Voin kertoa teille että kilttikin ihminen voi hyvin ajautua pimeälle puolelle. Vuosi kaudet kun katsoo hymyillen kavereiden onnea, parisuhteita, ja miettii miten oma parisuhdekin riistäytyi käsistä, vain sen takia, että suostuu ottaa paskaa niskaansa, niin jokin alkaa pikku hiljaa naksahtaa. Olen kyllästynyt ihmisten moraalittomuuteen. Viimeisin puolentoista vuoden aikana olen vajonnut syvemmälle pimeyteen, niin hullulta kuin se kuullostaakin. Olen täynnä vihaa, ja katkeruutta. En enää jaksa kuunnella turhanpäiväistä naurua. En enää kestä katsella onnellisia ihmisiä. En kuunnella kavereiden parisuhde itkuja, olisivat onnellisia mitä heillä on. Kaikki menneisyyden aaveet on päässyt irti niin sanotusti. Tunnen pelkkää synkkyyttä ja katkeruutta. Ottakaa opiksenne, vaikka haluaisitte kuinka paljon hyvää, saatte tuplasti takaisin pahaa. En tiedä mitä tehdä, ÄLKÄÄKÄ EHDOTTAKO MITÄÄN PSYKIATREJA. Päässä ole mitään vikaa, tunnen vain kaiken turhaksi, vihaan päivän valoakin. Mitä hittoa mulle tapahtuu?!
TIE PIMEÄLLE PUOLELLE
PORVOON YÖSTÄ
371515
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
kerhoon ...
kirja kuin Thich Nhat Hannh, ei kuolemaa ei pelkoa....Sieltä löydät vastauksen
Olen huomannut, että olet juuri tuollainen *synkkä* ajatuksiltasi. Mutta usko huviksesi..sinut on huomattu ja susta tykätään..Katso vierellesi ja huomaat hänet. Mitä muuta tarvit? Minä pidän sinusta juuri tuollaisena., HERKKÄNÄ JA AJATTELEVAISENA. Rakkaudella sinulle..
umm... ok... kiitos? kenetköhän mä nyt sitten huomaan?
Katkeruus on se ylimenevä osa peestä jota ei enää suostu nielemään. Alkaa elää ja uskoa itseensä, siitä se lähtee. Aika tekee tehtävänsä kyllä.
sun mielialas on paremmalla tolalla tällä hetkellä.....? Hymyä huuliin, niin kyllä se siitä:)
no hetkittäin tulee aikoja kun jaksaa paremmin, mutta ei se synkkyys mihinkään häviä. kun ei oikein tunnu olevan mitään tarkoitusta millään, ei jaksa ryhtyä mihinkään. monella kaverilla on sellainen elämä minkä itse haluaisin, mutta ne eivät välttämättä osaa kunnolla sitä arvostaa, tai siis aina pitäisi olla parempi. heh, kai se on niin että ei kukaan ole täysin onnellinen elämäänsä? en tiedä. onneksi on sentään hyviä ystäviä, ettei IHAN yksin tarvitse olla. katkeruus, se onkin sitten toinen juttu, mikä taas tuo sitä "vihaa" mukanaan. kait se tästä ... hienoa että jengi osaa asiallisesti kommentoida täällä.
sanoit, kun sanoit, ettei kai kukaan täysin onnellinen ole elämässään. Ei varmasti olekaan. Itselläni oli jonkinlainen kriisi noin vuosi sitten. Luulin tulevani hulluksi, mutten tullutkaan (kuten huomaat). Kuvittelin kaikenlaista esim. että muut (lähes kaikki) puhuis pahaa musta selän takana ja olin lähes vainoharhainen ja mulla oli tosi paha olo kaiken aikaa. Ja se näkyi. Sitten tapahtui jotain. Rupesin ajattelemaan asioista toisella tavalla. Pyrin olemaan ystävällinen ja avoin muille (joskus vaikeeta) ja huomasin saavani itsekin paljon ystävällisyyttä takaisinkin päin.Tää oli vain yksi esimerkki siitä synkkyydestäni, joka välillä tulee esille. Tätä nykyä olen paljon tasapainoisempi ja onnellisempi. Monesti sellaiset henkilöt, jotka ajattelevat asioita syvällisemmin myös myös synkistyvät toisinaan, jolleivat saa niitä tunteita purettua jotenkin pois. Noh, en mä tässä mitään psykiatria esitä Kerroinpahan vain, ettei kenelläkään aina helppoa ole. On yritettävä ajattella positiivisesti koko ajan näemmä..
