EN ole uskovaisia vastaan.. olen itsekin vl-perheestä. Haluaisin mielipiteitä tästä aiheesta, varsinkin VL-nuorilta.
Mitä ajattelette jos Jumala ei annakaan teille aviopuolisoa vaikka itse sitä kovasti tahtoisit ja tuntuu elämä tyhjältä ilman?
Millä tavalla saat täytettyä nämä luontaiset halut pariutua, olla lähellä toista sukupuolta ym??
Etkö tunne haluja(seksi) ´vaikka se normaali tunne jokaiselle ihmiselle? vai kiellätkö ne tunteet koska tiedät että seksi ei kuulu elämääsi ollenkaan koska et voi harrastaa irtosuhteita?
Eikö se ole mielenterveydelle haitallista jos elät ja näyttelet muille että tää on ihan ok vaikka sisälläsi on paha olla?
Onko parempi "kärsiä mielenterveysongelmista" koska se on selvää että jos et saa elää kuten haluaisit, et voi olla 100% onnellinen vain että tiedät pääseväsi taivaaseen?
Onko sinusta oikein että vain toisille on sallittu olla onnellinen ja sinä joudut elämään tyhkää elämää vaikka sydämesi itkee?
Miten kauan jaksat esittää tätä roolia??
Mitä ajattelette jos Jumala ei annakaan teille aviopuolisoa vaikka itse sitä kovasti tahtoisit ja tuntuu elämä tyhjältä ilman?
Millä tavalla saat täytettyä nämä luontaiset halut pariutua, olla lähellä toista sukupuolta ym??
Etkö tunne haluja(seksi) ´vaikka se normaali tunne jokaiselle ihmiselle? vai kiellätkö ne tunteet koska tiedät että seksi ei kuulu elämääsi ollenkaan koska et voi harrastaa irtosuhteita?
Eikö se ole mielenterveydelle haitallista jos elät ja näyttelet muille että tää on ihan ok vaikka sisälläsi on paha olla?
Onko parempi "kärsiä mielenterveysongelmista" koska se on selvää että jos et saa elää kuten haluaisit, et voi olla 100% onnellinen vain että tiedät pääseväsi taivaaseen?
Onko sinusta oikein että vain toisille on sallittu olla onnellinen ja sinä joudut elämään tyhkää elämää vaikka sydämesi itkee?
Miten kauan jaksat esittää tätä roolia??
Vastaukset 19
Vanhimmat
Eihän nyt vain ole niin, että sinulla on nuorille tyypillisiä itsetunto-ongelmia?
Jos et osaa vastata kysymyksiini niin älä vastaa ollenkaan. tämä näyttää oleva herkkä aihe jos vastausten taso ei ole parempaa.
PS sofia, olen 2v tytön äiti.
...varmaan jollekin voi olla kovakin pala. Itse en kyllä sen takia yöuniani menettänyt. Ihmisillä on monia vaikeita asioita eri aikoina, ja jos niihin oikein keskittyy, niin varmana järki lähtee.
terveisin kolmikymppisenä naimisiin mennyt kahden lapsen äiti
kuitenkin. Ei avaajan kysymystä voi käden heilautuksella ohittaa. On ihan paikallaan yrittää keskustella asiallisesti siitä, joka osaa ja kykenee siihen.
Toivonkin, että jos minulla ei olis siihen vastausta, että joku toinen osais siihen vastata asiallisesti.
Nämä on kyllä monelle nuorelle, kipeitä kysymyksiä varmaan. Se oliskin hyvä, että ei menettäis uskoa tällaisten asioiden vuoksi. Vaan uskois Jumalasta niin paljon hyvää, että Hänellä on varaaa antaa aikanaan se uskovainen puoliso, että sitä ei tarvi maailmasta lähteä hakemaan. Tämäkin on uskon asia.
Luulen, että suurin osa nuorista toivoo ja rukoilee puolisoa. Itse olen nyt naimisissa, mutta ajattelin niin, että Jumala tietää mikä minulle on hyväksi. Jos hän ei osoita minulle puolisoa, minun on silloin parempi olla yksin. Väärän kans en halunnut mennä naimisiin. Olen edelleenkin sitä mieltä, että olisin mieluummin yksin kuin väärän kanssa.
Seuraava kommenttisi tuntuu kyllä oudolta:
"Eikö se ole mielenterveydelle haitallista jos elät ja näyttelet muille että tää on ihan ok vaikka sisälläsi on paha olla? "
Parisuhde ja seksi on vain yksi osa ihmisen elämää, varsinkin seksi. Sosiaaliset suhteet ovat välttämättömämpiä. Itse luulen, että onnettomuutta ihmiselle aiheuttaa moni muu asia paljon pahemmin kuin seksin puute. Silti on vaan porskutettava eteenpäin ja näyteltävä välillä iloistakin. Monella parisuhteessa elävällä on monenlaisia ongelmia joko seksin tai luottamuksen alueella tai taloudellisesti tai lasten kasvatuksessa tai terveydentilassa. Etkö ole ollenkaan huolestunut näiden ihmisten mielenterveydestä, jotka näissä elämäntilanteissa ihminen esittää, että kaikki on OK?
