaa kuunnella. Jotenkin ei tässä mikään ole hyvä, ei ole hyvä olla yksin eikä olla perheellinenkään. Aina on joku kohta josta kenkä puristaa. Jää jäljelle vielä oma asenne miten suhtautua asioihin, mutta pääosin kannattaa ottaa hyvillä mielin elämä vastaan: elämä se on kuin silkkiä vaan, sylillisen tahtoisin kerrallaan. Voimia!
Niin ja seurakuntayhteys on ennen kaikkia hengellistä tarvetta varten eikä ajallista. Itsekin kutsuisin yksinäisiä kotiini mutta ajattelen ettei ne jaksa vauvan itkua ja lasten tappelua kauaa kuuunnella :)
teeskentelijä
Ainakin ilmaisusi on niukkaa, suoranaisen pelkistettyä. Voitkos selittää tarkemmin.
teeskentelijä itsekin, kiitos vain kysymästä. Vihaan teeskentelyä. Voin pahoin kun ihmisiä kumarretaan. Raamattukin sen kumartelun tuomitsee. Olen yksinäinen uskossani. Onneksi Herra Jeesus ei ole minua jättänyt (vaikka olenkin samanlainen teeskentelijä kuin monet lestiksetkin).
Oikeastaan en tykkää lestadiolaisista ollenkaan. He teeskentelevät, kumartelevat ihmisiä ja erilaisia tapoja. Mun mielestä heidän olisi aika "repäistä vaatteensa" niin kuin Paavali ja kumppanit tekivät. Ups, eihän he sellaista voi tehdäkään, sillä he eivät käy samoja polkuja apostoleiden kanssa.
Lestadiolaisten (sori yleistys) merkit -mitkä raamatun mukaan seuraavat- ovat kateus, juomingit, pahansuopuus, juoruilu, teeskentely, epäjumalanpalvelu, kovuus ym.
Apostoleita, ja niitä, jotka uskovat Herraan Jeesukseen, seuraavat nämä merkit:
Herran Jeesuksen nimessäni he ajavat ulos riivaajia, puhuvat uusilla kielillä, nostavat käsin "käärmeitä", ja jos he juovat jotakin kuolettavaa, ei se heitä vahingoita; he panevat kätensä sairasten päälle, ja ne tulevat terveiksi.
En halua syytellä muita (toin asian huonosti esille).
Uskon myös että srk. on pyhä, siinä olevat ihmiset (minäkin) olemmme syntisiä mutta armahdettuja. Haluaisin elää srk. yhteydessä ja päästä kerran taivaan kotiin.
Jerikon tien matkaajalla on monta vaaraa tulla ryöstetyksi.
vaikka ympärilläni olisi paljon ihmisiä, mutta olen ottanut lohdukseni Jeesuksen sanat: "Ketuilla on luolat ja taivaan linnuilla pesät, mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin hän päänsä kallistaisi".
Se on monesti kristityn osa kun kulkee Jeesuksen jalanjäljissä
Usein ne jotka tuntevat, että toiset ovat hyljänneet, he ovat itse joutuneet hieman sivummalle uskomisesta. He eivät jaksa uskoa vapaasti koska ovat joutuneet tilaan jossa on omantunnon ylitse käymisiä.
Kun omatunto syyttää ovat joutuneet siihen kiusaan että ovat menettäneet sisällisen ilon ja rauhan sekä vapauden. Kun kaiken tämän jälkeen on saanut voiman ja rohkeuden tuoda oman tilaansa julki ja on saanut syntinsä anteeksi on siitä syttynyt ilo ja rauha sydämelle. Kyllä silloin ovat ystävät tulleet rakkaiksi ja syytökset hävinneet.
vaikeaavain hyväksyä, että joku ihminen on vain yksinäinen ja mennä hänen luolsensa sellaisena kuin hän on. miksi aina täytyy alkaa selittämään tätä tunnetta pois tai hakea sille selitystä jostain synnistä.
Kyllä tosi asia on se että meidän seurakunta on pääasiassa parillisten seurakunta. Jos et enää ole nuori mutta olet silti yksi , kuka mistäkin syystä, olet helposti yksinäinen.
