Lapsellani(12v)todettiin n.vuosi sitten psori.Se esiintyi ensin päänahassa ja nyt on levinnyt muualle kroppaan,korviin ja välillä joutuu hoitamaan silmiäkin.Lääkityksenä kortisoniliuos,salva kroppaan,kuorintavoide,silmäsalva.Tuntuu että tauti vaan pahenee,eikä mikään auta.Onko kellään kokemusta luontaislääkkeistä?.Ostin pikiöljyvoidetta,josta on ollut hiukan apuakin.Likka ei vaan anna päähän sitä laittaa,enkä ihmettele,haju on kyllä karmea.Päänahkaa hoidan myös muutamaa tuntia ennen saunomista ruokaöljyllä.Tahtoo jo keinot loppua pian..
Psoriasis
eikö mikään auta?
93069
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Psoriasis tulee ihmisen sisältäpäin,salvat ovat siksi vain ns.tekohengitystä.Ravintoaineista pitää jättää pois koisokasvit,hiiva,sokeri,valkoinen vilja,tamaatti,mansikka ym.Ota yhteyttä pätevään ravitsemusterapeuttiin tai homeopaattiin.
Yhtä ja ainoota oikeeta hoitomuotoa ei psoriaatikolle ole. On nääs niin ettei myöskään ole vain ja ainoastaan yhtä ja ainoaa laatua sitä psoriakaan. Sitä on useita eri ilmenemismuotoja, ja kaikille ei käy kaikki hoidot eikä varsinkaan minkään ravintoaineiden pois jättäminen niin kuin joku tuossa tuntui mainitsevan. Itselleni on syotetty kaikki mahdolliset sisäisesti otettavat lääkkeet ja autoivat sen minkä auttoivat. Sit on käyty käpi rasvat niin emulsiot kuin kaikki muutkin,auttoivat sen hetken. Sit on kokeiltu jo kahta biologista lääkettä joista jälkimmäinen on auttanut jo pari vuotta. Ainoa elintarvike mitä lääkärit eivät minulle suosittele on sitrushedelmät ja varsinki greippi ja limetti. Ton biologisen lääkkeen rinnalla käytän joitain perusrasvoja ja mietoja kortisoneja. Mun mielipide on se ettei kannata turvautua mihinkään "hokkuspokkus" hoitoihin jos et niistä saa tietoa todella luotettavalta taholta. Joskus lopputulos näissäkin voi olla päinvastainen. Olen luottanut lääkäriini jo toistakymmentä vuotta ja luotan edelleen.
Stressi yleensä pahentaa tilannetta. Rasvoilla ja salvoilla saa paljon hyvää aikaan. Pienen lapsen kanssa on meilikuvitus ja leikki auttanut (tytöllä puhkesi 2v mikä on kai aika harvinaista)
Ruokavaliokin voi auttaa. Mm. peruna, tomaatti, paprika kannattaa jättää pois.
Luontaistuottekaupoista ja apteekeista kannattaa kysellä vaihtoehtoja.
Auringonvalon pitäisi auttaa. Meillä tosin taas kesää vasten kiihtynyt... (?) Valohoitokin on yksi vaihtoehto.
Valitettavasti kyseessä on sairaus joka ei parane täysin koskaan. Sen kanssa on vain opittava lapsen elämään. Säännöllinen rasvaus ja terveelliset elämäntavat sekä roppakaupalla auringonvaloa pitänee ihon kurissa. Joskin inhottavia kiukkukausia näemmä putkahtaa kuin tyhjästä...
lisätietoa saa mm. psoriliiton sivuilta www.psori.fi
ja googlettamalla vaikka kuinka paljon lisää
..psori,tosin ei paha.Apteekissa myydään Kelual merkkisiä tuotteita,kalliita muttä hyviä.Toinen mitä kaytän ja helppo kuljettaa mukanakin on kampaamo-tuote BonaCuren hiuspohja-geeli,ei mikään kallis.Se auttaa vain hetkeksi,esim saatan aamulla laittaa päähän sekä käteen jossa pahimmat alueet jos en suihkuun ole menossa/pääsemässä ennen kuin illalla.
