Montako kertaa päivässä syötte? Mitä ja kuinka monta kaloria?
Entä harrastatteko päivittäin liikuntaa? Montako tuntia? Hyötyliikunta?
Entä harrastatteko päivittäin liikuntaa? Montako tuntia? Hyötyliikunta?
Kalorit ja kulutus..
hymytyttö87
208813
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
En harrasta kovinkaan paljon liikuntaa. En jaksa, kun olo on koko ajan niin heikko. Fillaroin töihin ja käyn muutaman kerran viikossa kolmen-neljän tunnin shoppausreissuilla, mikä on parasta ja motivoivinta hyötyliikuntaa ikinä! En laske kaloreita tarkasti, mutta aina kuitenkin alle 300 kcal. Syön usein muutaman siivun ohuen ohuita kalkkunaleikkeitä saadakseni jotain suolaista ja sitten kourallisen viinirypäleitä. Juon yleensä kolme kuppia kahvia maidolla, mutta ilman sokeria, päivässä sekä paljon vettä. Sitten on päiviä, jolloin juon vain kahvia ja vettä enkä syö mitään. Tiedän, ettei tämä ole normaalia eikä terveellistä, mutta minkäs teet..
Että mitkä ovat mittasi? Tavallaan ihailtavaa, että pystyt elämään noin vähällä kalorimäärällä päiväsi.
Kuinka kauan olet noudattanut tuota päivittäistä kalorimäärää? Mikä on olosi muuten?
tuossa EI TODELLAKAAN ole mitään ihailtavaa. Sairastahan se on ja varmasti liina sen itsekin tietää.
Ei tässä ole mitään ihailtavaa. Koko ajan ahdistaa ja tuntuu, että normaalielämä on alkanut kärsiä, vaikka kovasti yritän tätä peitellä. Mittani ovat ihan normaalit 163/53. Koko juttu alkoi laihduttamisella ja vajaassa kuukaudessa paino on pudonnut aika paljon.
Eilen jouduin syömään liikaa, sillä olen vältellyt seurassa syömista nyt muutaman viikon enkä halunnut huolestuttaa ystävääni, joka tietää aiemman syömishäiriöhistoriani. Syötiin jotain kanaruokaa, leipää, hedelmiä ja rahkaa. Olo vieläkin niin täysi, että on todella paha olla. Tuntuu, ettei varmaan pariin päivään voi syödä, jotta tämän olon saa katoamaan. Aineenvaihduntani on todennäköisesti aivan sekaisin. Ja töissäkin pitäisi jaksaa.
-Paranemiseen kiinni päässyt anorektikko - Syön 1400 kcal päivässä, viidessä vaiheessa. Aamupala, lounas, päivällinen, sitten n. kuudelta ja n. yhdeksältä. :) näin, kun illalla syön enemmän niin ei tule ahmittua television edessä.
liikunnasta: lihaskuntoa päivittäin ja 6km juoksulenkki joka toinen päivä. satunnaisesti pyöräilyä, tennistä, uintia ym.
Syön 5 kertaa päivässä. Aamulla puuroa, leivän, hedelmän ja maitoa. Lounaaksi lautasmallin mukaan ruokaa leipä ja maitoa. Välipalana jogurttia, raejuustoa, marjoja ja mehua. Päivällinen samalla tavalla kuin lounas. Iltapalana jogurttia, pari leipää, hedelmä ja kaakaota tai maitoa. Leivän päällä aina margariinia, juustoa ja/tai kalkkunaleikettä ja kasviksia.
Sitten syön lisäksi kerran pari viikossa herkkuja, pähkinöitä kourallinen joka päivä ja jäätelöä 3-6 kertaa viikossa.
Käyn 3-4 kilometrin kävelylenkeillä 3-6 kertaa viikossa ja salilla käymisen aloitin juuri, joten lenkit jää varmaan alle 5 ja niiden tilalla käyn sitten salilla.
Toisin sanoen elän aika normaalisti. Toisin kuin eräät..
Välipalalla vielä hedelmän syön.