Miksi niin usein lyödään lyötyä. Pikemminkin pitäisi nostaa ja kantaa.
jotenkin tähän samaan tapaan, ne itseään hurskaana pitävät muka Jobin ystävät kun kävivät yksi toisensa jälkeen pitämässä pitkiä puheita Jobille siitä kuinka syntinen hän on, kun hän paiseissaan yksin hyljättynä riutui saatanan korissa. Mutta kuinkas niille sitten lopulta kävikään?!
Taidat nyt puhua noista jotka vanhimpia mollaavat, siinä ollaan yhtä ja samaa mieltä. Heitähän on kovin moitittu nettien sivuilla. Mutta katsotaan kuinka käymän pitää. Jobin kertomus ei nyt sovi sellaisenaan tähän tapaukseen paiseineen ja pääskysen paskoineen eihän.
noita vanhimpia tähänkin paikkaan. Kyse oli yksinäisistä ihmisistä seurakunnassa. Mene toisaalle hyökkäilemään.Sinulla taitaa olla joku ongelma?
Älkää kirjoittako te jotka ette mitään ymmärrä.
Tuollainen puhe itse hylkäämistää ihmisistä on hölynpölyä.
Yksinäisyys johtuu hyvin usein hyväosaisten välinpitämättömyydestä.
He ovat juuri niitä fariseuksia jotka kyselevät että kukas on minun lähimmäiseni. Ja hölisevät hylkäämistään ihmisistä että OMAPA OLI ASIANSA, sen hän ansaiseeekin, koska ei ollut kyllin hyvä minun seuraani.
Anteeksi, en halua syytellä toisia.
Mikä on omantunnon ylitsekäyminen?
Tunnen rakastamattomuutta lähimmäisiä kohtaan, ilo on hävinnyt mutta haluan kuitenkin armahdettuna uskoa itseni taivaskelpoiseksi. Onko se sitten omaavanhurskautta?
Se mikä puuttuu niin uskosta se puuttuu.
Tämä on oikeata kirjoitusta juuri näin käyttäytyy heikoilla paikoilla oleva, ensin aletaan toisia syyttämään . Vasta sitten kun Jumala kirkastaa omat synnit ja viat silloin löytyy tie armoistuimelle. tämä käy yksiin koettelemusten kanssa. Tuollain ovat monet sielunhoitajatkin saarnoissaan sanoneet. Älä usko noita kevyensarjan kulkijoita jotka haluavat ettet pääsisi tuntemaan kuinka suloinen on herramme vapahtaessaan meitä Hänen vapauteensa. Itse tehty vapaus ei pitkälle vie, se vie vain entistä katkerammaksi.
Yksi yksinäinen kirjoittaa:
"Vihollinen ruokkii ajatuksella että jää pois kokonaan, eihän sinusta kukaan enää välitä. "
Olet elävällä sieluntilalla kulkeva kristitty !
Älä usko vihollisen saarnaa - käy seuroissa ja usko armosta itsesi autuaaksi.
Keskustele seurapaikoilla ihmisten kanssa, uskon että Jumala antaa Sinulle ystäviä.
Jumalan siunausta Sinulle.
vähän on samanlaisia ajatuksia kuin yksi yksinäiselläkin. joskus vaam tuntuu että olen niin yksinäinen vaikka käyn seuroissa,tosin vähälle on käynnit jäänyt sielläkin. jotenkin ahdistaa kun saarnataan aviopuolisosta että pitää ottaa seurakunnasta puoliso, no ite olen uskottoman kanssa naimisissa. enhän siitä voi ketään muita syyttää kuin iteeni.on välillä raskasta elämä kun tavallaan saa olla yksin omien ajatusten kanssa ja kaipais keskustelua uskonasioista jo ihan omassa perheessä. miten te toiset olette jaksaneet. onko kukaan samassa tilanteessa. itellä on voimat täysin loppu. en tiä miten tätä elämää enään jaksaa...
