Niinpä tuli tästäkin kesästä turhan kovatuulinen ainakin Pohjanlahdella. Kalevassa sanottiin ihmisten lomapurjehdusten menevän pilalle kun pitää päiväkausia odotella satamissa kevyempiä tuulia.
Onkohan kyse kuitenkaan poikkeuksellisista sääoloista? Kovatuulisia kesiä on ollut ennenkin ja varsinkin viime kesät on olleet minusta järkiään kaikki kovatuulisia.Onko kyse sitten kasvihuoneilmiön seurauksista vai ilmaston yleisestä muutoksesta?Harmillista joka tapauksessa veneilyharrastuksen kannalta.Muutenkin harrastukselle on lyhyt kausi ja kun se vielä lyhenee tuuliolojen kannalta niin pian kai pitää ruveta miettimään jotakin muuta harrastusta.
Onko tilanne sama saaristomerellä ja Suomenlahdella?Entä sisävesillä?
Onkohan kyse kuitenkaan poikkeuksellisista sääoloista? Kovatuulisia kesiä on ollut ennenkin ja varsinkin viime kesät on olleet minusta järkiään kaikki kovatuulisia.Onko kyse sitten kasvihuoneilmiön seurauksista vai ilmaston yleisestä muutoksesta?Harmillista joka tapauksessa veneilyharrastuksen kannalta.Muutenkin harrastukselle on lyhyt kausi ja kun se vielä lyhenee tuuliolojen kannalta niin pian kai pitää ruveta miettimään jotakin muuta harrastusta.
Onko tilanne sama saaristomerellä ja Suomenlahdella?Entä sisävesillä?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Sanoisin, että tilanne on ollut toinen Suomenlahdella. Viime vuosi oli tuulinen, mutta tänä vuonna on tilanne ollut mun mielestä melko hyvä, ehkä jopa normaali tai normaalia tyynempi. Mitään tilastoa en ole nähnyt, mutta tähän mennessä 30 päivää vesillä olleena heitän perstuntumalta.
Eipä ole minulle tänä kesänä vielä sattunut sellaista tilannetta, että liian kova tuuli olisi estänyt purjehdusaikeet.
Palasin työmaalle kolmen viikon purjehdusreissulta Ahvenanmaalta ja Saaristomereltä. Kaksi kertaa oli keli, jossa mittari kävi yli 30 solmun. Ensimmäisellä kerralla jyskittiin jyrkkään sivuvastaiseen Kihdin yli ja toisen kerran viikko sitten maanantaina Hangon Läntisellä. Pari aikaisempaa kesää ovat olleet mielestäni ja myös lokimerkintöjen perusteella kovatuulisempia.
Radiossa meteorologi väitti juuri samasta aiheesta kysyttäessä että pitkän aikavälin trendi on ollut ennemminkin hieman laskeva, eli kesät ovat hieman vähätuulisempia kuin ennen. Vaihtelu on toki paikallisesti runsasta.
Varmasti kasvihuoneilmiö aiheuttaa hitaasti tuulinopeuksien nousemista (tuulet pysyvät liikkeellä aurinkoenergian ansiosta, mitä enemmän energia maapallo sitoo, sitä kovempia tuulia).
Se että tänä vuonna ehkä on tuullut hieman enemmän, sillä ei ole mitään tekemistä kasvihuoneilmiön kanssa, se on luonnollista vaihtelua. Ilmakehä (ja maapallo muutenkin) ei koskaan ole tasapainossa, tapahtuu jatkuvasti säännöllisiä muutoksia (vrt El Ninjo-ilmiöön tai napojen magnettisuuden siirtymiseen).
Se että pitäisi vaihtaa harrastusta kasvihuoneilmiön takia on vähän hassu idea: Ennenkuin mitään selkeästi havaittavia nopeuseroja tuulessa voidaan selkeästi ja yksiselitteisesti voidaan osoittaa, olet maannut haudassasi pitkään. Ja vielä silloin purjehdus on täysin mahdollista, olosuhteet jopa parantuneet koska sulanneet napajäätiköt ovat lisänneet purjehdittavaa pintalaa (Oliko se 6 m mitä merenpinta nousee?).
Purjehdus ei lisää kasvihuoneilmiötä. Mihen harrastukseen aiot vaihtaa? Mökkeily, Caravanismiin, moottoriveneilyyn, lomamatkailuun...?(kaikki nämä sekä kaikissa harrastuksissa missä käytetään fossiilisia polttoaineita vauhdittavat kasvihuoneilmiötä).