Niin, en mä nyt tietenkään tarkoita itsekkäästi että mulla se elämä on ainoastaan synkkää. Onhan tässä maailmassa toisilla asiat vielä huonomminkin. Itseasiassa kiitos sinun huomasin että pitää olla tosiaan tyytyväinen siihen mitä on. Eli katto pään päällä, ystäviä ja ruokaa on syödäkseen. Aina kai sitä tahtoo vaan parempaa... mutta silti on vain "katkera" joistakin asioista mikä tuo sitä synkkyyttä, ja se synkkyys syrjäyttää ne "hyvät" asiat mitä jo on. Sellaista se vaan on. Välillä ei vain tiedä miten tässä maailmassa oikein pitäisi olla. Kiitos kuitenkin kun joku on kuunnellut :) Ja hienoa että olet itsekin päässyt asioista läpi! Eiköhän tämä tästä itsellänikin... toivotaan niin...
kiittämistä. Nähdään;)
oletkos varma että tunnistit mut?:) Nimittäin ensimmäisen viestisi kuvailu "HERKKÄNÄ JA AJATTELEVAISENA" sai mut tuntemaan, että nyt täytyy olla joku tosi läheinen joka olisi tunnistanut... mutta enpä ole niin varma.. no kiitos kuitenkin kommenteistasi .. ja sanoit että katso viereesi ja huomaat hänet... niin se kyllä oli vähän mysteeristä... no mutta kuitenkin, hyvää kesän jatkoa. Kyllä mä tästä vielä nousen, niin kuin aina... mutta se vie aikansa :)
jos tunnistin sinut puheistasi? Olen sen verran ajatellut puheitasi, että olen varmempi kuin koskaan, että sinä se olet.Haluaisit niin paljon, mutta olet niin kärsimätön. Sanoin sulle kerran, että sulla on vielä aikaa kaikkeen tuohon jota haluat. Katkeruus tulee siitä kun kaikki ei tapahdu hetkessä. Voi taivas,mä olen nyt puhunut liikaakin.Ehkä joskus livenä sitten tunnustan sulle, että minähän se vain olin. Niin..hänkin asuu Porvoossa.
- ehkä olen kuitenkin väärässä-meitähän riittää joka kylään ja kaupunkiin-ja samanlaisen ajatusmaailman omaaviakin-olishan se ollut kyllä ihmeellistä, et sut täällä olisin kohdannut-noh, mielikuvitus on ihmeellinen asia. Se on muuten todennäköisesti töissä just nyt....
ei se haittaa, ei tietenkään. En mä pahalla tarkoittanut, ei tarvitse hermostua. Ajattelin vain ... nimittäin joku aika läheinen mun tuttu mut tuosta olisi vain tunnistanut :) En pahalla tarkoittanut! :)
"Hän on töissä juuri nyt?" En oikein ymmärtänyt?? :)
et ole töissä juuri nyt:(
Noh, erehdyksiä sattuu. Hyvää jatkoa kuitenkin :)
-äläkäs synkistele edelleenkään, ethän:)
Hyvää jatkoa sulle *hymyn* saattelemana.
ootko mies vai nainen?
ihan mies olen ...
menny sitten pieleen. Olisin voinut vannoa et sä olet hän. Oletkos muuten nyt lomalla vai onko arki koittanut?
viettänyt ja arki on alkanut. Huomenna töihin. Siis nukkumaan. Öitä sulle.
...
Lomalla vielä elokuun puoleen väliin asti.
ja rentoudu:) Terveisin (multasulle)
Kiitos paljon, ja oikein hyvää jatkoa myös sinulle... oletin kyllä että sinä olet nainen? Heh ... harmittaa kyllä että et ole se joksi sinua luulin, joten synkkyys jatkuu entisellään, mutta kyllä se siitä :)
petyin koska luulin sinua erääksi naiseksi joka minut noin hyvin tuntee... :)
joksi luulet..yllätyitkö sanoistani?
Huomaan sinun olevan kuitenkin vähemmän masennuksissa. Mulla on nyt jotenkin vähän haikea olo, tyytymätön. Pitäis ryhdistäytyä taas.
Ainakin mennä nukkumaan. Hyvää yötä sinne.
ajattelin sua tänään ja tätä koettua keskustelua ja vieläkin ihmettelen...
Enpä tiedä yllättyisinkö, en viitsi mitään sanoa kun olen "suht´ujo" ehkä yllättyisin ehkä en... kaikkien hyvää haluan en pahaa :) ... no joo mut.. niin ...
"ujohko" vähän olla sekin tai en tiedä...hmm...no,joo..luulen.
Juu ujohko olen... on hieman huonoitsetunto niin ei juuri uskalla ketään neitosta oikein "pokailla" ... kun ei oikein ole aina varma onko toinen kiinnostunut vai ei ...
vois olla kiinnostunut, mut ei..uskalla.
Ei tää synkkyys tunnu mihinkään häviävän, katoaa ajoittain, mutta palaa kuitenkin. Mitä mä teen!?
keksiä jotain uutta mietittävää elämääsi. On paljon asioita, joita voi tehdä, jotka ei maksa mitään, mutta saa aatokset muualle.
Mutta kun ei vain jaksa lähteä mitään toteuttamaan... on vaan niin yksinäinen ja synkkä fiilis ...
kuuluupi?