Isäni aina rakkaudellisesti varoitti, epäuskoisesta puolisosta.
Välillä on ollut vaikeaa. Joskus käymme yhdessä seuroissa. On kuitenkin totuus, että ei meitä yhdistä yhteinen uskon rakkaus.
Kannattaa miettiä. Toki monella on onnistut paremmin, kuin minulla. Näen asiassa omaakin vikaa. Olisi hirveän mukava jos koko perhe kävisi seuroissa.
iankaikkista elämää. ois hirveän mukavaa jos koko perhe pääsis taivaaseen.
vaikka meneekin naimisiin samasta seurakunnasta. Minäkin meninuskovaisen kanssa ja yksinäinen olen koko vuosikymmenet ollut. Miehellä on aina ollut omat menot ja kaverit. En vaan ole jaksanut erotakkaan, lasten takia kai. Varmastikkin olen ollut masennuksessa vuosikaupalla, koska en välitä elämästäni. Lasten takia yritän teeskennellä. Ja tokihan minä lapsia rakastan, ne ovatkin elänäni onni.
Kyllä on niin paljon erilaisia perhemalleja meidänkin seurakunnassa. Ei sitä tuu norena ajateltua. Minullakin oli lapsuudessa vain hyviä malleja kotoa ja ystävien perheissä.
vaikka molemmat olisi samasta srk.sta. Mekin molemmat olemme ja toinen jäi pois srk.n elämästä/toiminnasta. Yksin olo tosi inhottavaa ainakin minulla. Ehkä isommilla paikkakunnilla olisi helpompaa.
Sama voiman puuttumisen tunne täälläkin, ei oikein jaksa. Elämän into ja ilo hakoteillään. Ei voi muuta kuin turvautua Isämeidän rukoukseen, tapahtukoon sinun tahtosi.
kyllä sitä on kuullut kaikenlaisia kohtaloita omassa seurakunnassakin vaikka olisi uskovainen puoliso.myös itsekin oon jotenkin henkisesti sairastunut ja masennus valtaa mielen vaikka onneksi on lapset mikä on kuitenkin tärkeitä, ja sen takia sitä jotenkuten pysyy elämässä kiinni.
onneks meillä on kaikkivoipa isä taivaassa joka kaiken murheen ja masennukset näkee vuoren varmasti. isällä kaikki valta kuitenkin on muuttaa elämäämme kun rohkeasti jaksaa uskoa, ei tarvi jäädä murheeseen tämänkään asian kanssa vaikka koetellaan oikeen urakalla. kyllä isä vastaa ajallansa, ja voimme aina rukoilla toistemme puolesta. silläkin on uskomaton voima.
ja samalla luemme Raamatun sanaa. Sieltä tulee voima. t: yksi yksinäinen
Jos asut kaupungissa tai lähettyvillä, huomioi syksyn tullen järjestääkö KRS siellä sinkkuiltoja. Niitä järjestävät jotkut paikallisev.lut. srk:kin. Ennakkoluulotta mukaan tutustumaan toimintaan. Siellä ei ainakaan tarvi tuntea olevansa huonompi ja erilainen yksin liikkuessaan.
Olisi hyvä pohtia yksinäistymiseen johtaneita syitä. Onko se aina ollut olemassa niin kauan kuin muistan, kuten itselläni. Se on ensimmäinen tunne ja olo jonka muistan, ja aina päällimmäisenä oleva tunne ja kokemus lapsuudessani. Alituinen ulkopuolisuuden tunne, joka korostui ihmisten joukossa ollessani. Oli helpompi olla olla yksin omassa olossani. Ihmekö siten, että olin aina kuin kohtalon määräämänä yksin samaan aikaan kun ikätoverit avioituivat ja perheellistyivät.
Viime vuosina olen alkanut purkaa synnynnäiseltä tuntuneen yksinäisyyden syitä. Sitä mukaa on sisäinen yksinäisyyden tunne lievittynyt ja elämä kaikin puolin alkanut tuntua mukavammalta.