Tällä en tarkoita että suhtautuisin asiaan kevytmielisesti, päin vastoin. Monesti mietin, että miksi minä ajan puolella teholla säästääkseni 30% polttoaineesta, kun kulutukseni on parikymmentä litraa vuodessa ja joku (idiootti) muskeliveneessä polttaa 1500 litraa vikonlopussa?
Miksi minä rakennan septisysteemin kun tiedän että kaikki ammattiliikenne (mukaanlukien sariston yhteysveneliikenne) jauhaa paskat ja jätteet suoraan mereen? (ainoa rajoitus hiukkaskoko, leikatkaa muovikassit pieniin palasiin niin ette ole tehneet mitään laitonta!)
Miksi käytän tinapohjaisia myrkkymaaleja kun ammattiliikenne käyttää tehokkaimpia kuparipohjaisia maaleja?
ym.ym.
Vaikka olenkin pienin paskooja tässä systeemissä, haluan tulla vielä pienemmäksi. Raha ei oikeuta ketään saastuttamiseen (ei edes Bill Gates saa kusta vierasvenesatamaan tai maalata graffiittia napuriveneeseen). Veneily on vapaanajan harrastus, ihmisen ikuinen takaisin juurilleen (nämä romanttiset kynttilät ovat metaforeja vanhoista leiritulista). Jos on niin pieni kikkeli että täytyy korostaa itsensä ylimitoitetulla ulkoisella rekvisiitalla, silloin suurin onni (tyydyttävä rakastelu) ei ole saavutettavissa millään rahalla! (paitsi ehkä vaimolla, mutta tässä ei välttämättä tarvitse liikkua rahaa!)
Mitä minä teen asian puolesta? (jotain pitäisi tehdä?)
Öykkyveneen kippari kun tulee kysymään missä on kauppa, luontopolku, nähtävyys, osoitan päinvastaissenn suuntaan. Jos kysyvät onko täällä sauna, vastaan :Ei. jne. Miksi? Vaimo kun tulee hiukset täynnä takkuja ei suostu seuraavana viikonloppuna lähtemään matkaan (taas säästin maapallolle 1500 l gasoa!).
Sama kippari kysy miten tästä ajetaan ulos? Osoitan idiottivarmaa karia ja sanon että mahdollisimman läheltä tuota ruohotupsua, nyt vene on korjaustelakalla 2 kk, säästö 12000 litraa.
jne. Ainoastaan mielikuvitus asettaa rajat. En tee mitään mitä aiheuttaa hengenvaaroja, kunhan ne kusipäät saadaan hellävaraisesti pois!
"Sama kippari kysy miten tästä ajetaan ulos? Osoitan idiottivarmaa karia ja sanon että mahdollisimman läheltä tuota ruohotupsua, nyt vene on korjaustelakalla 2 kk, säästö 12000 litraa. "
Taisit neuvoa niitä jääkiekkoilijoita Helsingissä muutama päivä sitten:-)
epävirallisesti protokollan ulkopuolella, niiin!
Kyllä Perämerellä on ollut tuulien kannalta huono kesä. Liian kovat tuulet. Nytkin puhaltaa 16 metriä ja kovempaa on vielä luvassa.
...lie paha vielä mennä syyttämään, mutta kyllä ainakin heinäkuu on ollut tuntuman mukaan poikkeuksellisen paha Suomenlahdella ja Pohjois-Itämerellä. Yleensä heinäkuussa on paljon moottoriveneilijän ihannekelejä, alle 5 m/s tai jopa pläkä, nyt on 10 pv sisään jo kolmas sellainen päivä, että puhaltaa yli 15 ja veneet pysyvät satamissa. Nekin harvat, jotka ovat yrittäneet ulos, ovat tulleet häntä koipien välissä takaisin. Purkkarit siinä kujin moottoriveneetkin.
ihan kuin syksy ulkona.Jo viikon ajan suomenlahdella kovat tuulet,ei pääse avomerelle vaan täytyy pysytellä saariston suojassa.
siellä tuulensuojan satamassa hyvät nettiyhteydet joten aika kuluu tyyntä odotellessa.
Todennäköisesti Perämeri on muuttumassa tuulioloiltaan oikein pysyvästi erityisen kovatuuliseksi alueeksi.Vaikea on muuten uskoa noita suuria suunnitelmia tuulivoimaloista. Tuntuvat aivan utopistisilta. Selityksenä lienee se, että sähköfirmoilla on sellaista tietoa mitä meillä purjehtijoilla ei ole. Vaikea uskoa muuten esim. Kemin ja Haukiputaan edustan kymmenien myllyjen suunnitelmia todeksi. Ei niitä - mitoiltaan lähestulkoon pohjoismaiden suurimnpia - rakenneta jos ei ole tilasto- ym. tietoja jotka kertovat että myllyt todella pyörivät kun ja jos ne rakennetaan.
