milloin vl-puhujat alkoivat saarnata "vain me" harhaoppia? Herätysliikkeen perustaja LLL ei opettanut tätä valheoppia.
Tietääkö joku
Tietoa vailla
6145740
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 61
Vanhimmat
Jeesus oli ensimmäinen, joka saarnasi sinulle kelpaamatonta oppia.
valheita vastaukseksi.
Tietääkö joku ihan oikeasti, milloin vl-herätysliikkeen julistus kääntyi valon puolelta pimeyden puolelle ja alettiin opettaa Raamatun vastaista "vain me" oppia?
Se on harmi, ettei sinulle kelpaa puhdas Jeesuksen opetus.
ei opettanut, että kaikki Hänen seuraajansa löytyvät yhden pienen maan pienestä herätysliikkeestä. Ehei Jeesus näin opettanut. Jeesus sanoi lähetyskäskyssään, että "Menkää kaikkeen maailmaan...".
Kyllä "vain me" valheoppi on peräisin SRK:n ja vl-saarnaajien vallanhimosta eikä Jeesuksesta. Aika törkeä oli heittosi, että Jeesus olisi opettanut "vain me" harhaoppia.
Joh. 3:16
"16. Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä."
Matteus 7:21
"Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra', pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon."
vielä toisenkin irrallisen raamatunkohdan (jota vl-saarnaajat väärin tulkitsevat) eli "Ottakaa Pyhä Henki..."
Siinä on ne valjaat Raamatusta, joilla vl-harhahevonen on valjastettu ja sillä harhahevosella vl-kansa ratsastaa.
Järkevimmät ovat tosin lähteneet ja lisää lähtee.
Hauskoja hokemia tällä palstalla.
Vanhoillislestadiolaiset kuvittelevat olevansa koko maailman ainoita ihmisiä, jotka pystyvät täydellisesti täyttämään Jumalan tahdon.
Siihen ei pysty yksikään ihminen.
yksi osa Jumalan tahdon tekemistä? Suuri osa vl-herätysliikkeen jäsenistä tupakoi. Tuleeko siitä paljon lisäpisteitä veeällien sädekehään?
Eipä ole paljon sulla sanottavaa.
tuntua nikotiininhimon riivaamasta vanhoillislestadiolaisesta jopa terrorismilta, kun ihmetellään vanhoillislestadiolaisten runsasta tupakointia.
Uskovainen ei tupakoi.
"...meille, jotka pelastumme..."
jo kessulle, kun tuntuu kehosi vaativan nikotiinia sekä n. 4000 kemikaalia, joista n. 50 syöpää aiheuttavia myrkkyjä samassa tupakansavussa.
alettiin saarnaamaan samalla tavalla kuin vl:t saarnaavat.
1. Moos. 4
26. Ja Set myös siitti pojan, ja kutsui hänen Enos. Silloin ruvettiin saarnaamaan Herran nimestä.
oli totuudellinen. Ei hävettävää.
kaikkia elävässä uskossa Kristukseen olevia. Paavali ei tarkoittanut pelkästään erään kessuherätysliikkeen jäseniä kuten vl-saarnaajat opettavat.
vl-virsi. Hohhoijaa.
että vl-herätysliike opettaa puhdasta Jeesuksen oppia? Jos sanot, niin olet todella pihalla Raamatun sisällöstä ja Jeesuksen opetuksista.
mielestäsi tupakoinnissa on uskovaiselle ihmiselle?
ja vl-saarnaajien puheet ovat äärimmäisen kaukana toisistaan.
niin sieltä löytyy vain aitoa Jumalan sanaa. Vl-herätysliikkeen opettamia harhaoppeja siitä kirjasta ei löydy.
sellaista oppia, jonka vl-herätysliike on hylännyt kymmeniä vuosia sitten. Tilalle otettiin valheoppi, joka kulkee nimellä "vain me".
kun aletaan opettaa, että meidän herätysliikkeen jäsenet ovat koko maailman ainoita oikeita ja Jumalalle kelpaavia uskovaisia.
Vl-saarnaajat opettavat niin.
imeä keuhkoihisi syöpäsavuja niin paljon kuin haluat. Niinhän moni vanhoillislestadiolainen tekee.
