Onko täysin humanistisen kasvatuksen ja koulutuksen saaneella, mutta sydämessään luonnontieteilijällä, mitään mahiksia potentiaalisena biologian opiskelijana? Onko sisäänpääsy pelkässä pääsykoekiintiössä käytännössä lähes mahdotonta (hki), ja miten pärjää opinnoissa jos matikkataidot ovat luokkaa nolla? Kemiaa ajattelin nyt tämän vuoden iltalukiossa kerrata, matikkaa en ehdi.
Vai olisiko vain järkevämpi kärsiä humanistiopinnot loppuun ja sitten kitkutella eläkeikään asti jossain tylsässä normiduunissa, eikä lähteä tavoittelemaan kuuta taivaalta. Ikäkin alkaa kohta painaa päälle.
Vai olisiko vain järkevämpi kärsiä humanistiopinnot loppuun ja sitten kitkutella eläkeikään asti jossain tylsässä normiduunissa, eikä lähteä tavoittelemaan kuuta taivaalta. Ikäkin alkaa kohta painaa päälle.
Vastaukset 7
Vanhimmat
unelmia kohti vain! ei siihen kuole jos yrittää:)
anna mennä vain!
biologiaa avoimessa vuoden. sen jälkeen sisäänpääsy helpompaa ku perusasiat on hyvin hallussa.
Biologia on tällä hetkellä hakijamäärissä mitattuna vaikein ala päästä sisään. Noin yksi 35-40 hakijasta saa paikan. Suhteuta siihen.
Minulla oli muutama vuosi sitten sama tilanne. Taustani oli hyvin pitkälle humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen kunnes yhtäkkiä huomasinkin olevan enemmän kiinnostunut biologiasta ja kemiasta.
Lähdin vuosi sitten opiskelemaan biologiaa ja hyvin on mennyt. Kaikki tentit ovat menneet läpi ja yhtä lukuunottamatta hyvin arvosanoin.
Ja mikä tärkeintä - olen todella nauttinut opiskelusta. Se on ollut mielenkiintoista ja hauskaa enkä meinaa edes lomalla pystyä pitämään näppejä irti alaa käsittelevistä lehdistä, keskusteluista, dokumenteista ja kirjoista.
Oikeastaan ainoa, missä tausta on tullut esiin ovat olleet labratyöt. Monet luonnontieteilijätaustaiset osasivat jo käyttää mikroskooppeja, automaattipipettejä ja valmisataa preparaatteja yms. sujuvasti ja minä olin tuskin nähnyt sellaisia ennen, mutta kyllä se siitä.
Uskoisin, että motivaatiolla ja kiinnostuksella on enemmän merkitystä kuin taustalla.
Tarvittavaa matikkaa, fysiikkaa ja kemiaa voi aina kerrata/katsella lukion kirjoista jos tarve vaatii.:)
Jos jo opiskelet sellaisessa yliopistossa, jossa voi opiskella biologiaa, voisit ehkä ujuttautua joillekin peruskursseille. Ainakin Joensuussa minkä tahansa alan opiskelija saa opiskella biologiaa sivuaineena. Opiskeltuasi riittävästi voit mahdollisesti päästä ilman pääsykoettakin opiskelemaan. En tosin tiedä Helsingin käytäntöä, mutta kannattaa kysyä. Avoin yliopisto on myös hyvä vaihtoehto.
Jos et halua opiskella nimenomaan biokemiaa, niin matematiikkaa ja kemiaa et ainakaan opiskelussa tule paljon tarvitsemaan. Joensuussa ei ole biologeille yhtään pakollista kemian kurssia. Minusta on turha yrittää kituuttaa koko loppuelämä alalla, joka ei todella kiinnosta.
Valintamenettelyssä hyväksyttävistä hakijoista valitaan:
A) ensin pelkästään valintakokeesta saatujen pisteiden perusteella opiskelijoita seuraavasti:
- biologia: 21
- ympäristöekologia: 10
- limnologia ja kalataloustiede: 6
- ympäristönsuojelutiede: 6
B) ja tämän jälkeen valintakokeesta ja ylioppilas-, EB-, IB- tai RP-tutkinnosta saatujen pisteiden summan määräämässä järjestyksessä opiskelijoita seuraavasti:
- biologia: 61
- ympäristöekologia: 15
- limnologia ja kalataloustiede: 4
- ympäristönsuojelutiede: 9
Jos kahdella tai useammalla hakijalla on sama pistemäärä, heidän järjestyksensä ratkaistaan tarkastelemalla edellisessä tapauksessa (kohta A) valintakokeesta ja ylioppilastutkinnosta saatujen pisteiden summaa ja jälkimmäisessä tapauksessa (kohta B) valintakokeesta saatuja pisteitä. Edelleen tasapisteissä olevien hakijoiden järjestys ratkaistaan tarkastelemalla ylioppilastutkinnon reaalikokeen pistemäärää (pistelaskennan kohta 2a tai 2b). Hyväksytyksi tuleminen edellyttää valinta-kokeeseen osallistumista.