Tuollainen alituiseen kalvava yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunne ei ole Jumalan tarkoitus missään tapauksessa. Siksi kehoitan sinuakin alkamaan purkaa sen aiheuttajia. Siinä avuksi voi olla esim. krito-ryhmä ja -taphtumat:
http://www.krito.fi
En halua toisia syytellä, se tunne että olisin ylimääräinen srk.ssa. on minulla. Useinhan totuuden kanssa sillä ei ole tekemistä miltä tuntuu.
Miksi tähän on tultu, syitä paljon.
Avioliitto elämää 30-vuotta, lapset pois jo kotonta. Toinen puoliso jäänyt srk. toiminnasta/elämästä vuosia sitten pois. Jonka jälkeen minun yksinäisyys alkoi ja tällä hetkellä se valtaa koko elämäni. Josta jatkoa että avioliittokin on eron partaalla.
Yrittää nyt sitten ajatella iloisesti elämää eteenpäin.
Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen armo, Isän Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon sinun kanssasi, nyt aina ja iankaikkisesti, aamen.
Tahdon rukoilla sinun kanssasi yhdessä.
Rakas Jumala, kuule meitä kun me tässä rukoilemme sinua rakkaan Poikasi Jeesuksen nimessä.
Sinä näet ja tunnet tämän sisaremme ikävän, kaikki ne kivut, kaipauksen ja tuskan, hän kokee jääneensä vallan yksin, niin hän tässä avoimesti ja rehellisesti kertoo meille.
Pyhä Kolmiyhteinen Jumala, Isä Poika ja Pyhä Henki, me tiedämme ja uskomme sen että sinä olet rukouksia kuuleva Jumala. Sanassasi olet luvannut kuulla meitä kun me poikasi Jeesuksen nimessä sinulta anomme tarpeitamme.
Sisaremme on elänyt pitkään sinun asettamassasi avioliitossa. lapset ovat lentäneet jo pois, ja avioliitossa ei tunnu olevan enää mitään yhteistä. Avioero tuntuu väistämättömältä. Ilmesty Herra Pyhän Henkesi kautta näille ystäville, lämmitä sydämet uudelleen. Johdata heidät sellaiseen yhteyteen, jossa he voisivat saada läheisten ihmisten esirukouksia, apua tukea ja lohdutusta. Älä jätä heitä yksin ja kaksi yrittämään enää enempää, johdata armossasi sellaiseen paikkaan jossa apua on tarjolla avioliitto-ongelmiin. Väsynyt ei enää jaksa, sinä herra tiedät sen, tulee masennus ja toivottomuus, sinulla on voima Herra, anna heille voimaa sinun voimastasi. Veressä on voimaa, ja armossa on varaa, kunhan nälkäiset ja janoiset jaksaisivat tulla lähteen tykö juomaan elämän vettä. Johdata Nämä rakkaat ystävät elävän veden lähteelle saamaan virvoitusta. Jeesuksen nimessä.
Herra siunatkoon teitä ja varjelkoon teitä. Herra valistakoon kasvonsa teille ja olkoon teille armollinen. Herra kääntäköön kasvonsa teidän puoleenne ja antakoon teille rauhan.
Isän Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
PS. Jos sinulla olisi jokin s.posti, niin voisin ottaa yhteyttä, jos tahdot.
Kiitos.
Jumalan sana on tullut eläväksi sinunkin kohdalla, sana vaikuttaa myös toimimisen. Ei pelkän kuulemisen.
Olemme käyneet 15-vuoden aikana erilaisissa aviopari asioita koskevissa terapeuttisissa tilaisuuksissa. Esim. evl.lut.srk.n perheasiain neuvottelussa kaksi sarjaa, lukuisten saarnaajien kanssa keskusteltu yhdessä ja yksin, mielenterveys asioita ja ym. En oikein jaksa tällä hekellä tästä ....
Onko avioliitto vahvempi, eli pidettävä voimassa jos vastaan tulee mielisairaus tai itsemurha?
aamen
avioliittooni tuli mainitsemasi ensimmäinen. Jos vastaan tulee itsemurha, on vaimo/mies liitosta tietenkin vapaa.