Ja joskus pelaan tennistä isän kanssa, mutta se on hyvin satunnaista.
syöt ja liikut noin terveellisesti. Sehän on aivan ihailtavaa ja toivottavasti jatkat tuota tulevaisuudessakin. Varmasti elämäntapasi pvat paljon terveemmät kuin monilla täällä, mutta et taida sairastaakaan anoreksiaa, mikä on hyvä asia, mutta kysyjä varmaan tiedusteli lähinnä anorektikkojon syömisiä ja liikkumisia.
että luinkin tuolta, että oletkin anoreksian sairastanut ja siitä parantunut. Todella hienoa, että olet pystynyt siihen! Sinua täällä pitäisi ihailla eikä esimerkiksi nimimerkki liinaa.
Kovasti ollaan parantumassa juu. Pitää vaan koko ajan tsempata itseään. Inhoan olla luurangon näköinen ja ajattelen aina, että "nyt kun syön lisää, niin en enää näytä kamalalta". Auttaa. ;)
Onko mahdollista parantua jo ennenkuin se alkaa?
Mikä motivois mua laihtumaan terveellisesti?
Antakaa nyt Please jotain muitakin neuvoja kuin että: "ethän tahdo näyttää kamalalta", kiitos :)
jos ei ole sairas? Voit tietysti aina yrittää laihduttaa terveellisesti ja todennäköisesti et sairastu anoreksiaan. Todellisuudessa kuitenkin aika harva laihduttaja aonreksiaan sairastuu. Kyllähän sairastumiseen muutakin tarvitaan!
Niinkuin olen jo muutamasti aiemmin tällä palstalla kertonut, jokikinen sukumme naisista (minua vanhemmat serkut mukaanlukien) sairastaa / on sairastanut anoreksiaa. Siksi olen huolissani myös itsestäni.
Ymmärrän, että pelkäät sairastuvasi, kun suvussa kaikki naiset on anorektikkoja, mutta en kyllä osaa neuvoa, mutta sairastumista voisi ehkäistä. Kai sitä vain pitää yrittää suhtautua terveesti ruokaan ja syömiseen eikä missään nimessa miettiä niitä liikaa. Tiedän, että on huono, mutta ei kai siinä muutakaan voi. Toivon todella, ettet koskaan sairastu anoreksiaan!
Ymmärrän tyttövaan-nimimerkkiä. Ja myös liinaa. Itse olen samassa asemassa syömisen kanssa kuin liina. Tänään oli tarkoitus kompensoida eilistä 300 kaloria olemassa syömättä mitään, mutta ikävä kyllä suunnitelma ei mennyt ihan nappiin. Tänäänkin tuli 200-300 kaloria, sillä pari kolme tuntia sitten oli pakko syödä grillattu maissi ja pieni broilerinviipale, koska isä vahti. En tahtonut huolestuttaa häntä, joten söin kiltisti ruokani. Ruoan jälkeen yritin oksentaa, kadutti ja hävetti niin paljon, mutta se ei onnistunut. Olen surkea sormien kurkkuun työntämisessä. Anteeksi, kuulostaa siltä kuin se olisi kadehdittavakin taito, että pystyy oksentamaan... En tarkoittanut ihan sitä.
Olen mitoissa 160/49
En omasta mielestäni näytä edelleenkään tarpeeksi laihalta. EN OLE LAIHA, HITTO.
Liikuntana en oikeastaan harrasta mitään sen kummempaa, hyötyliikuntaa kyllä aina kun on mahdollisuus. (Menen portaat hissin sijaan vaikkapa kuudenteen kerrokseen, menen lähimpiin kauppoihin yms. kävellen ennemmin kuin annan jonkuin heittää autolla, yms. sekä pyörin paljon kaupungilla, toisin sanoen ikään kuin shoppailen tosi paljon)
Kaikki alkoi yrityksestä laihduttaa muutama kuukausi sitten. Olin silloin 159/60 mitoissa.