Jotenkin tuntuu, ettei kannata laittaa tässä asiassa tietoja vaihtopöydälle. Muut viestit ovat sen toisesta ääripäästä, ettei asiallinen pohdiskelu taida mahtua sekaan?
Kuten aina on nähty, erilaiset tulkinnat ja painotukset erottavat eri ryhmät toisistaan. Vl:t sanovat totuutena toista ja leimaavat toiset väärinpuhujiksi tai valehtelijoiksi. Kuten vastaavasti toinen puoli sanoo sitä samaa vl:sta! Miten keskustelu voisi olla niillä alkuasetelmilla mahdollista?
Otan vain oman tulkintani ja yleiskäsitykseni tuosta vl-seurakuntaopin kehityksestä. Se on vain minun tämänhetkinen ajatus, joka toivottavasti tarkentuu ja korjaantuukin matkan varrella.
Käsittääkseni Laestadiuksella ja Raattamaalla ei ollut korostunut samoin uskovien, näkyvän seurakunnan painotus. Sellaisesta on kai mainintoja joissakin lauseissa, mutta se ei ollut mitenkään selvästi havaittavisssa, eikä ainakaan erottelemassa uskovaisia toisistaan. Jopa päinvastaista tekstiä löytynee?
Ihan tässä omasta muistista kaivelen sen, että vuosisadan hajaannuksen yhteydessä "vainme"-oppi oli esikoilestadiolaisilla ja siellä keskittyi tiettyyn Lapin vanhinten rooliin, esikoiseurakuntaan. Vanhoillisilla ei sellaista ollut silloin, eikä uudenheräyksen piirissäkään.
Vuosisadan alussa vanhoillisilla jostakin syystä alkoi nostaa päätään tuo, että samalla paikkakunnalla ei voi olla kahta eri uskovaisten joukkoa, vaan on vain yksi oikea seurakunta. Sitä ei kai kovin korostettu, mutta rajat muihin lestadiolaissuuntiin oli selvät, toiset olivat eriseuraisia eli väärässä.
SRK perustettiin sata vuotta sitten. Sen aseman erikoistärkeys tuli esille 30-luvun ristiriidoissa. Silloin erkani ns. pikkuesikoisuus. Heiltä vaadittiin seurakunnan yhtenäisyyden ja rakkauden tähden parannusta liiallisesta "omatoimisuudesta" esim. lähetysmatkoihin.
Pikkuesikoisillakin on monilla vielä jäljellä entinen vanhoillinen käsitys omasta oikeasta seurakunnasta, vaikka oli jouduttu eroon SRK:sta. Silloin käsittääkseni SRK-kuuliaisuus katsottiin niin tärkeäksi, että jos ei totellut oli eriseurainen. Joku rauhansanalainen eli pikkuesikoinen oli todennut:"On vain yksi keskusyhdistys ja se on Kristus!"
Se jälkeen tuli vielä 60-luvulla pappien "hoitaminen". Siinä oli lisukkeena sitten kirkon sakramenttikäsityksetkin seurakuntaopin ohella. Kuuliaisuus SRK:n tulkinnoille oli taas elämän ja kuoleman kysymys.
Entä 70-luvulla? Silloin oli Jumalan huoneen hallitus -oppi ja erehtymätömän seurakunnan rakkauden neuvot! Ja KUULIAISUUS!
Yritin tiivistää ja varmaan meni mutkat suoriksi. Mutta täydentäkää ja korjatkaa!
että "vain me" harhaopin käyttöönottoon vaikutti aikanaan vl-herätysliikkeen johtomiesten vallanhalu sekä pyrkimys pitää joukot kasassa. Kun alettiin opettaa, että vain tässä joukossa pelastut ja tähän oppiin liitettiin voimakas helvetillä pelottelu, niin tällöin toivottiin ihmisten pysyvän liikkeessä.
Oikea Jumalan sana jäi sivuseikaksi ja se ohitettiin.
Minä muistan vl-kotini hyvänä ja turvallisena kasvuympäristönä. Meillä pidettiin paljon seuroja ja yleensä koko kylän väki tuli sanan kuuloon. Kaikki tulipunaisimmat kommunistitkin tulivat ja ihmiset kunnioittivat ja arvostivat toisia ja toisten vakaumusta. Sitten tuli tämä pappiseriseura ja kaikki muuttui.