Jokainen Perämerellä veneilevä on huomannut että tuuliolot ovat aivan selvästi muuttuneet. Ruotsalaiset kertovat samoista havannoista.Niiden veneet ovat nykyään satamissa, meidän puolella sentään on vielä liikennettä.
Tuulioloja (kuten kaikki muutkin säähän liittyviä olosuhteita mitataan (ja on mitattu kauan) jatkuvasti monesta tarkkailupisteestä ilmatieteen laitoksen puolesta. Heidän mielestä mitään epätavallista ei ole havaittavissa.
Mitä "laituriparlamentti" keskikaljahöyryissä filosofoi ei ole luotettava tietolähde. Kyllä ne myös siellä Ruotsin puolella vielä purjehtivat samalla tavalla kuin aikaisemminkin.
Näistä myllyistä: Energian tuotantotapa on täysin kiinni politiikasta (kotimainen verotuspolitiikka tai OPEC-kartellin hinnoituspolicystä). Kyoto-sopimuksen myötä (rajoittaa hiilidioksiidipäästöt jokaisen maan kohdalla) tuulivoima on tullut mielenkiintosemmaksi. Sähköyhtiöt eivät ehkä ole kovin kiinnostuneita tästä asiasta (eikä heillä ole mitään omaa tietoa), lähes aina tällaiset paikalliset investoinnit toteutetaan kuntatasolla.
10 3 MW-myllyn farmi (kyllä, tämä on oikea ammattitermi, ei slangia) on lapsellisen pieni kokeiluprojekti, tarkoituksena lähinnä saada kokemusta uudesta lajista. Tanskassa (kuluu myös pohjoismaihin) on useita 100 5-MW-myllyn farmeja ja Saksassa on käytössä 7.5 MW myllyjä (siiven pituus 68 m (enemmän kuin Boeing 747 siipi) ja navan korkeus 100 m).
Jos haluat asiallista tietoa tuulivoimasta, voit käydä Motiva, Ekono-Elektrowatt, Suomen Tuulivoimayhdistys sivuilla.
Viestisi oli muuten yhtä typerä kuin pari vuotta sitten joku hyönteistutkija ilmoitti aamu-TV:ssä että tulee paha hyttyskesä: Kaveri sai useita tappouhkauksia! Ihan kuin hyttyset tästä välittäisi!
Ei takavuosina ollut tällaisia tuulisia kesiä kuin nykyään on.Aivan selvästi jokainen voi huomata että tuulet ovat voimistuneet ja outoa on nykyään se että edes yöksi ei tyynny vaan tuulee vuorokaudet ympäriinsä.Onhan säätilastoja olemassa mutta jokainen voi tehdä havaintoja omilla silmillään ja vilkaisemalla veneensä lokikirjaa johon ainakin minä merkitsen säätiedot kun olen vesillä.Nekin kertovat että viime kesät ja myös tämä näköjään ovat jatkuvaa kovaa tuulta.
Mitä ilmeisimmin olemme saaneet tälle rakkaalle palstallemme todellisen tuulimyllyjen asiantuntijan. Hienoa!
Osaako tuulimyllymies muuten kertoa meille veneilijöille ja muille tyhmille, miksi tuulimyllyt pyörivät aina myötäpäivään? Tähän monia askarruttavaan asiaan olisi hyödyllistä saada todellisen asiantuntijan vastaus.
on yhdentekevää mihen suuntaan pyörivät, syy pyörimissuuntaan on lähinnä suunnettelioiden tottumukset (miksi kello, automoottori, keittiövatkain, Prisman ovi ym pyörivät myötäpäivään?)
Älykkäämpi pilakysymys olisi ollut miksi ne tuulivomalat pyörivät aina yhtä nopeasti ja tahdissa?: Se johtuu siitä että lähes kaikissa on synkronigeneraattoreita ja ne joutuvat liikkumaan verkon taajuuden tahdissa (siipi pyörii n 20 kierrosta/min, vaihdelaatikon avulla kierrosnopeus nostetaan verkkotaajuudeksi, 50 Hz (50 kierrosta/s)). Tähän on tulossa muutos, koska nykyinen trendi on kohti asynkronigeneraattoreita (parempi hyötysuhde , katso ABB:n sivuja).
Vielä parempi kysymys olisi ollut miksi niitä rakennetaan monta samaan paikkaan?: Siksi että tuollaisten tehojen siirtämistä pitkiä matkoja on ongelmallista (maalla jännite muutetaan erittäin korkeajännitteeksi 40000-100000V vaihtovirraksi, merikaapelissa tasavirraksi).
