Ei-toivottu välivuosi

en vielä tiedä, tuleeko mulle toinenki välivuosi, mutta ensimmäinen oli aika kamala. olin töissä, jossa ei oikeestaan työkevereita ollu, mua kohdeltiin aika huonosti ja varmaan kaikkia työntekijän oikeuksiani poljettiin. koko vuoden itkin, että haluun opiskelee, haluun opiskelee. opiskelijakaverit oli paljo vapaampia menemään ja olemaan, eikä mua lohduttanu yhtään se, että mulla taas oli paljon rahaa. ainakaan mua se raha ei tehny onnelliseks. noh, positiivistakin tästä kokemuksesta löyty: arvaa vaan millanen lukumotivaatio oli keväällä ku työt loppu. luin 2,5kk pääsykokeisiin käymättä töissä tms. en ollu kyllästyny opiekeluun, päinvastoin! mielestäni lukeminen oli hauskaa ja ihanaa, ei mulla ollu vaikeuksia lähtee joka päivä lukemaan. eli vaikka se vuosi oli kamala, ni siitä sai niin hyvät pohjat lukemiselle, että ehkä se kuitenkin kannatti. nyt kuitenki odottelen tietoa tuloksista ja toivon, että ovet aukee. en mä enää toista välivuotta haluu.

Minulla on kans edessä toinen pakollinen välivuosi, kuten yhdessä keskustelussa täällä jo kirjoitinkin. Nyt olen kallistumassa kahden avoimen ja töiden kannalle. Onhan se kallista, mutta ei jaksa enää vaan töitä ja avoimista on apua yliopistoon pääsemisessäkin. En vaan oikein tiedä, kuinka paljon töitä noiden kahden avoimen rinnalle kannattaa ottaa, ettei iske stressi...

Olin itse samassa tilaneessa vuosi sitten. Edessä oli siis ei-toivottu välivuosi. Olisin kovasti halunnut muuttaa pois kotoa ja aloittaa OMAN elämän. Pohdin, miten voisin hyödyntää vuoden mahdollisimman hyvin. Tiesin kuitenkin tarkalleen mille alalle haluan suuntautua, joten etsin kyseisen alan vaihtoehtoja. Lopulta päädyin viettämään välivuottani kansanopistoon ja siitä tuli elämäni paras vuosi! Vaikka opiskelu oli hintavaa se oli sen arvoista. Sain laadukasta opetusta, majoituksen, ruokaa kolme kertaa päivässä ja loin tärkeitä suhteita opiskelua ajatellen...ja mikä tärkeintä, sain erittäin hyviä ystäviä. Vuoden aikana opin huimasti uusia asioita ja nyt saavutin tavoitteeni. Pääsin opiskelemaan ammattiin, josta olen aina haaveillut.

Suosittelen ...kannattaa ottaa selvää useista eri vaihtoehdoista...

Itse pääsin suoraan lukiosta opiskelemaan. (Oletan siis, että sinäkin olet juuri keväällä kirjoittanut.) Vuosi oli mahtava, mutta opiskelumotivaatio tuntuu olevan täysin kateissa. Kun on nyt 13 vuotta putkeen opiskellut, niin huvittaisi jo tehdä muutakin. Nautin opiskelusta ja ala tuntuu oikealta, mutta en saa mitään aikaan. Itselleni välivuosi tulisi tarpeeseen.

Ihmiset ja tilanteet ovat tietysti kovin erilaisia. Toiset jaksavat opiskella ja tehdä töitä taukoamatta, toiset tarvitsevat lepoa. Joku joutuu epämukavaan työpaikkaan, toinen saa loistopestin ja uusia ovia avautuu! Etukäteenhän sitä ei voi tietää.. mutta toisaalta, Ei mysöskään opiskeluvuodestasi ole takuita!

Olet siis vielä nuori, joten älä turhaan hermoile. Ehdit kyllä opiskella, valmistua ja tehdä niitä töitä! Ja mikäs siinä, mene avoimeen yliopistoon ja tee töitä! Sekin on vaihtelua ja monelle alalle avoimesta yliopistosta saa todella hyvän pohjan.. monet ystävistäni ovat myös siellä huomanneet hakeneensa täysin väärälle alalle! Joten tsemppiä välivuoteen!Ajattele sitä miuluummin hienona mahdollisuutena tehdä asioita, joita et voisi opiskellessa tehdä! Tietysti mitään ei voi tehdä ilman rahaa.. joten ihan jalat katossa ei varmaankaan monet pysty vuottaan viettämään.. en ainakaan minä!:D

..tietysti nyt puhuu ihminen, joka ei ole välivuotta viettänyt, joten saapa nähdä mitä siitä tulee...

.. omaa välivuotta suunnitellessa...:D