Mielestäni ajatuksissasi seksi on jotenkin saanut suhteettoman suuren roolin. Monille se on jopa välttämätön paha, itse en parisuhteeseen sen persolla haluaisi. Sosiaalinen kanssakäyminen ja kumppanuus ovat huomattavasti merkittävämpiä asioita minulle parisuhteessa. Niitä voi avioimattomalla ihmisellä olla yhtä lailla ystäviensä kanssa.
>Mielestäni ajatuksissasi seksi on jotenkin saanut suhteettoman suuren roolin. Monille se on jopa välttämätön paha, itse en parisuhteeseen sen persolla haluaisi.
napakoita ja epäkypsiäkin vastauksia.
Aviopuolison puuttuminen on kylläkin aihe, joka ei mitenkään erityisesti koske vl-ihmisiä, sillä eivät ne irtosuhteetkaan tyydytä niitä tarpeita, joista tässä kai pohjimmiltaan on kysymys.
Toki on muutamaa kokemusta rikkaampi, jos oma vakaumus sallii kokeilla seksiä yhden illan tutun, ns. vakipanon tai tilapäisen ihmissuhteen kanssa, mutta yksinäisyyden tai hylätyksi tulemisen tunne niistäkin jää eli ollaan takaisin lähtökohdassa.
Ja vaikka vakaumus irtoseksin sallisikin, voi siitä huolimatta jäädä ilman. Useimmat yrittäjät tavallisesti jäävätkin. Asian voi käydä tarkistamassa vaikkapa yökerhoissa.
Vakituista kumppania lähes kaikki toivovat, ovat sitten vl:iä tai eivät. On sitten paljolti henkilökohtaisesta psyykkeestä sekä ystävien ja arvostuksen määrästä muussa elämässä kiinni, kuinka raskaana puolison puuttumisen kokee.
Mielenterveyden häiriintymisestä puhuminen on kuitenkin jo liioittelua. Luulisi, että asiasta on tehty tutkimuksia, mikäli tämä on yleinen ongelma.
Mutta tuhansia runoja ja lauluja - joita myös vollotuksiksi kutsutaan - yksinäisyydestä on sen sijaan tehty.
Samoin on tehty tuhansia vollotuksia epäonnistuneista avioliitoista. Ja tilastot osoittavat, että ainakin joka kolmas avioliitto päättyy eroon. Nämä laulut ja tilastot piristävät kummasti yksinäisten mieltä. ;-)
Miksi olet vahingoniloinen?
Kirjoitit että
"Samoin on tehty tuhansia vollotuksia epäonnistuneista avioliitoista. Ja tilastot osoittavat, että ainakin joka kolmas avioliitto päättyy eroon. Nämä laulut ja tilastot piristävät kummasti yksinäisten mieltä. ;-)"
Minä sinkkuna ollessani ja puolisoa Jumalalta rukoillessa en todellakaan iloinnut kenenkään avioerosta vaan päin vastoin surin heidän kanssaan. Etkö ole Raamatusta lukenut, että "iloitkaa iloitsevien kanssa ja itkekää itkevien kanssa".
MInä en voi kokea iloa jos toisella on paha olla vaan yritän auttaa ja lohduttaa!
Kai huomasit, että kommenttini perässä oli silmäniskuhymiö, mikä tarkoittaa, ettei sitä aivan vakavissaan pidä ottaa.
Mutta kyllä nuo avioerotilastot helpottavat siinä mielessä, että ne auttavat miettimään myös omalta osalta, kestäisikö omankaan avioliiton onni ja olisinko siis yhtään nykyistä onnellisempi, vaikka avioon olisin päässytkin.
Niitä iskelmiä ei kyllä mielestäni kannata ottaa niin tosissaan, että rupeaa itkemään viisunikkarin tekemiä sanoja. Harvemmin niissä on mukana sanoittajan henkilökohtaiset tunteet ja kokemukset, vaan sanat on tehty pelkästään tienestin takia. Eihän sillä laulajallakaan ole välttämättä oikeasti paha olla, vaikka jos ammattilainen on, saa kuulijasta siltä tuntumaankin. Seuraavaksi hän esittää hilpeällä äänellä laulun "kokemansa" rakkauden onnesta.
Jos yksi kolmesta liitosta särkyy, niin kuitenkin kaksi kolmesta kestää. Ajatellaampa positiivisesti, sillä avioerojen määrä on kääntynyt hiljaiseen laskuun ja se on hieno juttu.