Jos on jotain muita epäselvyyksiä, uskon että pystyn vastaamaan.
anemometrejä, jokainen 10 kertaa tarkempi ja kalliimpi kuin veneesi "tuulimittari". Ne keräävät keskituulinopeuksia 10 min välein, 24 h/vuorokaudessa, 365 päivää vuodessa.
Tuollainen "minusta tuntuu =MUTU"- tai "perseestä tuntuu = PETU"-suhtautuminen on lapsellista kun asiallista, yksiselitteistä faktaa on helposti saatavilla.
Jos kuitenkin olet sitä mieltä että tuulet Kemissä ovat vahvasti lisääntyneet, se ei johdu kasvihuoneilmiöstä vaan Altzheimerista.
Miksi tuuli energiaa ei käytetä enemmän? Onko syynä tuuli voimaloiden korkea hinta vai niiden tehottomuus. Tuulestahan saamme periaatteessa ilmaista enrgiaa.
Auringosta saisi myös paljon enrgiaa. Lataammehan veneen akkujakin aurinkokennon avulla. Kennot ovat yleistymään päin myös omakotitaloissa.
"Miksi tuuli energiaa ei käytetä enemmän? Onko syynä tuuli voimaloiden korkea hinta vai niiden tehottomuus. Tuulestahan saamme periaatteessa ilmaista enrgiaa. "
Tuulienergia on aurinkoenergia. ns Geodeettiset tuulet puhaltavat aina samalla tavalla, päiväntasaajalla lämmennyt ilmamassa nousee ylöspäin, yläilmoissa liikkuu kohti napoja ja maampinnalla päinvastaisessa suunnassa. Coriolis-teho (maapallon pyöriminen) aiheuttaa sen että virtaus ei ole suoraan etelä-pohjoinen vaan "lounas-koillinen". Lisäksi maamassat aiheuttavat paikallisia tuuliilmiöitä.
Ilma on kaasu jolla on tietty tiheys ( n 1/100 veden tiheydestä) ja siten tietty massa. Kun tämä massa on likkeessä se sisältää tietyn määrän liikenenergia (W/m2, suhteessa nopeuden kolmanteen potenssiin). Maapinnan (meri, ruoho,metsä kukkulat..) kitka hidastavat tuulen nopeutta (esim 5 m korkeudella keskikovassa tuulessa nopeus on kaksi kerta suurempi 5 m korkeudessa, hyvää tietää purjehtiessa).
Herra nimeltä Betz osoitti teoreettisesti että tästä liikeenergiasta voimme muuttaa 2/3 myötykäyttöön (mekaaniseksi työksi->sähköksi). Tämä on ymmärettävissä näin: Kun hyödynnämme ilman liikeenergiaa hidastamme samalla sen nopeutta. Jos ottaisimme ulos kaikki liikeenergian ("pysäyttäisimme tuulen") pysäytetty ilmamäärä pitäisi kuitenkin kuljettaa pois "tieltä". Siksi tuulivoimalat eivät ole pystysuora senä vaan potkuri. Samasta syystä riittää 3 kapeaa siipeä (kiinni pyörimisnopeudesta (kärkinopeus ei saa ylittää äänen nopeutta 330 m/s) ja resonannsiilmiöstä), suurempi määrä siipiä mahdollistaisivat pienemmän pyörimisnopeuden mutta ei antaisi enemmän tehoa.
Tuulienergian suurin este on ollut korkeat investointikustannukset. Vielä 10 v sitten suurimmat yksiköt olivat 0.65 MW (kuten ne jotka ovat rakennettu Hangon tulliniemeen) kun ne tänäpäivänä ovat 5 MW (Saksassa on rakennettu 7.5 MW yksiköitä). Mitä suurempia yksiköitä pystytään rakentamaan sitä pienempi on investointi per tuotettu energiamäärä. Lisäksi tuulivoima ei voida käyttää ainoana energialähteenä (energia tarvitaan aina mutta aina ei tuule), ainoastaan osittain korvaavana lähteenä.
Nykyiset kohonneet öljyhinnat ja Kyotosopimuksen hiilidioksiidi-päästörajoitukset ovat tuonneet tuulivoimalat uuteen valoon. Tanska on edelläkävijä, heillä on suunnitelmia korvata jopa puolet heidän energiatarpeistaan tuulivoimalla.
"Auringosta saisi myös paljon enrgiaa. Lataammehan veneen akkujakin aurinkokennon avulla. Kennot ovat yleistymään päin myös omakotitaloissa."