Vl:t ovat niin paljon "putsanneet" porukkaa, ettei ihme, jos ulkopuoliset karttavat heidän seurojaan. Meni sekin vähä lähetystyön mahdollisuus.
Olenkin aina surrut, että hyvän uskon ovat nämä typerät johtajat pilanneet omalla puhdasoppisuudellaan, kun eivät luota, että Jumala on meille kaikille antanut myös omantunnon, joka ohjaa uskon tiellä.
Minulla on omakohtaista kokemusta veeällistä vasta vuodesta -68, jolloin sain ns. parannuksen armon. Liikkeen historiasta ei ole ollut mitään tietoa. Muutamia viittauksia "eriseuraisiin" kuulin vl-seuroissa.
Vl-eron jälkeen olin pitkään siinä uskossa, että kaikki se mitä oli siellä oppinut, oli totta ja Jumalan Sanaa. Vl-historiasta ja muista ryhmistä.
Kun erossa olleena kipuilin tuon asian kanssa, löysin kirjahyllystäni SRK:n kirjoja melkoisen pinon. Luin ne kaikki ja allaviivasin ja kysymysmerkitin erinäisiä kohtia. Sieltä selvisi eriseurat ja vl-tulkinnat niihin.
Huomasin, että niissä kirjoissa olevat selitykset alkuaikojen tiukista lakihenkisistä toimista ja opeista sopi täysin 70-lukuun. Kun riisui sieltä nippeliasiat ja katsoi päälinjoja ja hengenhedelmiä. Se oli valaisevaa ja rauhoittavaa.
Vasta tuon tutkimusmatkan jälkeen aloin lukea esim. Pietilää ja muita toiselta kannalta kirjoittavien tekstejä. Viimeisin on muutama päivä sitten kuultu Talosen esitelmä 30-luvun hajaannuksista.
Olen huomannut, että saman asian toinen osapuoli selittää ihan toisella tavalla kuin toinen. Samoin kuin tietyt kohdat "unohdetaan" mainita kokonaan, jos ne eivät ole itselle kovin passeleita. Otapa siitä sitten selvää!
Tuo mitä sanoit veeällien erottamistoimista, on todella karmeaa. Se on varmasti "leikkanut monen kuulevat korvat" evankeliumille.
Tiedän tapauksia, jossa suhtautuminen kaikkeen hengellisyyteen on erittäin aggressiivista, kun on ollut "hoitojen" kohteena tai paikan päällä lapsena niitä todistamassa. Seuraukset hylkäämisineen tietysti vahvistavat tuota karmeutta lapsenkin elämässä.
En tiedä, miten sillä on vaikutusta muiden lest.ryhmien imagoon. Mutta kyllä varmaan muiden ryhmien edustajat mielellään tarkentavat, etteivät ole vanhoillisia. En tiedä, mutta itse huomaan niin tekeväni.
Tuokin näkökulma tulee väkisin mieleen. Onko se päätekijä tai -motiivi?
En uskalla sanoa.
"vain me" opin opettaminen vl-herätysliikkeessä on varsin järkyttävä asia. SRK ja vl-saarnaajat nousevat tietoisesti Jumalan sanaa vastaan. En nimittäin millään jaksa uskoa heidän olevan niin tyhmiä, että oikeasti luulevat "vain me" opin olevan Raamatun mukaista.
Kyseessä on vallanhalun yms. syiden johdosta tapahtuva tietoinen Jumalan sanan vastainen opetus. Mikä on siitä palkka?
Toisaalta jo Laestadiuksen ja Raattamaan aikana oli tärkeätä, että uskovien yhteyteen oli tultu "ahtaan portin" kautta. Kiisteltiin siitä, voitiinko "muualla uskon ymmärtänyttä" henkilöä pitää uskovaisena. Kysymyksessä oli henkilö, joka oli ymmärtänyt elävän uskon etelämmässä lukijaisliikkeen piirissä. Tämähän sulautui Laestadiuksesta lähteneen herätyksen kanssa.
vl2003
että Lars Levi Laestadius ei opettanut valheellista "vain me" oppia. Tämän opin ovat keksineet LLL:n jälkeiset vl-johtajat päissään.