Myös erinomainen tuote on Piimax.Kun psori on pahana,syön sitä ja vaiva katoaa melkein olemattomiin.Kerran sitä ehdotin tuttavani lapselle jolla oli todella paha psori.Loppu-tulos 2kk jälkeen: pää-nahasta nousi iso kerros "hilsettä" yhtäkkiä parissa päivässä ja vaiva melkein katosi,tosin taitaa syödä edelleen Piimaxia.Mutta saapahan vitamiinit.
itselläni on ollut nyt yli kymmenen vuotta psoriasis koko päänahan alueella, hieman yläniskassa,toisssa korvalehdessä ja toisessa käsivarressa pari pientä kohtaa. Monia lääkkeitä olen vuosien varrella kokeillut, joista mikään muu ei ole toiminut paitsi Locoid Crelo, jota hankin ihotautilääkärin reseptillä n. 3 pulloa vuodeksi. Koska lääkettä on rajattu määrä, olen laittanut sitä kerran päivässä/harvemmin vain näkyville ihoalueille. Tämän lääkkeen kanssa olen elänyt nyt pari vuotta hyvällä menestyksellä.
Tämän vuoden keväänä perheenjäsen kuoleman johdosta olin tosi stressaantunut ja ehkä siitä syystä aloin menettämään ihan yhtäkkiä paljon hiuksia. Olen syönyt hiustenlähdön vuoksi paljon biotisania ja piimaxia. Olen huomannut että päänahan psoriasis on samaan aikaan pahentunut merkittävästi, päänahan päällä on tosi paksu valkoinen kerros. Johtuisikohan se Piimaxista? Tai ehkä hiustenlähtö johtuu siitä, että stressi on pahentanut psoriasista niin paksuksi kerrokseksi, että hiukset vain tippuu. Toivottavasti tämä tästä joskus vielä helpottaa...
Mietin myös tuota ruokavaliota, olen syönyt kevään aikana todella paljon tomaatteja, valkeasta vehnäjauhosta valmistettua leipää ja mansikoita ulkomailla oleskeluni aikana, ehkä sekin tosiaan voisi olla osasyynä.
Piima ei vakuta hiustenlähtöön ja sillä pitäsi (oma kokemus olen suositellut muille,niiden kokemus) psoriasiksen helpottua,kokonaanhan se ei parane.
Teepuuöljyä myös suosittelen.
Kuulin äskettäin eräältä sukulaiseltani, että psori oli lähtenyt pois kokonaan kun löydettiin kilpirauhasen vajaatoiminta. Kilpirauhaslääkitys auttoi siis, psori poissa kokonaan viiden kuukauden kuluttua lääkityksen aloittamisesta, ennen oli kämmenet auki ja ihottumaa monessa paikkaa.
voi miten siistiä :) mulla ollu psori n.12vuotta ja puol vuotta sitten löydettii kilpirauhasen vajaatoiminta ..oon nyt siis syöny thyrixinia 6kk ja yht´äkki psori kadonnu kokonaan.. oon ihmetelly että mistä se johtuu..mutta ihanaa jos asia on todella näin että kilpirauhas lääke "poistaa" psorin \o/ wuhuuu
Meinasin ihan takapuolelleni lentää! Mulla on ollut vauvasta asti atooppinen iho. talviaikaan on aina tullut muutamia pieniä, kutisevia ja hilseileviä psoriläikkiä, mutta ei mitenkään vaivaksi asti. Kunnes sitten psori suorastaan riistäytyi käsistä n. 9v. sitten, jolloin olin 26 -vuotias. Silloin sain psori -diagnoosin. Puoli vuotta myöhemmin mulla todettiin myös kilpirauhasen vajaatoiminta! Nyt kun tarkemmin ajattelen, niin psori on hyvässä kunnossa aina silloin, kun vajaatoimintaa ei ole. Mulla tämä kilpirauhasen vajaatoiminta on aika harvinaista laatua, arvot heittelee todella paljon lyhyelläkin aikavälillä. Joskus ne ovat normaalit, minkä kyllä itsekin huomaan hyvästä olosta. Lääkitys on tästä syystä erittäin vaikeaa, eikä oikein ota onnistuakseen. Mielenkiintoista, että nämä kaksi vaivaa voivatkin liittyä yhteen tällä tavalla. Tästä täytyy puhua omien lääkäreiden kanssa!