KALAT mikä mättää, kun

Hm... puolisoni on kala ja täytyy myöntää, että mahtava on enkä vaihtaisi. Minun kalani ei kyllä ylistele itseään ja itsetunto on kohdallaan.
Mielikuvitusta ja huumoria piisaa, niin ettei aika käy pitkäksi!
Ja toiseksi, miksi suomalainen ei saisi kehua itseään tai tekemisiään? Eikö sen pitäisi olla hyvä, että onnistuu jossakin? Ettei vain olisi kateus pistänyt sinuun, kun joku toinen onkin suositumpi?

...lue kalajuttuja. Sillä siitä murheestas pääset.

SÄ VAAN PASKAA!

Ja edelleenkin, EN KYLLÄ OO NÄHNY KETÄÄN IHMISTÄ JOKA MUISTUTTAIS IHAN OMAA HOROSKOOPPIAAN. NÄÄ JUTUT ON IHAN VAA LÄPPÄÄ.

No kun tuntuu et oon NIIN ihana! hihii....

Olen muuten huomioinut samaa ihan millä palstalla tahansa.. ja idea piilee kaiketi siinä, että kaikissa meissä on hieman tähtipölyä pinnalla.. ja usko kuolemattomuuteensa ts. omakehu haisee kaikkialla tähtimerkistä riippumatta..

Toisaalta laajan kalaparven tuntevana, on kyllä pakko myöntää erinäisiä pieniä seikkoja kalojen kohdalla, mitä ei muissa löydy yhtä herkästi..

Esimerkiksi kalat yksinkertaisesti ovat ihania, mutta myöntävät heikkoudet itselleen, ne pahimmatkin, mihin ihan kaikki eivät kykenekkään..
Toisaalta kala-ihminen on harvoin tylsä, jopa uniaikansa tuo riehuu mielikuvituksensa vimmassa pitkin tähtitarhoja sun muita agenttitarinoita - hereillä ollessaan hitaimmilla on ehkä pientä vaikeutta pysyä edes perässä näiden vilkkaan ajatusratasten ryskyttäessä eteenpäin vähintään 200 km/tunnissa..
ja kalat tietävät ja toivovat, että kuten he ymmärtävät jokaista elollista olentoa hyveineen ja heikkouksineen, heillekin sallittaisiin myös tietyt oikeudet ominaisuuksiinsa/omituisuuksiinsa - niihin huonoihinkin..

- no on persoonia jotka eivät kertakaikkiaan kykene koskaan ymmärtämään kalatarhoissa vilistäviä olentoja - mutta eihän kukaan yleensäkään ymmärrä kaikkia tähtimerkkiin katsomatta..

Kalat ovat ylenpalttisia kaikessa, eivätkä he tunne kohtuuden käsitettä kuin teoriassa. Jos ottaa käsittelyyn kalat, on käsissä samalla mitä säkenöivin seurapiirihai ja tympein introvertti - se mikä puoli on esillä kun kohtaat tällaisen otuksen jää yleensä ensivaikutelmiksi, eikä sille mitään voi. Onneksi kalat rakastavat nauramista, hekumointia, hyvää ruokaa ja viiniä, laulua tanssia, joten se tympeä puoli useimmiten jää vähän alakynteen - toisaalta riehakkaat, sosiaaliset, välittömät otukset saattavat myös ärsyttää - mutta siitähän ei voi syyttää kuin itseään jos ei pysty seuraamaan perässä...

Itserakkaus on kalojen kohdalla realistista ja terveellä pohjalla - he ovat ymmärtäneet jo sinä kylmänkoleana kevät päivänä kun tupsahtivat tähän maailmaan, että ellet pidä itsestäsi huolta et tule kestämään ja myös sen että itseäänrakastava kykenee rakastamaan muitakin. Siitä huolimatta myöhemmässä vaiheessa kalat voivat hyvinkin sekoittaa käsitteen rakkaus käsitteeseen sääli kun on kyse suhteista - koska näille hölmöille on annettu roppakaupalla maailmanparantajan ideaaleja matkaansa. Jälleen kerran mainitsen sen kohtuuden käsityksen pelkän teoriassa hallitsemisen. Kalat voivat rakentaa puhtaan uskonsa voimalla upeita uusia maailmoja, jossa kaikki on ihanaa ja lämmintä, he uhraavat aikansa ja tarmonsa, jopa terveytensä, nostaessaan jota kuta alhoistaan ylös - ja jos jostain syystä, kesken kaiken menettävät tuon uskonsa, ei heille ole vaikeaakaan pirstota kyseinen maailma kaaokseen ja lopulta jäiseksi helvetiksi - se ei johdu tunteettomuudesta, vaan suurimmaksi osaksi juuri tunteiden suuruudesta..
Ja se sentimentaalisuus aiheuttaa mitä suurimmassa määrissä myös sen, että kaloilla on kyky puhua kaikesta suurin sanoin ja kauniisti, sekä kietoa maailma vaaleanpunaisen sifongin sisälle - siihen kaikkeen kuuluu myös hän itse - mutta myös naapurin avulias rouva, amerikan täti joka runoili itsensä kuuluisaksi, kukka asetelmat hotellin aulassa, ystävänsä uusi auto - harvoin kalat viitsisivät mainita naapurinrouvan pahetta, joka on piilossa keittiön tiskialtaan alla, amerikan tädistä sitä, että tällä on takanaan 10 avioliittoa, kukka-asetelmista, että ne olivat jo paripäiviä vanhoja tai, että ystävän auto on nihkeä ylämäissä.. itsensä kohdalla, kuten jo mainittua jättää mieluusti mainitsematta sen, ettei aina kaikki langat tahdo pysyä käsissä mitä on ylenpalttisesti tullut haalittua..

Jos muuten kyllästyttää kalat yleensä ottaen ja heidän ylenpalttisuutensa ja puheensa .. niin kerrottakoon, ettei moinen heitä pahemmin liikuta - saati sureta - yleensä ottaen he kyllä havaitsevat ja varsin nopeasti sen, ettei seura tai jutut kiinnosta ja hankkivat uuden tuttavuuden kuuntelemaan jaarituksiaan ts. hienotunteisesti jättävät rauhaan, joskus jopa kesken lauseensa..