Aurinkokenno on kallis investointina (€/W) ja sen hyötysuhde on alhainen (se pystyy muuttamaan ainoastaan n. 1/10 auringon säteilyenergiasta hyötyenergiasta, sähköksi). Auringonvalo koostuu hyvin monesta eri aallonpituuksista ("väreistä"). Toisessa päässä on UV-säteily (jota emme näe mutta aiheutta rusketuksen ja syövän) ja toisessa päässä infrapunasäteily (jota me koemme lämpösäteilynä). Aurinkokenno pystyy hyödyntämään ainoastaan kapean kaistan tästä taajuusalueesta, "spektristä" (sähkökemiallista syistä). Tästä alhainen hyötysuhde.
Aurinkokennosta saa ainoastaan energia päiväsaikaan ja energia on kallista varastoida suuria määriä (akku, tämä on syy miksi sähköautot (tai -veneet) eivät ole lyönneet itsensä läpi).
Eli vastaus molempiin kysymykseesi on sama: Korkeat investoitikustannus (molemmilla suurin piirtein sama tekninen elinikä, n 20 v) ja jatkuva saatavuus. Tuulivomaloiden kohdalla on vielä ihmisten ennakkoluulot: Ne pilaavat maisema, ne pitäävät ääntä (dB-taso on todellisuudessa sama kun Stockmannin rullaportaat), niistä lentää jääkimpaleita (pienikin jäänmuodostus siivellä tekee sen toimintakyvyttömäksi, kuten lentokoneen siipikin), ne tappaavat lintuja (toistaiseksi ei ole olemassa yhtään rekisteröitynyttä tapausta jossa lintu olisi kuollut tuulivoimalan takia. Toisalta ne käyttävät niitä levähdyspaikkoina) ja muita vielä tyhmempiä vastaväitteitä.
Pieni korjaus edelliseen (muuten erinomaiseen) kirjoitelmaan:
"Ilma on kaasu jolla on tietty tiheys ( n 1/100 veden tiheydestä) ja siten tietty massa"
pitää tietysti olla:
"Ilma on kaasu jolla on tietty tiheys ( n 1/1000 veden tiheydestä) ja siten tietty massa"
(yksi kuutiometri ilmaa painaa vähän yli 1 kg , kuutiometri vettä n 1 tonni (=100 kg).
kun 100 kg = tonni
Nyt minulle valkeni! Sehän onkin 1000 kg!
Ei mikään ihme että 40 vuoden teknisen urani aikana lähes kaikki laskelmani on mennyt
pahasti pieleen!
Siltoja romahtaneet, taloja sortuneet, lentokoneita pudonneet, laivoja uponneet! Jos
joku olisi 40 vuotta sitten nähnyt vaivaa kertoa minulle että yksi tonni on 1000 kg olisin
voinut säästää tämän planetan muutenkin kärsivää ihmiskuntaa monesta tragediasta!
Tämä uusi tieto tuli kuin salamanisku päähäni! Hämmästyneenä tarkistin (varmuuden vuoksi) asian
vielä Perry&Chilton Chemical Engineers Handbook, ja kyllä se todella vaikuttaa että näin on asian laita(ellei siinä ole painovirhe?).
Jukolauta, avautui minulle aivan uusi maailma! Ajatelkaa, autoni painaa 1800 kg (eikä 180 kg kuten rekisteriotteessa lukee)! Airbus painaa
80000kg (!), minä kun mietin miten se edes 8000 kiloisena pysyy ilmassa? Siirsin välittömästi
itsekin vyön desimalipilkkua pykälän vasemmalle, tämä gravitaatiovoima ei taida olla mikään
"kevyesti" otettava asia.
Surullisinta on että yksi ihmiselämä on mennyt pahasti hukkaan, kaikki yhden h---tin nollan
takia! Miksi, kysyn teiltä miksi, koululaitos ei voi riittävästi korostaa että yksi tonni
on tuhat kiloa? En ymmärrä miksi tällaista tehdään minulle? En minä ole mikään paha ihminen,
enkä minä ole tehnyt mitään ansaitaakseni tällaista kohtelua! Aamulla kissakin kuoli, kahvikerma oli loppu, en enää kestä, vedän itseni solmion jatkeeksi!
Ole huoleti, minulle opetettiin alakoulussa ettei 0:lla ole mitään.
Minulla on PETUtuntuma että olet ilmanaikuinen helppoheikki tai sitten avohoidossa majaileva huru-ukko!
paikallisia ammattitermeja (dorka 14 kielellä) mutta olet selvästi petu. Kyllä se siitä, aluksi vähän sattuu...