Lasketaanko työn tuottavuus
A) Paljonko rahaa sijoittaja pystyy tekemään sijoitettuun pääomaan nähden käyttäen apuna konetta tai ihmistyövoimaa
B) Absoluuttiseen työllä tuotettuun rahan määrään
C) Työstä saatujen verotulojen kertymään
D) Tuotteeseen/palveluun ja sen myyntiarvoon nähden
E) johonkin muuhun, mihin
perustuen?
Onko yhden hengen yritys tuottavampi, jos se teettää alihankintaa halpatyömaissa, kuin se, että teettäisi saman työn kotimaisilla työntekijöillä, joilla on suurempi palkka ja verokertymä?
A) Paljonko rahaa sijoittaja pystyy tekemään sijoitettuun pääomaan nähden käyttäen apuna konetta tai ihmistyövoimaa
B) Absoluuttiseen työllä tuotettuun rahan määrään
C) Työstä saatujen verotulojen kertymään
D) Tuotteeseen/palveluun ja sen myyntiarvoon nähden
E) johonkin muuhun, mihin
perustuen?
Onko yhden hengen yritys tuottavampi, jos se teettää alihankintaa halpatyömaissa, kuin se, että teettäisi saman työn kotimaisilla työntekijöillä, joilla on suurempi palkka ja verokertymä?
Vastaukset 10
Vanhimmat
tuottavuus lasketaan säästyneissä sakoissa (-mun palkka), kun kaikki etenee ajallaan.
niin ei tarvitsisi maksaa sakkoja (eikä myöskään palkkoja) lainkaan kun löisi hanskat tiskiin. Sepä vasta tuottavaa olisikin.
Työn tuottavuus ei ole mikään absoluuttinen suure vaan sillä voidaan tarkoittaa milloin mitäkin, asiayhteydestä riippuen. Yleensä työn tuottavuudella ymmärretään sitä, miten mahdollisimman suuri tuotos saadaan aikaan mahdollisimman pienellä panoksella. Jos koneen kokoamiseen menee nyt 10 minuuttia ja työkaluja parantamalla siihen meneekin 5 minuuttia tuottavuus on parantunut. Tämä esimerkki on siitäkin kätevä että siinä ei mittayksikkönä ole raha. Tuottavuuden parantamismalleja kehitettäessä raha on muutenkin vain välillinen mittari.
Rahalla mitattuna periaatteessa paljonko työtunnista jää voittoa. Usein lasketaan vain työtunnin myyntihinta (jolloin oletetaan kaiken työn jollain ihmeellisellä tavalla olevan voitollista ja voiton korreloivan positiivisesti työn hintaan).
Vielä: Taantuman aikana työn tuottavuus nousee ja noususuhdanteessa laskee. Tämä ei varmaan tule tyhmemmille heti mieleen.
Edellä puhuttiin abstraktisti yksittäisestä työtunnista. Vähänkään mutkikkaammassa tapauksessa on mahdotonta laskea työn tuottavuutta. Esimerkiksi laatutyössä jokainen lisätunti tuottaa vähemmän kuin edellinen, mutta pirukaan ei tiedä, missä vaiheessa laatutyö kannattaa lopettaa.
Aikoinaan pankissa oli neljä henkilöä kyyläämässä asiakkaiden luottokelpoisuutta, kunnes johto alkoi epäillä, että ne pääasiassa estävät bisnestä. Henkilöitä vähennettiin yksi kerrallaan yhteen.
Sama ilmiö on humour resourcessa nykyään. Niistä on enemmän kuluja ja haittaa kuin hyötyä.
-Tulos/Panos = tuottavuus.
-Työn tuottavuus.
-Pääoman tuottavuus. Papruteollisuuden yhteydessä julkisuudessa unohdetaan pääomapanoksilla saavutettu tuottavuuden kasvu. Duunarit pitävät sitä omana ansionaan.
-Raaka-aineen tuottavuus (hävikki, päästöt).
-Energian käytön tuottavuus (hukkapäästöt)
Luovan työn tuottavuutta on aika mahdoton määrittää.
Palvelusektorillakin hankalaa. Täytyisi luoda joku standardituntijärjestelmä jonka avulla muutoksen seuranta olisi mahdollista.
Ei pelkkä tohina ja vouhotus ole merkki korkeasta työn tuottavuudesta vaan tulos!
"Luovan työn tuottavuutta on aika mahdoton määrittää."