Joka-aika on hyvä muistaa että vihollinen yrittää särkeä kaikki ihmissuhteet. Siksi raamatun sana on aina paras ohje. Rukouksen ja Sanan tutkimisen kautta Herra vastaa aina.
"Eikä ainoastaan se, vaan meidän kerskauksenamme ovat myös ahdistukset, sillä me tiedämme, että ahdistus saa aikaan kärsivällisyyttä, mutta kärsivällisyys koettelemuksen kestämistä, ja koettelemuksen kestäminen toivoa; mutta toivo ei saata häpeään; sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu." sanoo Paavali.
Siksi kaikki, mikä eteemme tulee, otamme Herran kädestä, sillä hän antaa meille koetuksen ja myös auttaa siitä yli. Hän sanoo sanassaan näin: "Minä itse kaitsen lampaani ja vien itse ne lepäämään, sanoo Herra, Herra"
Kiitos lisätiedoista.
Pitkään on sinun tuskasi jo kestänyt.
Avioliiton kiemurat eivät todellakaan ole helppoja korjata taikka muuttaa. Noin 34 vuotta olen itsekin aviossa ollut. Kipusi on varmasti kova, sen uskon. Olemmehan itse kukin menneet avioon hyvin suurin tarpein, ja toivein niiden täyttymisestä. Sitten kun kaikki toiveet romahtavat ja toivokin paremmasta on jo mennyttä, se on kamala tilanne.
Yksi mutka avioparin elämässä on sellainen että pyrimme muuttamaan toista ihmistä vastoin hänen kykyään taikka tahtoaan. Tiedämme itsestämme kuinka vaikeata on oppia pois vanhoista totutuista toimintamalleista, ja omaksua uutta.
Menneisyyttämme me emme voi muuksi muuttaa, tämä on yksi fakta. Se on kohdattava, ja ehkä jotakin voimme siitä oppia nykyiseen tilanteeseen. Loppuviimeksi meidän on kuitenkin opittava elämään sen kanssa sopusoinnussa.
Sanoisin näin että tärkeintä on oppia elämään lempeästi suhteessa itsensä kanssa. Voimme näet monesti olla hyvin vaativia myös itsemme suhteen, vaatimukset eivät välttämättä kohdistukaan aina toiseen. Syyllisyys on yksi peikko. ("Voisinko erota koska elämäni on helvettiä”). Pelko erota voi olla toinen. ("Mitä siitä jatkossa seuraa").
Sairauden ovat aina lisärasite.
Esimerkiksi harhainen mustasukkaisuus on jopa hengenvaarallinen sairaus. Ihminen on jo lapsuudessa vanhempaansa turvattomasti kiintynyt, hän takertuu parisuhteessaan toiseen kouristuksen omaisesti, pelätessään menettävänsä vielä hänetkin.
Avioparien vertaisryhmissä, rukoillaan yhdessä toisten kanssa Jumalaa. Sellaisissa on minun kokemukseni mukaan parhaat edellytykset toipumiselle. On siunattu asia että olette hakeutuneet apua saamaan, ettekä ole kaksin tai yksin yrittäneet hoitaa näin vaikeata asiaa.
Vaikeudet ovat pitkän ajan kuluessa syntyneet, monet niistä ehkä jo ydinperheessä. Aikaa paranemiseen on varattava sen mukaisesti. Missään tapauksessa hokkus pokkus konsteja ei ole, joskin Jumala Kaikkivaltiaana voi muuttaa ihmisen nopeastikin. Sellaisen mahdollisuuden varaan ei kuitenkaan voi jäädä ”makaamaan”.
Jos avioliittoa jatkettaessa vaihtoehtona on hullujenhuone taikka itsemurha, silloin valitsisin avioeron. Olethan sinä läheisillesi elävänä sentään ihan toista, kuin oman käden kautta kuolleena.
Jos vielä jotakin haluat sanoa, niin ole vapaa.
Ellet enempää jaksa ole silloinkin vapaa. Olkaa siunatut Herrassa ja hänen voimansa väkevyydessä.