"Hannu Juntusen väitöskirjan arvio Laestadiuksen kirkko-opista on mielestäni osuva, kun hän sanoo, että elävän uskon takeena ovat armonjärjestyksen kokemukset, lähinnä sydämessä koettu sovitus, ei niinkään uskonyhteisöön kuuluminen."
http://www.teolinst.fi/luennot/sl000216.html
Minä en usko veeällien "vainme"-oppiin. Karseimmillaan se johtaa 70-luvun hirveyksiin. Oikean kristinuskon hedelmä ei voi olla tuollainen seurakuntaoppi, joka vie hengellisen väkivallan käyttöön.
Olen tavannut monta sydämenkristittyä muissa piireissä ja olen itsekin uskovainen.
Kannattaa lukea Gustaf Johanssonin "Laestadiolaisuus" vuodelta 1892 ja Juho Tanskasen "Hihhulilaisuus oikeassa karwassansa; sen esitys ja tarkastus" vuodelta 1880. Lähes samat keskustelunaiheet, riidat ja syytökset (mm. vain me-opista) vellovat kyseisissä kirjoissa.
Tiedätkö miten kaukaa juontaa juurensa Lutherin "uskonpuhdistus"? Jo satoja vuosia ennen Lutheria oli ihmisiä, jotka kritisoivat katolista kirkkoa samoista asioista.
Aika muutokselle oli kypsä vasta 1500-luvulla!
Eli sinun jaksosi on aika pieni historian valossa. Eikä siis todista yhtään mitään veeällien seurakuntaopin oikeellisuudesta.
Mutta jos nuo sinua rauhoittavat, niin mikäs siinä. Kukin uskoo sitä, mistä turvan ja rauhan saa. Ei ihminen voi pakottaa toista.
Kommenttini ei ollut kannanotto mihinkään suuntaan. Ainoastaan toteamus faktojen valossa. Johassonin ja Tanskasen lisäksi samaa todistavat tuon ajan lehdet.
Voinpa lukeakin joskus?
Olen kyllä saanut niin paljon vl-todisteita "vainme"-opin puolesta, että kohta oksennan. On Raamatut, Lutherit, Laestadiukset, Raattamaat, nyt sata vuotta sitten olleet riidat ja lehdistöt... huh huh.
Oksenna pois, jos se helpottaa. Monesti totuus on "julma", mutta se kannattaa kohdata.
että saatanallinen "vain me" oppi, jota vl-herätysliike opettaa, on totuus?
Sitäkö tarkoitat?
Turhaan syön sellaista ruokaa, joka aiheuttaa myrkytystilan ja vatsataudin. Oksennustaudin.
Tiedät itsekin, että luonnollinen ihminen voi allergisoitua jollekin aineelle niin, että tukehtuu, kun saa ko. ruokaa. Ei se parane, että syö väkisin ja oksentaa. On parempi olla syömättä. Jonkun vatsa kestää vaikka pieniä kiviä tai pilaantunutta ruokaa. Mutta sitä ei voi vaatia kaikilta.
Revi siitä hengellinen vertaus niin tiedät, mistä puhun.
Monilla on halu kohdata vain se "totuus", joka miellyttää. Tässä muutamia "totuuksia":
- vain me-oppi oli yleistä lestadiolaisuudessa jo 1800-luvulla, itse asiassa yksi sen keskeinen tunnuspiirre (tämä on vaikea myöntää monille vanhoillislestadiolaisuuden kritisoijille)
- Jumalan terve ja ja varsinkin Jumalan rauhaa tervehdys olivat käytössä lestadiolaisten keskuudessa, vaikka tervehtijät saattoivat kuulua eri lestadiolaisryhmiin vielä ainakin 1930-luvulla (tämä on vaikeaa monen tämänpäivän vanhoillislestadiolaisen myöntää)
- myös muitten lestadiolaissuuntien seuroissa käytiin 1970-luvulle saakka monilla paikkakunnilla ikäänkuin punnitsemassa oman suunnan oppia ja toteamassa se "paremmaksi" (tätä on monen vanhoillisen vaikea myöntää tänään)
- uusiheräys ja varsinkin esikoisuus olivat vanhoillisuutta paljon tiukempia tapakulttuuriin liittyvissä asioissa hajaannusten jälkeen (tätä on monen uusheränneen vaikea myöntää tänään)
- lestadiolaiset tekivät aktiivista käännytystyötä ja hakeutuivat uskonnollisiin tilaisuuksiin väittelemään (tämä olisi ennen kuulumatonta tänä päivänä)
- lestadiolaiset saarnamiehet lähtivät muidenkin suuntien seuratilaisuuksiin, jopa hakeutuivat niihin, pyytäen oma-aloitteisesti puheenvuoron ja saarnasivat sitten (olisi ennenkuulumatonta ainakin esikoisten ja vanhoillisten tekemänä tänä päivänä)
Listaa voisi jatkaa loputtomiin....