Ei suinkaan. Mainostoimistot vertailevat kokoaan myyntikatteella. Mitä pienemmällä henkilömäärällä (=panos) saadaan aikaan hyvä myyntikate (=tuotos), sitä tuottavampi on firma.
Aiempana viitattiin laatutyöhön. Jos taas ajatellaan hiukan abstraktimmin, laatutyön tarkoitus on vähentää sekundaa ja mahdollisesti lyhentää läpimenoaikaa. Laatuinsinööri on siis tuotantoa tukeva resurssi ja yksi laatuinsinööri ehtii tukemaan tiettyä osaa koko prosessista. Ongelma monissa kehitysprojekteissa on se että niitä tehdään tietämättä miksi niitä tehdään. Jokaiseen kehitysprojektiin pitäisi kuulua selkeä metriikka sillä ellei projektin vaikutusta voida mitata ei myöskään voida tietää milloin se on onnistunut - tai edes milloin se on päättynyt.
Luovalla työllä tarkoitin lähinnä taiteilijoita ja vastaavia.
Mainostoimisto esimerkkinä on, työn luovuudesta huolimatta, numeerisesti mitattavissa.
Kyllä siloin kun suunnittelun ja suorituksen suhteet muuttuvat suunnittelun suuntaan monimutkaistuu mittaus.
Taiteilijan työn tulostakin voidaan usein mitata euroilla mutta taitaa kuitenkin olla aika subjektiivista?
Käytetäänhän toki 'epämääräisiäkin' mittareita esim. asiakastyytyväisyyskyselyt ym. jolloin tiedustelun muodolla voidaan ohjailla tulosta.
Kaikkinensa, työn tuottavuutta käsitellään yleensä melko pelkistetysti.
Toiminnan suunnittelun taso ja sen häiriötön toteutus ovat avainasemassa.
Ei suoritusportaan askelmerkkiväli.
"Kaikkinensa, työn tuottavuutta käsitellään yleensä melko pelkistetysti. Toiminnan suunnittelun taso ja sen häiriötön toteutus ovat avainasemassa. Ei suoritusportaan askelmerkkiväli."
Tässä on tietysti monta tasoa mutta lopulta kaikki kulminoituu tuottavuuteen aivan samoin kuin firman toiminta lopulta päätyy siihen,mitä 31.12. viivan alle jää. Operatiivisen toiminnan rinnalla kulkee strateginen suunnittelu ja tietysti toiminnan muu kehittäminen. Yritys joka ei pyri kehittämään toimintojaan esimerkiksi laatua ja prosesseja parantamalla tai investoimalla taantuu repimään tuottavuuden irti työntekijöistä koska mitään muuta muuttujaa ei enää ole. Tämä ei ole oikein enää 2000-luvun toimintaa eikä missään tapauksessa myöskään pitkäjänteistä toimintaa.
Tietysti tuottavuuden käsitettä hämmentää myös se, että sitä käytetään politikointiin. Esimerkiksi metsäteollisuuden sanotaan repivän tuottavuuden irti työntekijöiden selkänahasta vaikka tosiasialla taustalla on kymmenien vuosien tuotekehitys ja investoinnit automaatioon, laadun parantamiseen ja parempihintaisten lajikkeiden luomiseen.
Voisi kuvitella, että duunarilta tavoitteeseen T pääsy vaatii 15 suoritusaskelta, mutta luovalta nerolta, joka näkee kokonaisuuksien ja yksityiskohtien yli tavoitteen T saavuttaminen vaatii vain 3 askelta.
Luova nero on siis keskivertoa työntekoa tuottavampi.
Luovaa neroa ei kuitenkaan voi asettaa liukuhuhnalle tuottamaan luovasti tuotteita, koska siinä ei enää kehitetäkään tuotantomenetelmiä, vaan käytetään niitä annettuina työvälineinä.
Abstraktia ajattelua on vaikea hyödyntää suoraan käden taitoa vaativassa käsityötehtävässä.
Luova nero ei tee niitä kolmea askelta tekemisen kohteen hyväksi silloin, kun pomo pyytää, vaan yhdistelemällä jo tunnettuja eri asioita ja menetelmiä tavoitteeseen T pääsemiseksi omalla ajallaan 7x24.
älyn väläys idea jenkki purkka kikka6 2 tuntia cokista 15min töitä unten rajamailla löhöilyä->(uusi älyn väläys idea...).
Muut ähertää rubikin kuutiotaan 7,5h/pv.