Ihmetyttää, miksi vielä pituuttakin kasvava teini haluaa riskeerata terveytensä paastoamalla, sillä sitähän tuollaiset kalorimäärät on. Miten olit ajatellut taata niiden aineiden riittävän saannin, joita elimistösi välttämättä tarvitsee pysyäkseen terveenä, varsinkin, kun esim. luustosi on vielä kasvuvaiheessa? Voit saada aliravitsemuksesta itsellesi loppuiän kestäviä ongelmia, joita on vaikea enää jälkikäteen yrittää korjailla.
Olet jo todella hoikka. Miksi haluaisit olla vielä paljon laihempi? Jos kuvittelet, että muut tai sinä itse pitäisitte sinusta jotenkin enemmän, jos olisit ohut kuin heinänkorsi tuulessa, niin olet väärässä. Laihuus ei tuo onnea, vaan ne ystävät ja sukulaiset, jotka rakastavat sinua aivan muiden syiden, kuin ulkonäön takia, eikä heistä varmaan kukaan haluaisi sinun kuihtuvan pois.
Yritä keksiä elämääsi jotain muuta sisältöä, kuin kaloreitten ja kilojen laskeminen sekä kaupungilla pyöriminen. Olet taatusti lahjakas jossain, vaikutat fiksulta tytöltä. Rupea harrastamaan jotain, missä ei tuijoteta tuloksia, vaan mistä sinulle itsellesi tulee hyvä mieli. On myös harrastuksia, joissa voit olla itse avuksi muille, kuten eläinsuojeluyhdistykset, Punaisen Ristin ensiapuryhmät (pääsee festareille ilmaiseksi, kun osallistuu päivystämiseen), jne.
Eipäs tässä muuta. Toivottavasti voit viettää loppukesän vapaana laihdutuskierteestä, mutta jos sulla jää tuo homma niin sanotusti päälle, niin käy ihmeessä avautumassa asiasta terkkarille heti, kun koulut taas alkaa. Älä jää yksin asian kanssa (huom.: anoreksahtava kaveriporukka ei ole mikään tuki, mikäli sellaisessa liikut), vaan juttele jonkun aikuisen kanssa, sillä kuten tiedät, et voi nyt hyvin ainakaan siltä osin, miltä sinusta sisimmässäsi tuntuu ja jos jatkat entiseen malliin, tulet voimaan vielä paljon huonommin. Parasta olisi, jos voisit kertoa asiasta vanhemmillesi, mutta jos et uskalla tai jos he eivät kuuntele, niin puhu jollekin, jolla on vaitiolovelvollisuus ja joka osaa antaa sinulle apua, jota tarvitset ollaksesi onnellinen ja terve :)
Hyi helevetti, 300 kaloria on aivan liikaa!!!
Itse saan päivässä vaan 155 kaloria,
aamulla vettä,
ja sitten joskus vasta illalla kuudelta tai seitsemältä syön, jotain hernekeittoa niin vähän että siinä on 40 kaloria, ja sitten rasvaton piimä jotain 31 kaloria,
sitten ennen kun menen nukkumaan juon vettä, ja otan kaksi Priorin hius lääkettä (jotta hiukset pysyisi) ja yhdessä lääkkeessä on jotain 6 kaloria, eli yhteensä kun ottaa kaksi niin 12 kaloria.
Jos en pysty olemaan päivemmällä syömättä niin sitten otan banaanin, ja siinä saattaisi olla 80 kaloria.
Viikon loppuisin sitten juon aamulla kahvia ilman mitään.
En voi tälle mitään, mun on pakko koska muo ollaan aina haukuttu ala-asteella lihavaksi, ja nyt sitten mun on pakko laihduttaa, koska vaikka lääkärit sanoo että oon normaali painoinen, niin en halua olla mikään normaali, halun olla vähemmän, ja en voi pukeutua miten haluan koska oon niin läskin näköinen, mulla on kaapissa monet farkut, ja ne oli mulle pienet mutta kun oon laihtunut 7-6 kiloa niin ne on nyt mulle isot, mutta näytän niissä silti lihavalta.