Mitä tuolla yritit todistaa?
"Vainme"-oppiako?
Minä olen vapaa menemään kaikkien lest.suuntien seuroihin. Samoin muihin. En tosin tykkää väitellä, mutta veeällät haastavat riitaa sorsimalla meikäläistä. Joskus on pakko puolustautua!
Miksi ei saisi kohdata sitä, mikä tuntuu miellyttävältä? Jos siltä puolen hakee pahinta mahdollista tilannetta, niin menee sinne, missä on sellaisia omalle mielelle herkullisia tilanteita ja asioita - ja sitten KIELTÄYTYY kaikesta. Taivaspaikka on taattu? Niinkö?
En yrittänyt todistella muuta kuin "totuuksien" moninaisutta. Ja myös sitä, että se mikä on tänään "totuus", ei ollut sitä eilen, eikä välttämättä ole sitä huomenna.
ahdistaisi ja oksettaisi, jos olisin vl-herätysliikkeen jäsen. Olen onneksi varjeltunut siitä.
Siispä toivon ja rukoilen, että vl-seurakuntatotuus eli "vainme"-oppi ei olisi huomenna enää vl-totuuskaan!
Vai oliko se ainut "totuus" tekstissäsi, mikä ei muutu koskaan?
Sitähän todistit aiemmin toissa vuosisadan keskusteluillakin. Eli me olemme yhtä "tyhmiä" kuin silloinkin ns. epäuskoiset olivat!
Kiitti vaan kyseenalaisesta kunniasta.
"- vain me-oppi oli yleistä lestadiolaisuudessa jo 1800-luvulla, itse asiassa yksi sen keskeinen tunnuspiirre"
ei opettanut sitä pimeyden "vain me" oppia, jota nykyiset vl-saarnaajat opettavat. Jos jotkut lestadiolaiset olivat jo tuolloin pudonneet hengelliseen pimeyteen, niin se oli tietysti heidän häpeänsä.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000017958732
Tässä hieman lainausta Seppo Leivon artikkelista:
Tässä yhteydessä voi sanoa jotain Laestadiuksen seurakuntakäsityksestä. Olennaista oli siinä suhteessa selvä rajanveto elävän ja kuolleen kristillisyyden välillä. Se kertoo painotuksen. Elävänä kristillisyytenä hän piti sitä, missä sana herätti omantunnon, missä syntyi usko Kristukseen sekä uusi elämä. Hannu Juntusen väitöskirjan arvio Laestadiuksen kirkko-opista on mielestäni osuva, kun hän sanoo, että elävän uskon takeena ovat armonjärjestyksen kokemukset, lähinnä sydämessä koettu sovitus, ei niinkään uskonyhteisöön kuuluminen. Vahvana korostuksena on hänen kirjoituksissaan, että elävä kristillisyys on vainottua kristillisyyttä
--> Sis olennaista oli
a. rajanveto ELÄVÄN ja KUOLLEEN kristillisyyden välillä
b. uskon takeena ei ollut NIINKÄÄN USKONYHTEISÖÖN KUULUMINEN
Juntusen väitöskirjaan ja Laestadiuksen postilloihin (jonkin verran) tutustuneena on minulle muodostunut käsitys, että:
- Laestadius on monitulkintainen (kuten esimerkiksi Luther)
- Laestadius oli herätyssaarnaaja, ei herätysliikkeen johtaja
- vasta Raattamaan noustua liikkeen johtoon Laestadiuksen kuoltua lestadiolasuudesta alkoi muodostua se liike, jollaisena me sen tänään tunnistamme
siis keksi "vain me" harhaopin, jota vl-herätysliike nykyisin opettaa. Niinkö?
