Toimittajaksi

Ihan missä vaan. Ylioppilastutkinto riittää viihdelehden toimittajalle, jos olet hyvä tekemään juttuja ja kirjoittamaan.
Rakennusinsinöörin koulutus sopii rakennusalan lehteen ja esim. upseerikoulu puolustusalan lehteen.
Jos opiskelet yliopistossa 5-10 vuotta tiedotusoppia voi olla ettet saa työtä edes Yli-Ämmälän viikkolehdestä. Siivoojaksi ei huolita, kun olet liikaa opiskellut.
Jos haluat oman menestyvän lehden ja päätoimittajaksi, suosittelen rakennusalaa. Rakenna kerrostaloja ja perusta lehti. Vuonna 2016 voit olla kymmenien tai satojen miljoonien eurojen liikevaihdon lehden päätoimittaja samaan aikaan kun nyt yliopistoon lähtevät lähettävät sinulle silloin sitten toinen toistaan säälittävämpia hakukirjeitään.
Vai sinä taidat olla niitä koulutususkovaisia?

pääsin ihan vaan ylioppilaana!

Varsinaisia akateemisia toimittajatutkintoon tähtääviä korkeakoululinjoja on tietääkseni Suomessa kaksi: journalistiikan linja Jyväskylän yliopistossa ja tiedotusopin linja Tampereella. Tähän en laske niitä lukemattomia kansanopistoja, joiden yhden lukuvuoden toimittajalinjalle voi kuka vain kävellä sisään, jos on varaa parin tonnin lukukausimaksuun. En laske siihen myöskään ammattikorkeakoulujen vaihtelevantasoisia medianomilinjoja, joissa on mahdollista opiskella myös joitain journalismin perusteita.

Et kysellyt toimittajiksi opiskelleiden työmahdollisuuksista, mutta kommentoin niitäkin, koska osa viestiisi vastanneista teki samaa. Minä uskon, että niillä, jotka ovat valmistuneet toimittajiksi yliopistosta, on erittäin hyvät työmahdollisuudet. Suomessa julkaistaan tuhansia lehtiä, ja akateemisia korkeakoulupaikkoja tuleville toimittajille on auki vain joitain kymmeniä vuodessa. Luulisi, että ammattitaitoisilla, alan toimintaperiaatteet perinpohjin tuntevat toimittajat olisivat kilpailukykyisiä itseoppineiden kanssa. Ja vaikka yliopistot ovat aika teoriapainotteisia, niin eikös toimittajakoulutuksessa ole paljon myös käytännön treeniä, omia julkaisuja, jonkinlainen työharjoittelujakso tms?

Hakijoita on näille linjoille varmasti yli 10 jokaista sisäänpäässyttä kohti. Tämä varmaankin takaa sen, että jokaisella paikan saaneella on jonkinlaiset perusedellytykset alalle. Kirjoitustaito, uutisvainu, luetun ymmärtäminen yms. varmaan suurinpiirtein kohdallaan.

En tiedä, mitä koulutus kestää. Varmaan riippuu vähän siitäkin, paljonko sivuaineita olet valinnut. Niitä kuulemma kannattaa valita sen mukaan, millaisiin aihepiireihin toimittajana haluaisit erikoistua. Taloustoimittajaksi tähtäävä voi lukea sivuaineena kansantaloutta jne.

Varsinkin jos haluat edetä urallasi esimiestehtäviin, on akateeminen koulutus lähes välttämätöntä. Harvassa ovat ne poikkeustapaukset, jotka johtavat isoja ja merkittäviä julkaisuja pelkältä ylioppilaspohjalta.

Itse en ole opiskellut toimittajan työtä päivääkään. Valmistun pian medianomiksi, eli uusmedia on jotenkuten tuttua, mutta perinteinen journalismi kiinnostaa enemmän. Toimittajan työtä olen opetellut ensin työharjoittelijana parissa aika isossa sanomalehdessä, sitten freelancerina ja kesätoimittajana. Uskon oman kilpailuvalttini olevan siinä, että käytännön kokemusta on kertynyt varsin monesta lehdestä ja olen ollut lehtialalla vuosia tiiviisti mukana ilman pitkiä taukoja kirjoittamisesta. Mutta monelle yliopistosta valmistuneelle toimittajalle jään kyllä kakkoseksi.