Ihmiset sanoo että mä hukkaan elämästäni aikaa tähän laihduttamiseen, mutta hukkaisin enemmän aikaa siihen, että en laihduttaisi jolloin en voi laitaa niitä farkkuja pääle, ja olla sellainen kun olen, kun taas laihdutan, jossa voi mennä vähemmän aikaa, ja pystyn laittaa ne farkut, ja olemaan sellainen kun olen.
Älkää ymmärtäkö väärin, en laihduta farkkujen takia, tahdon olla hoikempi.
Usein vaan tälläiset koulu kiusatut, kiltit, täydellisyyteen pyrkivät, sairastuvat helpoiten, ei voi mitään, lopetan kun olen laiha, jos koskaan pääsen sihen. :I
p.s mun äitini on sairastanut anoreksian, se alko sillä joskus 7 vuotiaana kesti 20 vuotiaaseen se paino jotain 33 kiloo, ja oli pitkä se meinas kuolla, sitten se oli aika outoo ku se sai kuitenkin mut, ja mun iso siskoni, mutta sitä ennen sillä oli kaksi kesken menoa, oon vaan jostakin kuullut, että anoreksia olisi perinnöllinen, mutta kuulostaahan se oudolta.
Mutta pitää vielä sanoa, että kun oikeesti sairastuu niin jää yksin, olen sen huomannut, en ennen uskonut sitä, mutta kun olen ihan tässä pari kuukautta vasta tällä menolla mennyt, niin mun poikaystävä melkein jättää mut koska se ei jaksa katella muo, tai se arvailis että olen sairas, se ei halua seurustella anorektikon kanssa, mun kaverit melkein rupee jo lähtee, koska ajattelen vaan sitä mun pitää laihtua, mun pitää laihtua, ja kaikkee niin ja oon niin väsynyt että tiuskin mun kavereille kun oon niin väsynyt.
Ja mikään ei enään kiinosta, kouluun en jaksaisi enään mennä, ratsastus jo on ruvennut kyllästyttämään, kuvataide koulun oon jo melkein lopettanut, vaikka aloitin sen jo kolme vuotiaana, vielä olisi pari vuotta käytävä, mutta minkäs tekee kun tää sairaus vie voimat, ja en jaksa aatella mitään muuta kun että mun pitää laihtua...
Liikkuminen, sitten että kävelen koulu matkat, koulusta kävellen kotiin, puolen tunnin kävely lenkki, ja jos vaan voin niin mun poikaystävän kanssa ulkona, (ei oo onneksi vielä muo jättänyt), ja sitten vielä 70 vatsalihasta, ja 90 haarahyppyä, sitten vielä illemmalla 70 vatsalihasta, ja 90 haarahyppyä.
Musta on outoa sanoa muille että älkää sairastuko tähän, mutta jos mulle ei annettaisi mahdollisuutta sairastua tähän niin en tietäisi tästä paljoonkaan.
Parempi on että sairastan tän, ja vien tän loppuun asti niin tiiän tästä paremmin, ja voin auttaa tulevaisuudessa muita.
Onko tää sairasta? P.s en palaa tälle sivustolle enään. Moikka
Ihan oikeesti, itkettää lukee tällanen stoori :' (
Mulla ei ole anoreksiaa, enkä todellakaan haluu sellasta, mut nyt on joku kuukauen ajan ollu sellanen olo et voisin vähentää syömistä. oon 17 vuotias tyttö. Äiti kuittailee mulle melkee kerran viikossa siitä et mun pitäis alkaa kattoon mitä suuhuni pistän. ja jos joskus syön vaikka 2 keksiä kahvin kaa, nii isä saattaa tulla kuittaileen et "tostahan se sun perä leviää... onks sul varaa syyä tollasta?"....
Oon huomannu et nyt joku viikon verran on ollu sellasta et juon hirveenä vettä, en syö koulussa, mulle tulee "painava olo" jos oon sillee normaalikylläinen ruuan jälkee, vertailen koko ajan itteeni johonki oikeesti hoikkiin mallityttöihin ja nälkä on munsa alkanu tuntun kivalta. Sitte jos syön jottain, alan hirveenä miettiin mitä oon syöny ja paljonko......
Tänää söin 500kcal