Raattamaan omissa kirjeissä on aivan selvästi sellainen asia, että hän pitää monia muitakin herätysliikkeitä tai vapaita suuntia oikeina. Lue Admatan palstalta lisää, hänellä on tarkat tiedot noista asioista historiallisiin lähteisiin pohjautuen.
keksivät siis LLL:n ja Raattamaan jälkeiset vl-herätysliikkeen johtomiehet päissään. Ilmeisesti ylivoimakas vallanhimo vei heidät valheen tielle.
Raattamaakin on monitulkintainen. Hänen lausuntojaan voidaan selittää myös niin (mikäli halutaan), että.
a. hän oli "hoitokokousmies"
--> hän julkisesti nuhteli muita saarnaajia ja vaati heiltä julkisia parannuksia ja "teetätti pakkoparannuksia"
--> tästä "pakkoparannuksesta" on oiva esimerkki Aapo Tapanin ja Heikki Parkajoen Amerikan-matka 1876. "Euroopan seurakunnan" lähettämänä nämä kävivät uudella mantereella tutustumassa vastasyntyneisiin lestadiolaisseurakuntiin ja niissä ilmenneisiin ristiriitoihin. Parkajoki ja Tapani tulivat tutustuaan asioihin paikan päällä siihen tulokseen, että paikallisten seurakuntien johtajat ja saarnaajat olivat toimineet oikein ja heidän vastainen oppositionsa väärin. Tämä Amerikan "oppositio" oli saanut tukea mm. Raattamaalta.
Tapani ja Parkajoki eivät kuitenkaan saaneet Pohjois-Ruotsiin palattuaan päänsilitystä Raattamaalta, vaan heidät velvoitettiin tekemään "parannusta" toimistaan ja he joutuivat julkisesti anomaan tekemisiään anteeksi. Tämä aiheutti tietysti täydellisen tyrmistyksen Amerikassa. Näitä esimerkkejä löytyy Raattamaan toimista vaikka kuinka paljon.
b. Raattamaalta löytyy lukuisia kirjoituksia, joissa hän toteaa, että ne ryhmät, jotka eivät ole "Euroopan seurakunnan", "Wanhinten", "Esikoisten seurakunnan" kanssa yhteydessä ja rakkaudessa tai eivät tyydy näiden päätöksiin ovat "metsätokkia" tai "eriseuraisia". Siis hän oli myös, mikäli niin halutaan tulkita, armoton "ulosheittäjä"
c. Monet lestadiolaisen alkuherätyksen saarnaajat puhuivat ja kirjoittivat myönteiseen sävyyn muista uskonnollisista liikkeistä ja niiden tuloksena syntyneistä herätyksistä. Myönteiset mielikuvat herätyksistä he olivat saaneet lehtikirjoituksista. Kun näiden liikkeiden (esim. waldenströmiläisten ja baptistien) kanssa sitten reaalimaailmassa jouduttiin kosketuksiin, huomattiin nopeasti erilaiset uskonkäsitykset ja yhteistyötä ei syntynyt. Lestadiolaisuus oli summa summarum varsin eksklusiivinen liike 1800-luvulla. Tästähän kertoo sekin, että yksikään tähän asti tehty tutkimus ei ole tuonut esille muuta.
Yrität kiihkeästi todistella, että jo vl-isovanhemmat 1800-luvulla putosivat perkeleen haaviin ja alkoivat opettaa "vain me" harhaoppia. Haluatko jotenkin lieventää nykyisten vl-johtajien vastuuta siitä, että he johtavat koko ajan ihmisiä harhaan ja opettavat selkeää "vain me" valheoppia, joka ei saa pienintäkään tukea Raamatusta?
Mihin pyrit?
Parhaimmat kiitokset erittäin mielenkiintoisista tiedoistasi.