"avioerojen määrä on kääntynyt hiljaiseen laskuun ja se on hieno juttu."
avoliittojen yleistymisestä eli on vähemmän avIoliittoja, joista erota?
(lainaus)
Seksi ei ole ongelma.Jumala loi seksin. Antoi myös ohjeet.(1Co 7:1) Mutta mitä siihen tulee, mistä kirjoititte, niin hyvä on miehelle olla naiseen ryhtymättä;
(1Co 7:2) mutta haureuden syntien välttämiseksi olkoon kullakin miehellä oma vaimonsa, ja kullakin naisella aviomiehensä.
(1Co 7:3) Täyttäköön mies velvollisuutensa vaimoansa kohtaan, ja samoin vaimo miestänsä kohtaan.
(1Co 7:4) Vaimon ruumis ei ole hänen omassa, vaan hänen miehensä vallassa; samoin ei miehenkään ruumis ole hänen omassa, vaan vaimon vallassa.
(1Co 7:5) Älkää vetäytykö pois toisistanne, paitsi ehkä keskinäisestä sopimuksesta joksikin ajaksi, niin että olisitte vapaat rukoukseen ja sitten taas tulisitte yhteen, ettei saatana teitä kiusaisi teidän hillittömyytenne tähden.
Raamatun mukaan "ei ole ihmisen hyvä olla yksin".
Tämä on totta. Monta vuotta sinkkuna itkin yksinäisyyttäni. Onneksi Jumala kuuli hartaat rukoukseni ja antoi minulle puolison, jota rakastan enemmän kuin ketään muuta tässä maailmassa heti Jumalan jälkeen. :)
Minusta siis aloittajan aihe pitää ottaa vakavasti eikä saa vähätellä, yksinäisen tuska on kipeä ja niin niin niin kipeä, ettei sitä tajua kuin se joka sen on kokenut.
Aloittaja kysyikin nuorten mielipiteitä asiasta. Sellaisten nuorten, jotka kokevat elämästä jotakin puuttuvan tai ovat kokeneet kipeänä sen, että ei ole kumppania, jonka kanssa jakaa kaiken.
kertaa näyttelemistä, että on hyvä olla, vaikka tekisi mieli huutaa paha olo pois. Kaikki ystävät näyttävät olevan onnellisia suhteissaan ja minulla ei ole ketään vieressä. On se tuskallista, mutt ei auta kuin tyytyä tässä vaiheessa tähän. Ei ole helppoo olla nuori tässä ajassa....
En kuitenkaan lähtis hakeen maailmasta itselle kumppania. Siellä se vasta tuntuisi elämä turvattomalta.
Korostat sinänsä tärkeässäkin kysymyksessäsi seksiä ja sen liittymistä mielenterveyteen?!
Olen lukenut tutkimuksesta jossa on perehdytty aiheeseen. Siinä todettiin, että ihminen voi elää ilman seksiä, tyytyväisenä elämään. Eli se on täysin mahdollista ilman "mielenterveysongelmia"!!!!!!!!!!
Aikamme seksin ylikorostus toki ei asiaa auta.
Korostaisin myös, että uskoa ei kannattaisi jättää omien halujen tai "onnellisuuden" vuoksi.
Mikä on ihmiselämän pituus verrattuna iänkaikkisuuteen?
Mielestäni avaaja ei ole harkinnut sanojaan kun sanoo "koska se on selvää, että jos et voi elää niinkuin HALUAISIT, et voi olla 100 % onnellinen VAIN että tiedät pääseväsi taivaaseen". Eihän uskon pitäminen tarkoita mielenterveyden menettämistä?! Eikä ihminen voi muutenkaan mennä halujensa ja mieltymystensä mukaan, jos aikoo uskonsa pitää.
Asia on kyllä varmasti vaikea monelle. Kysytään vain ja niiiiiin paljon välillä kahta asiaa: uskoa ja luottamusta. Palkka uskon tien päässä on kyllä näiden arvoinen, annetaan puolisoa sitten tai ei.
..monesti monesti sitä,että mitä jos Jumala ei annakaan minulle sopivaa puolisoa enkä saa koskaan nauttia avioliiton ihanuudesta,mutta aina tämän pohdiskelun ainoaksi vastaukseksi olen löytänyt vastauksen, joka käskee vain luottamaan Jumalan johdatukseen ja ottamaan vastaan mikä annetaan.
Itse olen kyllä vasta seitsemäntoista vuotias, joten puolison löytyminen ei ole mikään kiireellisin asia elämässäni, vaikka se mielessä jo tässä vaiheessa kovasti onkin.
mutta kuitenkin Jumala tietää parhaiten, mikä meille jokaiselle on parasta. Ja jos ei ole aviopuolisoa, täytyy vain uskoa, että elämä loppujen lopuksi ilman sitä on parempi juuri minulle.
itse olen asennoitunut noin ja luottamus Jumalaan vie pitkälle!!!