Toivisin että jos vain mahdollista, käyttäisit lisää näitä historiaan ja taustoihin liittyviä informatiivisia puheenvuorojasi. Näitä lukee todella mielellään, ja yritän myös säilöä näitä itselelni, kun en tahtovat kadota nettiavaruuteen.
kaikkea hyvää sinulle!
>>
milloin vl-puhujat alkoivat saarnata "vain me" harhaoppia?
>>
Vielä kun Uusheräys erkani omaksi joukokseen, niin tavalliset uskovaiset saattoivat tervehtiä toisiaan Jumalan terveellä ja käydä molempien seuroissa. Tuolloinhan vanhoillislestadiolaisuus, joka nyt on jyrkin, oli ehkäpä suvaitsevin eri joukoiksi hajaantuneista lestadiolaisista. Pöytäkirjoista on nähtävissä että vaikka eri joukot olivat olemassa, niin uskon raja se ei ollut, vaan jopa johtajilla oli lämpimät välit toisiinsa.
1930-luvulla tapahtui USA:n lestadiolaisuudessa ikäviä. Heidemania, joka oli Suomen SRK:n silloisen uudistuneen johdon ystävä, nuhdeltiin synnistä. Tästä Heideman ei pitänyt ja sai solmituksi Suomen SRK:n kanssa sopimuksen että kaikki Suomesta tulevat saarnamiehet tulevat vain hänen tai hänen ystäviensä kautta. Muut eristetyt USA:n lestadiolaiset pyysivät saarnamiehiä suoraan. Viimein kolme rohkeaa saarnamiestä lähti. Koska he uskalsivat rikkoa SRK:n johdon kanssa tehdyn sopimuksen, niin vasta silloin otettiin sanktiot käyttöön ja SRK:n kuuliaisuudesta tehtiin autuuden ehto. Tuolloin seurakunta hajotettiin ensimmäistä kertaa, koska kaikki eivät olleet SRK:n johdolle ehdottoman kuuliaisia. Tämä oli pitkälti myös vain-me opin synty.
Laajemmin Lauri Pietilän kirjoituksesta, jonka olen äskettäin saanut sivuilleni lisättäväksi:
http://koti.mbnet.fi/vltietoa/lestadiolaiset/ansoja_taivastiella.html
Ihme, että vl-puhujat eivät halua ottaa todesta tuota meille tuttua sanontaa.
edustaja voisi ystävällisesti vastata avauksen kysymykseen. Kiitos jo etukäteen.
= vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen puhujat.
Vanhoillislestadiolaisuus = ev.lut.kirkon suurin herätysliike. Vl-herätysliike opettaa Raamatun vastaista "vain me" harhaoppia. Tämän opin mukaan vanhoillislestadiolaiset menevät taivaaseen ja kaikki maailman muut uskovaiset menevät helvettiin.
saatana ujutti itsensä sisään vanhoillislestadiolaiseen herätysliikkeeseen.
miksi vanhoillislestadiolaista herätysliikettä ei pikaisesti eroteta ev.lut.kirkon jäsenyydestä. Vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen saarnamiehet saarnaavat ev.lut.kirkon piispat ja papit sekä kaikki muut uskovaiset helvettiin, jos nämä eivät ole vanhoillislestadiolaisia. Samalla tavalla kaikki muut maailman uskovaiset saarnataan rauhanyhdistyksellä helvettiin. Vain itsensä ja muut vl-herätysliikkeen jäsenet nämä omavanhurskaat vl-saarnaajat saarnaavat taivaaseen.
Kyllähän Raamatun edes kerran avannut tietää, että kyseessä on järkyttävä valheoppi. Miten tällainen Jumalan sanaa törkeästi vääristelevä vl-herätysliike saa pysyä ev.lut.kirkon jäsenenä?
vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen saarnamiehet ammentavat oppinsa ja puheidensa aiheet? Ei ainakaan Raamatusta.
= Vanhoillislestadiolaiset menevät taivaaseen ja kaikki muut uskovaiset menevät helvettiin.
Yllä olevaa vitsiä vl-herätysliikkeen saarnaajat puhuvat viikosta toiseen rauhanyhdistyksillä tosiasiana ja kuulijat uskovat sen olevan totta. :((